{"id":563,"date":"2020-06-05T16:51:23","date_gmt":"2020-06-05T13:51:23","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=563"},"modified":"2020-06-05T16:51:23","modified_gmt":"2020-06-05T13:51:23","slug":"mina-ja-nato","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/mina-ja-nato\/","title":{"rendered":"Min\u00e4 ja Nato"},"content":{"rendered":"

Kun aloitin blogin kerroin omasta mielest\u00e4ni paljon itsest\u00e4ni ja urastani<\/a>. Kuvasin, kuinka armeija muovaa sotilaan<\/a>. Avauduin my\u00f6s\u00a0ilmastonmuutoksen huolestani<\/a>.<\/p>\n

Nyt kerron, miten vaikea minulle ammattisotilaana ja sotimisen tutkijana on kysymys Suomen liittymisest\u00e4 Natoon. Aika harva sotilas on aiheesta uskaltanut avautua edes el\u00e4kkeell\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Yritin turhaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 arkistostani kuvaa minusta ja Natosta. Toistaiseksi t\u00e4m\u00e4 kuvaa asennettani kuitenkin paremmin: oma perusta pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa liitoissakin. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Nuoren ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/h3>\n

Upseeriliiton j\u00e4senkyselyjen mukaan kadetit kannattavat natoliittoutumista v\u00e4hemm\u00e4n kuin vanhemmat upseerit. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vain noin puolet ammattiupseereista kannattaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4sin itse kadettikouluun suoraan varusmiespalveluksesta, mutta j\u00e4tin paikkani k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Minulle Suomen armeija ei ollut uskottava sotakone. Kaksi vuotta siviili\u00e4 riitti siihen, ett\u00e4 pyrin uudelleen, p\u00e4\u00e4sin ja j\u00e4in uralle. Sotiminen kiinnosti. En ollut erityisen is\u00e4nmaallinen. Tunnustus.<\/p>\n

Menness\u00e4ni kadettikouluun vuonna 1985 kysymys Natoon liittymisest\u00e4 olisi ollut absurdi YYA-sopimuksen Suomessa. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 oli kyll\u00e4 alusta saakka selv\u00e4, Neuvostoliitto ja my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4, sotilas kun valmistautuu potentiaaliin eik\u00e4 politiikkaan. Teht\u00e4v\u00e4 oli kest\u00e4\u00e4 sota loppuun vaikka sissin\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 Suomi itsen\u00e4isen\u00e4. T\u00e4h\u00e4n uskon kyll\u00e4 edelleen. Nyt ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 voimanl\u00e4hde on maanpuolustustahto.<\/p>\n

Natopuhe alkoi samoihin aikoihin 1990-luvulla kuin EU-puhe. J\u00e4lkimm\u00e4inenkin oli ennen muuta turvallisuusvalinta. Moni katuu, ettemme tuolloin liittyneet my\u00f6s Natoon, kun ovi oli auki mutta karhu hetkeksi kesytetty. Min\u00e4 en, koska uskon, ett\u00e4 tiemme olisi ollut saman tyyppinen kuin Virolla.<\/p>\n

Viron kokemukset<\/strong><\/h3>\n

Soitin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 entiselle oppilaalleni Leo Kunnakselle. Leo tuli ensimm\u00e4iselle virolaiskurssille kadettikouluumme vuonna 1991 heti Viron itsen\u00e4istytty\u00e4 ollessani koulun pioneeriopettajana. H\u00e4nell\u00e4 oli jo takana varusmiespalvelus Neuvostoliiton sis\u00e4ministeri\u00f6n joukoissa sek\u00e4 Viron itsen\u00e4istyess\u00e4 \u201dvarma kuolema\u201d ensimm\u00e4isell\u00e4 barrikadilla Tallinnassa maahanlaskudivisioonaa vastassa. Kahden vuoden opintojen j\u00e4lkeen Leo l\u00e4hti johtamaan Viron Maasotakoulua, perusti kadettikoulua, soti Irakissa ja p\u00e4\u00e4tyi lopuksi operaatiop\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n sotilasneuvonantajaksi. Leon tahto puolustaa Viroa on edelleen rautaa, vaikka taistelutanner on nyt vaihtunut Riikikoguksi.<\/p>\n

