{"id":568,"date":"2020-06-08T23:21:13","date_gmt":"2020-06-08T20:21:13","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=568"},"modified":"2020-06-09T08:59:07","modified_gmt":"2020-06-09T05:59:07","slug":"mina-ja-venaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/mina-ja-venaja\/","title":{"rendered":"Min\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4"},"content":{"rendered":"

Natoavautumiseni<\/a>\u00a0vaatii vastaavan pohdiskelun id\u00e4n suuntaan. Halusin pit\u00e4\u00e4 otsikon samanlaisena, vaihtoehto oli \u201dtervett\u00e4 pelkoa ja kunnioitusta\u201d, jing ja jang.<\/p>\n

Kuuba her\u00e4tyksen\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Nuoruudessani Neuvostoliittoa piti joko paheksua hiljaa tai kannattaa \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti. Parhaat bileet olivat kommunistien nuorisoj\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4. Kannattajan erotti ilmaisuista solidaarisuus ja tiedostaminen. Rauhanohjukset meniv\u00e4t pahasti yli. En politisoitunut.<\/p>\n

Bongasin teinin\u00e4 kirjastosta kirjan Kuuba \u2013 Voitto vai tappio<\/em> (Otava suunta n:o 19) ja luin sen kapinana. Tarkistin, ett\u00e4 Sikojenlahden maihinnoususta todellakin uutisoitiin t\u00e4ysin valheellisesti my\u00f6s Suomessa, koska CIA oli kirjoittanut UPI:lle uutiset valmiiksi. Tarkistin my\u00f6s, ett\u00e4 imev\u00e4iskuolleisuus oli Kuubassa jo 1970-luvulla pienempi kuin Yhdysvalloissa. Siit\u00e4 huolimatta Castrot ja Che olivat roistoja. H\u00e4mmennyin.<\/p>\n

Samaan sarjaan kuuluu lapsuuteni sankarin tarina. Marlboromies edusti vapautta kulkea omia polkuja. Tupakka edusti kapinaa. Molemmat osoittautuivat my\u00f6hemmin valheeksi. Hahmo luotiin alun perin houkuttelemaan my\u00f6s miehet polttamaan neitim\u00e4isi\u00e4 filtterisavukkeita. Sitten sankarillani murrettiin Neuvostoliittoa, \u201dsex, drugs & rock \u2019n roll\u201d. Lapsuuteni pilattiin j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/p>\n

Ymm\u00e4rsin kyll\u00e4 jo nuorena Neuvostoliiton pahuuden. Mutten oppinut Amerikan autuuteenkaan.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kadettikoulussa<\/strong><\/h3>\n

Valitsin kadettikoulussa (1985) vieraaksi kieleksi Ven\u00e4j\u00e4n. Aloitin nollista. Oppilastovereina olivat muun muassa Vladimir Panschin ja Juhani Pihlajamaa, toinen \u00e4idinkielinen ja toinen jo koulussa kielt\u00e4 oppinut. Tupatoverini Antti Hartikainen aloitti my\u00f6s nollista osoittaen, ett\u00e4 sekin onnistuu. Heist\u00e4 tuli Ven\u00e4j\u00e4osaajia. Itselle oli kova homma saada alimman luokan kielitutkinto l\u00e4pi ja sen my\u00f6t\u00e4 kuukausittainen kielikorvaus. Jos joku h\u00e4tk\u00e4hti toveri-nimityst\u00e4, niin se tulee kadettitoverikunnasta<\/a>.<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan aikana Neuvostoliitto oli nuoremmilta ammattisotilailta piilotettu yleist\u00e4 suurvaltavihollista kuvaavaan harjoitusvahvuuteen. Kuvaus sopi aika hyvin my\u00f6s amerikkalaiseen toimintatapaan, tosin ilmatuki oli pahasti alimitoitettu. Organisaatiot ja toimintamallit opeteltiin ulkoa siin\u00e4 miss\u00e4 omatkin, pelin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Jos et tunne itse\u00e4si etk\u00e4 vastustajaa, et voi voittaa. Kun taktiikassa on lukenut oman teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja sit\u00e4 tovin miettinyt, k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kartta ja tehd\u00e4\u00e4n arvio vihollisen toiminnasta. Menn\u00e4\u00e4n vihollisen nahkoihin. Hy\u00f6dyllinen oppi muissakin kriisitilanteissa, jopa koronassa.<\/p>\n

Selit\u00e4n termin \u201dvihollinen\u201d: taktiikassa on aina taistelu k\u00e4ynniss\u00e4, ja vihollinen saattaa my\u00f6s puolustaa. Vastustaja termin\u00e4 olisi kuin kuvailisi painia, sotiminen on kuitenkin tappamista ilman erotuomareita. Sodan tasolla en sanaa vihollinen k\u00e4yt\u00e4 ennen kuin joku on tullut rajamme yli, sotaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 sopii pieness\u00e4 maassa perinteisess\u00e4 sodassa termin\u00e4 hyvin.<\/em><\/p>\n

