{"id":556,"date":"2020-06-03T10:10:32","date_gmt":"2020-06-03T07:10:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=556"},"modified":"2020-06-03T10:55:45","modified_gmt":"2020-06-03T07:55:45","slug":"savunhaju-ei-tarkoita-superkuloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/savunhaju-ei-tarkoita-superkuloa\/","title":{"rendered":"Savunhaju ei tarkoita superkuloa"},"content":{"rendered":"<p>Sain luettavakseni kirjan, jossa sana hybridi on enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuin koronakriisiss\u00e4. Toimittaja Tuula Malin kertoo juuri ilmestyneess\u00e4 kirjassaan \u201d<i>Putinin pihapiiriss\u00e4 \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n suurvaltaoperaatiot Suomessa<\/i>\u201d (Docendo 2020) kahden vuosikymmenen journalistisen kentt\u00e4ty\u00f6ns\u00e4 tulokset.<\/p>\n<p>Kuvatut ilmi\u00f6t ovat minulle tuttuja. Opetan niist\u00e4 ja olen osaa my\u00f6s blogissani kommentoinutkin. Savunhaju on minunkin mielest\u00e4ni varsin todellista. Mutta en jaa kirjoittajan kokonaisanalyysia sellaisenaan.<\/p>\n<h3><b>Suomi on Ven\u00e4j\u00e4n etupiiri\u00e4<\/b><\/h3>\n<p>Totta. Paasikivi m\u00e4\u00e4ritteli t\u00e4m\u00e4n oivallisesti. Unohdimme asian pariksi vuosikymmeneksi, kun halusimme ja kuvittelimme Ven\u00e4j\u00e4n muuttuvan itsemme kaltaiseksi yhteiskunnaksi. Uskallan kuitenkin paljastaa, ettei ainakaan puolustusvoimilta katse irronnut pallosta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. Samalla tunnustan, ett\u00e4 l\u00e4nnen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan idean k\u00e4\u00e4ntyminen meit\u00e4 itse\u00e4mme uhkaavaan hybridiin yll\u00e4tti metodeiltaan Krimill\u00e4 my\u00f6s minut: se oli ammatillisesti tarkasteltuna huima suoritus.<\/p>\n<p>Suurvalloilla on etupiirit. Ne pyrkiv\u00e4t kaikin keinoin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n sotansa muualla kuin omalla maallaan. Kansainv\u00e4liset lait eiv\u00e4t muuta asiaa, koska suurvallat eiv\u00e4t niit\u00e4 edes allekirjoita. T\u00e4t\u00e4 voi paheksua, mutta siit\u00e4 ei voi valittaa mihink\u00e4\u00e4n. Se on tosiasia. Suomen kannalta tilanne on sik\u00e4li dilemma, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolustusoperaatiokin olisi t\u00e4nne kohdistuessaan hy\u00f6kk\u00e4ys, jossa taistelemme jopa olemassaolostamme. USA:n sotadoktriinissa yhden operaation laajuus on It\u00e4meren kokoluokkaa.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4 aivan varmasti valmistelee taistelua Suomen alueella. Niin valmistelee Yhdysvallatkin. Kiina ei, viel\u00e4. Ruotsi on aina valmistellut taistelua ainakin Ahvenanmaalla. Saksasta en ole varma kuin historian valossa. Sotilaat eiv\u00e4t tekisi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, jos n\u00e4in ei olisi. Kirjassa kuvataan t\u00e4llaista valmistelua hybridin n\u00e4k\u00f6kulmasta: hyv\u00e4, kissa on p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, saapa n\u00e4hd\u00e4 \u00e4l\u00e4ht\u00e4\u00e4k\u00f6 kukaan.<\/p>\n<p>Edes Natoon liittyminen asiaa tuskin paljoa muuttaisi. Baltia on my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n etupiiri\u00e4 ja siell\u00e4 asiasta keskustellaan edelleen varsin railakkaastikin. Asiaan voi perehty\u00e4 vaikka entisen operaatiop\u00e4\u00e4llik\u00f6n ja nykyisen kansanedustajan Leo Kunnaksen kuvauksesta kirjasta <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/156904\">Tuleva sota II<\/a> (artikkeli alkaa sivulta 38).<\/p>\n<h3><b>Suuri suunnitelma<\/b><\/h3>\n<p>Malin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4pi kirjan termi\u00e4 hybridisota, joka on jo k\u00e4ynniss\u00e4. H\u00e4n kuvaa kokonaisuuden \u201d<i>palapeli, jossa jokainen pala on harkittu strateginen askel kohti lopullista tavoitetta<\/i>\u201d. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n satoja t\u00e4llaisia askeleita. Malinin mielest\u00e4 valmisteluvaihe eli kohteen kypsyttely on jo ohi, soluttautuminen on pitk\u00e4ll\u00e4, refleksiivinen kontrolli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jalkav\u00e4kimiinoista luovuttu, Suomi tuuditettu ruususen uneen ja Natolaajentumisen punainen viiva vedetty meist\u00e4 l\u00e4nteen. My\u00f6s Aarnion tapaus on osa suunnitelmaa.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 olen vahvasti eri mielt\u00e4. N\u00e4in huimaan suunnittelukykyyn ja koordinaatioon en vain usko.<\/p>\n<p>Olen samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 hybridioperaatio suunnitellaan. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen kohteen heikkouksia ja erilaisia avautuvia mahdollisuuksia. Varmasti asioita my\u00f6s valmistellaan. Nykytilasta en kuitenkaan k\u00e4yt\u00e4 sanaa sota, tai edes vaikuttaminen. Pikemminkin kyse on erilaisten tilanteiden hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja isosta joukosta asioita, joita kukaan tuskin ennalta suunnitteli. Jos hybridisota joskus k\u00e4ynnistyy, k\u00e4yt\u00e4n itse suunnittelusta nimityst\u00e4 rusinapullatekniikka, jolla poimitaan juuri silloin tarvittavat asiat mukaan.<\/p>\n<p>Kantaani puolustaa se, ett\u00e4 isossa kuvassa niin puolustusvoimien kuin suojelupoliisin asiantuntijat eiv\u00e4t k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta isosta operaatiosta ole virkavastuulla annetuissa lausunnoissa n\u00e4hneet vakavia merkkej\u00e4. Kirjassa esitetyt raskaat syyt\u00f6kset nimettyj\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 kohtaan j\u00e4t\u00e4n asianomaisten itsens\u00e4 vastattavaksi, niihin en usko.<\/p>\n<p>Nyanssina hybridi on l\u00e4nnen tulkinta Ven\u00e4j\u00e4n toimista. Gerasimov ei sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt. Teoriatarkastelun voi aloittaa <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/puolustusvoimat.fi\/documents\/1951253\/2815786\/PVTUTKL_TUTKIMUSKATSAUS_2015_1.pdf\/a3742642-42ff-4644-ab8f-6eba7cd56a6e\/PVTUTKL_TUTKIMUSKATSAUS_2015_1.pdf\">t\u00e4st\u00e4<\/a> suomeksi.<\/p>\n<h3><b>Hybridin monipuolisuus<\/b><\/h3>\n<p>Yksityiskohdissa Malin onnistuu minusta hyvin. Salapoliisitarina jopa koukuttaa.<\/p>\n<p>Ilmatilanloukkaukset tosin ovat aina olleet arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, my\u00f6s l\u00e4nnen toteuttamana. Nimett\u00f6mist\u00e4 viranomaisl\u00e4hteist\u00e4 saadut tiedot \u201d<i>useista kyberoperaatioista<\/i>\u201d ovat kirjassa aika kevyell\u00e4 ja \u201d<i>kymmenkunta kybersotilasta<\/i>\u201d laittamassa kokonaista valtiota polvilleen on hollywoodjuttu. Loppusyksyn 2019 GPS-h\u00e4irint\u00e4\u00e4n otin itsekin kantaa <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/lapissa-hairittiin-satelliittipaikannusta-mita-tasta-pitaisi-oppia\/\">t\u00e4ss\u00e4<\/a> muistuttaen, ett\u00e4 kyse on l\u00e4ht\u00f6kohtaisin sotilasj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Itse tutkimissaan asioissa Malin loihtii p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ylipursuavan kattauksen.<\/p>\n<p>Tapaus Anton on jo dokumentoitu kirjaksi.<\/p>\n<p>Turvapaikanhakijat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vaikuttamisena, josta min\u00e4 ja jotkut <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.uusisuomi.fi\/uutiset\/kova-kirjavaite-vladimir-putin-kypsyttanyt-suomea-erilaisilla-operaatioilla-jo-20-vuoden-ajan-venajalla-kolme-tarkeaa-keinoa\/5013558e-b6b6-4ccc-b45d-bec76434a52c?ref=twitter:5be7\">muutkin<\/a> ovat samaa mielt\u00e4. Nyt kun Turkki yritti samaa EU:n etel\u00e4rajalla, asiaa olisi hyv\u00e4 tutkia syvemminkin. Pakolaisase on kaikin puolin hankala ja kallis torjuttava.