Pyysin Leoa kirjoittamaan kirjaan Tuleva Sota 2 kuvauksen Viron sodan kuvasta ja valinnoista vuosituhannen vaihteessa. Kuvasin Viron ratkaisun pit\u00e4\u00e4 asevelvollisuus mutta sitoutua vahvasti Naton ja ennen muuta Yhdysvaltojen kriisinhallintaan hyv\u00e4n\u00e4 kompromissina. Leo korjasi, ett\u00e4 kyse on asemasodasta, mutta suostui, jos saa kirjoittaa aidosti eik\u00e4 poliittisesti korrektisti.<\/p>\n

Leon kertomus Naton alkuajoista Virossa l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, alkaa sivulta 38. Tee oma arvio.<\/p>\n

Britit saivat vastuun vied\u00e4 Viro Natoon. Ensimm\u00e4iseksi k\u00e4skettiin lakkauttaa suojeluskunta, koska juuri sellaiset j\u00e4rjest\u00f6t harrastelijoineen syyllistyiv\u00e4t ensimm\u00e4isen\u00e4 sotarikoksiin. \u201dLean but mean\u201d tarkoitti noin tuhannen miehen ammattiarmeijaa, asevelvollisuudesta luovuttaisiin kuten Latviassa ja Liettuassa. Ven\u00e4j\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 uhka, tilalle tuli terrorismin vastainen sota. Natosuojan hinta on ollut toistakymment\u00e4 kaatunutta, yli sata haavoittunutta ja kolmatta tuhatta sotaveteraania. Virolaiset eiv\u00e4t ole talutelleet mummoja tai perustelleet kouluja, he ovat sotineet ulkomailla kuumissa paikoissa.<\/p>\n

Leo oli yksi avainhenkil\u00f6ist\u00e4, joka esti koko kansallisen armeijan ja ennen muuta suojeluskunnan lakkauttamisen. Nato ei tehnyt vuosiin edes suunnitelmaa Viron puolustamiseksi, vasta Georgia 080808 sai asiaan liikett\u00e4 ja Krim 2014 pakotti Naton muuttamaan kantaansa. Virolaisia huoletti. Niin olisi huolettanut minuakin, vaikken usko, ett\u00e4 olisimme brittiupseereita juurikaan kuunnelleet. Suojeluskunta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toki on jo aikoinaan kielletty ja nyt poliittinen mahdottomuus.<\/p>\n

NATO HQ Bryssel ja JFCOM Norfolk<\/strong><\/h3>\n

Siirryin p\u00e4\u00e4esikuntaan vuoden 2003 alusta suunnittelemaan tuoreena tohtorina tietokoneen vallankumousta sotimiseen. Naton p\u00e4\u00e4maja oli vaikuttava ilmestys. Vallankumousta sen sijaan teimme byrokratialla. Kerrottiin er\u00e4\u00e4n Varsovan liiton alue-esikunnassa palvelleen t\u0161ekkiupseerin sanoneen, ett\u00e4 \u201dt\u00e4t\u00e4 me pelk\u00e4simme kaikki ne vuodet, mutta olisinpa tiennyt <\/em>\u2026\u201d. No, kylm\u00e4 sota oli jo haalennut siell\u00e4kin.<\/p>\n

Nato oli tekem\u00e4ss\u00e4 valtavaa transformaatiota, muodonmuutosta. Kylm\u00e4n sodan aikana oli johdettu 10\u00a0000 miehen kansallisia divisioonia, nyt kokoiltiin 1000 miehen pataljoonia jopa kymmenen maan joukkueista kriisinhallintateht\u00e4viin ties minne. Standardoitiin, sertifioitiin. Muutosteht\u00e4v\u00e4 oli annettu ACT:lle, joka sijaitsi Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4esikunnan naapurustossa. Se Nato ei kyennyt muuttumaan saati sotimaan sen paremmin Kosovon kuin Libyan sodissa ilman Yhdysvaltoja. Oikeastaan se Nato ei ollut en\u00e4\u00e4 sotakone. Onneksi Virolle ja ehk\u00e4 my\u00f6s meille Ven\u00e4j\u00e4n sotilaallinen alennustila oli tuolloin syv\u00e4.<\/p>\n