Kielt\u00e4 ja sotataitoa opittuani ilmoittauduin ensimm\u00e4iseen palveluspaikkaani Panssariprikaatiin. L\u00e4hes kaikki sotakalusto oli neuvostotekniikkaa valmistettuna eri puolilla Varsovan liittoa. Opin arvostamaan yksinkertaisia ja kentt\u00e4korjattavia sotakoneita. Miinajyr\u00e4n oli suunnitellut professori, se oli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4, vaikka n\u00e4yttikin yksinkertaiselta. Opin ottamaan it\u00e4tekniikasta kaiken irti. Kunnioitan.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Yritin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuvan MTLB-V:st\u00e4, ensimm\u00e4isest\u00e4 sotakoneestani. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyi tilalle kuva-arkistostani. Kuva on\u00a0 Rovaj\u00e4rven tykist\u00f6n yhteisammunnasta, jossa maalina oli erilaisia sotakoneita ja linnoitteita. Metrin syvyisest\u00e4 kaivannosta vastaava auto l\u00e4hti ajaen pois. Olisi voitu kent\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 korjata.<\/figcaption><\/figure>\n

Sotakorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

Minulle oli nuorena upseerina opetettu, ettei Neuvostoliiton kalustoja tai taktiikoita tarvinnut opetella kovin tarkkaan, koska \u201dtiedustelu kyll\u00e4 toimittaa sitten tarpeen vaatiessa tarkat ohjeet<\/em>\u201d. Se oli vale. Armeija ei vain voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n nimen sanomisesta. Rowling keksi t\u00e4m\u00e4n vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Sotakorkeakoulussa vuosina 1994-1997 luin Neuvostoliiton taktiikoista l\u00e4hes kaiken, mink\u00e4 k\u00e4siini sain. Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian arkistot avautuivat ja k\u00e4siini putosi muun muassa Varsovan liitossa kentt\u00e4k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet voimasuhdelaskuohjeet. Jenkkiin verraten L\u00e4nsi-Saksalaisen urhollisuuskerroin oli 1,5-kertainen, h\u00e4n kun taisteli omassa maassaan. Pettymyksekseni en l\u00f6yt\u00e4nyt suomalaisten lukemaa, mutta kymmenen se tuskin oli.<\/p>\n

Mit\u00e4 enemm\u00e4n luin, sit\u00e4 enemm\u00e4n arvostin. Opin taktisesta ajattelusta ja sotatekniikoista todella paljon. L\u00e4nsi jo tuolloin minimoi tappioita ja ylikorosti teknist\u00e4 ylivoimaa. Pieni Suomi tarvitsi oveluutta, ep\u00e4symmetrisyytt\u00e4 ja omaper\u00e4isyytt\u00e4. Miehi\u00e4 oli, rautaa ei, vaikka alennusmyynneist\u00e4 sit\u00e4 maahan varsinkin id\u00e4st\u00e4 virtasikin. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 meill\u00e4 on hyv\u00e4 mahdollisuus p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. Aloin h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4, miten ammattiupseerit olivat henkisesti selvinneet 1970-luvusta.<\/p>\n

Sotilaana oppii pakostakin harhaanjohtamaan. Sanan Ven\u00e4j\u00e4 sai ammattisotilas julkisesti sanoa vasta pitk\u00e4ll\u00e4 2000-luvun puolella, ja viel\u00e4kin opettajieni ik\u00e4polvi sanoo sen varoen. \u201dKaikkihan sen tiesiv\u00e4t\u201d ei ole totta. Nyt puhun mahdollisimman suoraan. Enk\u00e4 kunnioita poliittista korrektiutta miss\u00e4\u00e4n muussakaan asiassa.<\/p>\n

Paholaisversio kriisinhallinnastamme<\/strong><\/h3>\n

Tehdess\u00e4ni v\u00e4it\u00f6skirjaa sain l\u00e4helt\u00e4 seurata kahden arvostamani Ven\u00e4j\u00e4tutkijan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Jorma Saarelaiselta opin lukemaan alkuper\u00e4isest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4 huolella, mit\u00e4 esimerkiksi refleksiivinen kontrolli tarkoittaa. H\u00e4n n\u00e4ytti keskusteluja, joissa ven\u00e4l\u00e4isupseerit vaativat infosodassa oppien ottamista alan suurmestarilta, Yhdysvalloilta, kun Irakin sodassa maailman koko media oli valjastettu seuraamaan teknoylivoiman kliinisyytt\u00e4. Ammattilaiselle on virhe arvottaa faktoja.<\/p>\n