<\/p>\n<p>Laajin kokonaisuus kirjassa on ven\u00e4l\u00e4isten Suomessa tekem\u00e4t maakaupat. Niiss\u00e4 savun haju leijuu varsin sakeana. Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on virrannut rahaa kiinteist\u00f6kauppoihin Suomessa, ja aika monessa tapauksessa motiivit ovat kyseenalaisia. Toisaalta raha on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suojassa ja kiinteist\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4p\u00e4 eritt\u00e4in hyvin.<\/p>\n<p>Mets\u00e4hallitus ja Senaatti-kiinteist\u00f6t ovat myyneet my\u00f6s entisi\u00e4 puolustusvoimien kohteita varsin halvalla. Kiinteist\u00f6nraatoja oli kaupan my\u00f6s 1990-luvun laman j\u00e4ljilt\u00e4. Varuskuntien ja ampuma-alueiden l\u00e4hist\u00f6jen yksityismaat ovat olleet vaikeasti myyt\u00e4vi\u00e4. Telemastoakaan harva haluaa katsella ikkunastaan. Aika paljon on ollut osto-osumia n\u00e4ihin kohteisiin.<\/p>\n<p>Laki ulkomaalaisten kiinteist\u00f6kaupoista turvallisuuskohteiden l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 astui voimaan t\u00e4m\u00e4n vuoden alussa. <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000006520749.html\">Iltasanomat<\/a> selitt\u00e4\u00e4 asian ajantasaisesti. T\u00e4m\u00e4n taustaty\u00f6ss\u00e4 Malinilla on kiistatta ollut oma merkityksens\u00e4.<\/p>\n<p>Airiston helmi saa kirjassa laajan kuvauksen. Sit\u00e4 pohdiskelin itsekin <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/tukikohta-saaristossa\/\">t\u00e4ss\u00e4<\/a>, kun kes\u00e4n 2018 operaatio oli tuore. Minulle uutta tietoa kirjassa oli ylij\u00e4\u00e4m\u00e4sotilaskaluston jopa tahallinen maalaamattomuus ja ep\u00e4ily, ett\u00e4 terabitit tietoa olisi saatu meren pohjan valokaapeleista. Itsekin jo kirjoitin, ett\u00e4 \u201do<i>n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kriittisen kohteen l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva omistus on eduksi, mik\u00e4li kohteen elektronista hajas\u00e4teily\u00e4 tai sen toimintaa halutaan pitk\u00e4aikaisesti seurata\u201d. <\/i>Itse en usko sotilaalliseen hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmaan, jota varten asfaltoidaan helikopterikentti\u00e4 tai ostellaan ulkomaalaisella nimell\u00e4 majoituksia. Sukellusvenetukikohta oli kyll\u00e4 hyrisytt\u00e4v\u00e4 ajatus. Rikostutkinta aikoinaan kertonee n\u00e4ist\u00e4 totuuden.<\/p>\n<p>Mutta ennen sen valmistumista tarjoan vaihtoehtoisen tulkinnan. Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 rahaa sijoitetaan suomalaisiin kiinteist\u00f6ihin ja huomataan, ett\u00e4 kriittisten kohteiden liepeill\u00e4 maa on my\u00f6s halpaa. Vaikka juoni paljastuu jo vuonna 2006 MTV:n ajankohtaisohjelmassa, toimia p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n jatkaa ja pakottaa Suomi omistusoikeuden vastaisiin pakkolunastuksiin yhden maan kansalaisilta jopa hyv\u00e4\u00e4n hintaan. Samalla syntyy keskustelu, joka on ylimm\u00e4lle poliittiselle tasolle saakka varsin vaikea pala. Nyt tilanne on vakiinnutettu.<\/p>\n<h3><b>Suomen n\u00e4k\u00f6kulma rajoituksena<\/b><\/h3>\n<p>Kirjassa on alusta saakka selke\u00e4 viholliskuva ja n\u00e4k\u00f6kulma hybridisotaan vain Suomesta k\u00e4sin. Pihapiirimme on kuitenkin aika l\u00e4hell\u00e4 itse p\u00e4\u00e4rakennusta. Milt\u00e4 tilanne voisi sielt\u00e4 katsoen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Sitouttamisena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jotakuinkin kaikki maidemme v\u00e4linen taloudellinen toiminta toimijoineen. Ratahankkeet ja uudet rajanylityspaikat saavat ep\u00e4ilyn varjon. Vuoden 2014 EU-pakotteet ja niist\u00e4 johtuneet Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteet eli suomalaisittain taloussota j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Yhteinen etu muuttuu yksipuoleiseksi suunnitelmaksi?