Jos oli annettavaa, p\u00e4\u00e4si partneristatuksella my\u00f6s \u201donly-Nato\u201d ty\u00f6ryhmiin. Onneksi oli, meit\u00e4 arvostettiin ennen muuta kokonaisosaajina. Oli pakko olla sellainen, koska isoissa maissa samaa hommaa teki ainakin kymmenen upseeria mit\u00e4 meill\u00e4 teki yksin, osin jopa sivuteht\u00e4v\u00e4n\u00e4. My\u00f6s yhteisty\u00f6 suoraan Yhdysvaltoihin avautui samasta syyst\u00e4. J\u00e4senkortteja ei kyselty.<\/p>\n

Georgia 080808<\/strong><\/h3>\n

Nyt arvioituna Alexander Stubb oli oikeassa sanoessaan, ett\u00e4 silloin maailma muuttui. H\u00e4nelle naureskeltiin. Putin aloitti tuolloin oman rajansa vet\u00e4misen l\u00e4nnen laajentumiselle.<\/p>\n

Jo Afganistanin operaatiossa vuonna 2001 me ammattilaiset v\u00e4h\u00e4n h\u00e4tk\u00e4hdimme sit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltojen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ostamat, paksussa varastorasvassa olleet neuvostoaseet pantiin junaan ja luovutettiin Pohjoisen liiton sotaruhtinaiden joukoille. He valloittivat niill\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Kabulin ja l\u00f6iv\u00e4t pommituksilla heikennetyn Talebanin. Yll\u00e4tys siis oli, ett\u00e4 panssarit l\u00e4htiv\u00e4t k\u00e4yntiin ja toimivat edelleen hyvin, vaikka vastaavien varastojen katot kasvoivat Karjalassa pajua.<\/p>\n

Georgian operaatio meni monin osin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 pieleen, mutta voitto tuli silti nopeasti. T\u0161et\u0161eniassa pahasti yskinyt sotakone alkoi toimia ja puutteet korjattiin nopeasti.<\/p>\n

Krim oli sitten sotilaallisesti upea suoritus ja sen jatko sit\u00e4, mit\u00e4 nyt kutsumme hybridiksi, \u201dpaholaisversio omasta kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnastamme<\/em>\u201d. Siihen loppui Naton ja EU:n it\u00e4laajentuminen. Siit\u00e4 alkoi perinteisen sodan kuvan paluu Euroopassa my\u00f6s muille kuin meille.<\/p>\n

Nato puolustajana<\/strong><\/h3>\n

Nyt Natolla on Baltian puolustussuunnitelma. Puola on varustautunut vahvasti. Jokaisessa Ven\u00e4j\u00e4n naapurimaassa on my\u00f6s l\u00e4nsinaton joukkoja, jotka pit\u00e4\u00e4 tuhota maat vallatakseen. Onko ajatus, ett\u00e4 kriisinhallinnassa vuodettu veri maksetaan tarvittaessa verell\u00e4 takaisin, eik\u00e4 asiaa j\u00e4tet\u00e4 siihen?<\/p>\n

Kuulu latvialainen sotatutkija k\u00e4ytti oman maansa asevoimasta termi\u00e4 itsemurhapataljoona. Jos Ven\u00e4j\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 rajan se iskee heti takaisin ja Brysseliss\u00e4 s\u00e4\u00e4styt\u00e4\u00e4n pohdiskelulta, onko kyse Naton m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesta hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 sen j\u00e4senmaata vastaan. Ymm\u00e4rr\u00e4n ajatuskulun.<\/p>\n

Norjasta kuulin kiintoisan jutun. Kriisinhallinnassa kouliintunut noin 30-miehinen joukkue oli sotaharjoituksessa Pohjois-Norjassa, kun yksi heist\u00e4 haavoittui. Johtaja keskeytti teht\u00e4v\u00e4n ja aloitti evakuoinnin. Oikea ratkaisu olisi ollut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 haavoittunut taistelijaparinsa kanssa odottamaan l\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 ja jatkaa. Sotia ei voiteta n\u00e4in, mutta kriisinhallinnassa tappioita ei kestet\u00e4. Nyt ajatus on Norjassakin eri.<\/p>\n