Georgij Alafuzoffilta opin, ett\u00e4 T\u0161et\u0161enian toisessa sodassa Ven\u00e4j\u00e4 puhui julkisuudessa paljon enemm\u00e4n totta kuin oma ja l\u00e4nnen lehdist\u00f6 v\u00e4itti: kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, osaa tulkita, he kun eiv\u00e4t kirjoittaneet meille. Kun sitten hybridi tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhdysvaltalaiskenraalin lanseerauksesta Ven\u00e4j\u00e4n doktriinin m\u00e4\u00e4rittelyn\u00e4, kaivelin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelyj\u00e4. Tiedustelija kertoo vain varmistetun, eik\u00e4 arvolataa.<\/p>\n

Meilt\u00e4 helposti unohtuu, ett\u00e4 aika harva maa, jossa l\u00e4nsi on harjoittanut rauhaan pakottamista tai kriisinhallintaa, on meit\u00e4 sinne toivonut. Enk\u00e4 nyt tarkoita t\u00e4ll\u00e4 vain vallasta sy\u00f6tyj\u00e4 ja murhattuja diktaattoreita. J\u00e4ljet puhuvat puolestaan, vaikka tarkoitus olisi ollut kuinka hyv\u00e4. Aina ei ole edes ollut. Ven\u00e4j\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n pulmunen, mutta \u201dnopeasti ja rajusti\u201d tappiot voivat olla lopulta jopa pienemm\u00e4t kuin \u201dt\u00e4sm\u00e4n\u00e4 vuosien kuluessa\u201d. My\u00f6s siviileille. Syyria on t\u00e4st\u00e4 ajantasainen esimerkki.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n silti itsekin termi\u00e4 hybridisota kun puhun Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Sain perusoppini Yhdysvalloissa enk\u00e4 osaa ven\u00e4l\u00e4isajattelua tarpeeksi pysty\u00e4kseni kuvaamaan uutta ilmi\u00f6t\u00e4 muutoin. Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4\u00e4nsi oman oppimme meit\u00e4 vastaan, l\u00e4hes mestarillisesti. Meihin systeemianalyysi puree.<\/p>\n

Dilemma?<\/strong><\/h3>\n

Olen huomannut, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n perehtyy, sit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 my\u00f6s kunnioittaa. Kun on tarpeeksi monta kertaa mennyt vihollisen nahkoihin, pakostakin alkaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4. Eik\u00f6s t\u00e4llainen itse asiassa ole inhimillist\u00e4?<\/p>\n

Koulutamme vihollisexpertin ja h\u00e4n alkaakin liikaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jopa arvostamaan kohdettaan. Paha muuttuukin aika normaaliksi, suhteutuu. Tiedustelijan dilemma.<\/p>\n

Jos sotaan joudutaan, vihollinen tietenkin dehumanisoidaan, jotta se pystyt\u00e4\u00e4n tappamaan oman hengen menetyksen uhalla. \u00a0Mutta t\u00e4t\u00e4 ei kannata tehd\u00e4 ennalta, se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4mist\u00e4. Asia tuntuu joskus menev\u00e4n jopa ammattisotilailta sekaisin.<\/p>\n

Yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja asettua vastapuolen asemaan, k\u00e4\u00e4nn\u00e4n edelleen kartan. Yrit\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s omat tekomme, jotka hybridiss\u00e4 ovat my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4yksellisi\u00e4. N\u00e4en eristetyn ja puolustuskannalla olevan suurvallan naapurissa. Meksiko ja USA, Irlanti ja UK, ei suurvallan pienen\u00e4 naapurina ole helppoa. Ei varsinkaan jos suurvalta kipunoi. Mutta demonisointi ja vain pahan n\u00e4keminen ei kyll\u00e4 helpota el\u00e4mist\u00e4, eik\u00e4 ainakaan auta sotimista.<\/p>\n

Kevennys lopuksi: Jos liittyisimme Ven\u00e4j\u00e4n johtamaan kollektiiviseen turvallisuusj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, ulkoisen turvallisuuden huolemme olisivat ohi? Suuri nopeassa valmiudessa oleva tavanomaisten aseiden ja joukkojen tuki vain tuntien p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Satelliitit. Ydinaseita valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tuore ensi-iskuoppi niille. Loppuisi spekulointi kerrasta Ruotsissakin. Yksi huoli toki j\u00e4isi kuten kylm\u00e4ss\u00e4 sodassakin; mit\u00e4 jos ne oikeasti tulevatkin apuun?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Natoavautumiseni\u00a0vaatii vastaavan pohdiskelun id\u00e4n suuntaan. Halusin pit\u00e4\u00e4 otsikon samanlaisena, vaihtoehto oli \u201dtervett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":569,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27,61,22,15,6,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","venaja"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/venajakalusto.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/venajakalusto.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/568"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=568"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":574,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions\/574"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=568"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=568"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=568"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}