<\/p>\n<p>Ortodoksikirkko ja ulkoven\u00e4l\u00e4iset saavat l\u00e4hes aseen aseman. Ven\u00e4l\u00e4isen arvomaailman opettamista meill\u00e4 kutsutaan hybridisodaksi, mutta mit\u00e4 on kansalaisj\u00e4rjest\u00f6tasolle saakka jalkautettu Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4nsimaistamispyrkimyksemme? Miten Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksikirkko n\u00e4kee meid\u00e4n pakanamaiden arvostelun? Onneksi Ven\u00e4j\u00e4n pyristely\u00e4 irti Yhdysvaltojen kontrolloimasta internetist\u00e4 ei kuvata hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4, kuten usein tehd\u00e4\u00e4n. Me n\u00e4emme kovin heikosti omat tekomme. Ei ole yksipuolisia sotia.<\/p>\n<p>Lukiessani kirjaa aloin mietti\u00e4, milt\u00e4 meid\u00e4n suomalaisten Vironvalloitus n\u00e4ytt\u00e4isi samanlaisen suurennuslasin l\u00e4pi katsottuna. Sadat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koulutetut sotilaat ja muut turva-ammattilaiset, tuhannet kiinteist\u00f6kaupat, yritysten ja pankkien valloitus, suomalaisten syrjinn\u00e4st\u00e4 valittaminen, isovelim\u00e4inen arvovienti, tietty julkikuva virolaisista. Kaikki naapurista tuleva ei ole ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai pahaa.<\/p>\n<p>Hybridi on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti alivoimaisen ase. Sen hinta on pienempi, operaation voi salata helpommin ja siit\u00e4 voi jopa kasvot s\u00e4ilytt\u00e4en sanoutua irti. Se sopii hyvin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta, my\u00f6s j\u00e4\u00e4dytetty\u00e4 konfliktia. Mutta kaikki l\u00e4nnen vastustaminen ei hybridi\u00e4 ole ja yhteisty\u00f6t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4: EUkin syntyi sis\u00e4isen\u00e4 rauhanprojektina ytimess\u00e4\u00e4n syv\u00e4 taloudellinen yhteisty\u00f6 tuhatvuotisten vihollisten v\u00e4lill\u00e4. Sek\u00e4 Suomi ett\u00e4 EU on monin tavoin yhteen kietoutunut Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.<\/p>\n<h3><b>Lopuksi<\/b><\/h3>\n<p>Malin sanoo kirjassaan, ett\u00e4 \u201d<i>koen olleeni is\u00e4nmaan asialla<\/i>\u201d ja min\u00e4 koen samoin. Journalistisia lapiohommia on jaksettu tehd\u00e4 ep\u00e4ilyist\u00e4, vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ja vastustuksesta huolimatta. Median <i>\u201dkansallinen itsepuolustusprojekti\u201d<\/i> j\u00e4i paljolti yhden toimittajan urakaksi. Arvostan.<\/p>\n<p>Kirja on aika raskas luettava monien yksityiskohtien ja toistojen takia, mutta toisaalta aineistoa riitt\u00e4\u00e4 usealta alalta ja monesta paikasta.<\/p>\n<p>Minulle hybridin tutkijana antoisa lukukokemus. Kiitos siit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sain luettavakseni kirjan, jossa sana hybridi on enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuin koronakriisiss\u00e4. Toimittaja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":558,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[54,25,35,27,71,63,61,41,10,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","venaja"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/p8120055.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/p8120055.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/556"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=556"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":561,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions\/561"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}