Sotilaalle Nato toki tarjoaa paljon, mit\u00e4 itselt\u00e4 puuttuu. Ilmatankkausta, tutkajohtokoneita, l\u00e4hes reaaliaikaista satelliittikuvaa, ammuksia ja ohjuksia, teknist\u00e4 ylivoimaa. Meille saatetaan my\u00f6s antaa lis\u00e4teht\u00e4vi\u00e4, onhan oma armeijamme edelleen iskussa. Enk\u00e4 tarkoita kriisinhallintasotia, joiden aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan pian ohi: ne sodat h\u00e4vittiin tai ainakaan niit\u00e4 ei voitettu.<\/p>\n

En tunne yht\u00e4\u00e4n virolaista sotilasta tai tutkijaa, joka uskoisi Naton aloittavan ydinsodan heid\u00e4n takiaan. He ovat asiaa miettineet paljon. Ydinase on hankala pelote, jos sit\u00e4 ei uskalla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Uskon, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 uskaltaa katsoa my\u00f6s Naton ydinkortit, jos se ajetaan nurkkaan. Ven\u00e4j\u00e4n ydinasedoktriini<\/a> on juuri p\u00e4ivitetty.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Maantieteelle emme edelleenk\u00e4\u00e4n voi mit\u00e4\u00e4n. Kun ennen puhuttiin suomettumisesta, nyt jopa yritys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mahdollista hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 tulkitaan l\u00e4nsiarvojen hylk\u00e4\u00e4misen\u00e4. Minusta Paasikivi oli viisas mies, joten kannattaa perehty\u00e4 h\u00e4nen jeremiadiinsa suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Sota on.<\/p>\n

En pid\u00e4 nykyisest\u00e4 arvomoralismista. Lapsuuteni Suomi on jo tuomittu, ja ennakoin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aika tullaan tuomitsemaan sen tavoin. \u201dAivan varmasti oikeassa\u201d saa toki yksil\u00f6n\u00e4 olla, mutta kaikkien muiden tuomitseminen sen kautta ei minusta ole valtion tasolla viisasta. Onneksi meill\u00e4 on ollut ja on ven\u00e4j\u00e4viisaita presidenttej\u00e4. Maailma on.<\/p>\n

Me olemme taloudellisesti hy\u00f6tyneet it\u00e4naapuristamme valtavan paljon. Jotkut ajattelevat, ett\u00e4 se on totuttanut meid\u00e4t huonoon laatuun, joka ei l\u00e4nness\u00e4 kelpaa, mutta silloin pyrit\u00e4\u00e4n Saksaksi tai Japaniksi, yli-insin\u00f6\u00f6ripuhetta. Meid\u00e4t voi ostaa, niin kuin voi ostaa kaikki muutkin. Raha on.<\/p>\n

Me my\u00f6s olemme Ven\u00e4j\u00e4n kanssa naapureita, eik\u00e4 jatkuvasti kannata haastaa riitaa varsinkaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s omia tekojaan. Meill\u00e4 on paljon yhteist\u00e4 kulttuuria ja samanlaisia kansallisia erityispiirteit\u00e4. Jo pelkk\u00e4 Pietari h\u00e4kellytt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 kauemmas en itse ole ehtinyt. Naapuruus on.<\/p>\n

Jos nyt <\/strong><\/h3>\n

pidett\u00e4isiin kansan\u00e4\u00e4nestys \u201dNatoon vai ei\u201d, miten vastaisin? Ei, ei tuohon Natoon t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. L\u00e4ntinen arvoyhteis\u00f6 repeilee ja Naton todellinen sotakyky on vain Yhdysvaltojen varassa. Kumppanuudella on toki etunsa, sit\u00e4 kannatan vahvasti.<\/p>\n

Jos tilanne kiristyisi ja tolkun presidentti vetoaisi minuun, miten vastaisin? Jyrkk\u00e4 ehk\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n asti eversti, yli-insin\u00f6\u00f6ri ja suomalaisen sotataidon sotilasprofessori (evp) on pohdinnoissaan p\u00e4\u00e4ssyt. Ei tainnut homma lukijoiden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 lopullisesti ratketa?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun aloitin blogin kerroin omasta mielest\u00e4ni paljon itsest\u00e4ni ja urastani. Kuvasin, kuinka…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":564,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[68,38,97,22,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":15,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","venaja","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/liput.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/liput.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/563"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=563"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":567,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/563\/revisions\/567"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}