{"id":575,"date":"2020-06-13T00:30:56","date_gmt":"2020-06-12T21:30:56","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=575"},"modified":"2020-06-14T23:50:52","modified_gmt":"2020-06-14T20:50:52","slug":"mediassa-havitty-taloussota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/mediassa-havitty-taloussota\/","title":{"rendered":"Mediassa h\u00e4vitty taloussota"},"content":{"rendered":"

Korona on nostanut Suomen elintarvikeomavaraisuuden arvostuksen korkealle. Ruoka onkin aivan huoltovarmuuden ydint\u00e4. Artikkelin taloussota viittaa Ven\u00e4j\u00e4n pian kuusi vuotta sitten Suomelle asettamiin vastapakotteisiin. Kursivoidut lainaukset ovat informaatiovaikuttamisen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi suomalaisista valtamedioista.<\/p>\n

\"\"Ruoka huoltovarmuuden ytimess\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Huoltovarmuudella tarkoitamme Suomen kyky\u00e4 selvit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan pahastakin kriisist\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en kriittiset tekij\u00e4t kansalaistemme selvi\u00e4miseksi. Koko ajatus alkoi ruuasta, jossa olemme jo nelj\u00e4sti p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet olla omavaraisia. Aika viidennelle p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle on piankin?<\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen ruuan vientiin kohdentuneiden vastapakotteiden merkityksen on syyt\u00e4 tuntea ruuan puutteen historiamme. Helsingin Sanomat uutisoi heti taloussodan alussa \u201dn\u00e4l\u00e4ss\u00e4 on kysymys vallasta<\/em>\u201d eik\u00e4 \u201dn\u00e4lk\u00e4katastrofi ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mahdoton<\/em>\u201d vieden lukijansa aina vuosiin 1867-68 saakka. N\u00e4lk\u00e4vuosista alkoi systemaattinen maaseudun kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Suuriruhtinaskuntana rikastuimme viem\u00e4ll\u00e4 vuonna 1905 perustetun Valion voita Pietariin ja tuomalla vastineeksi viljaa. Ensimm\u00e4inen maailmansota pakotti pietarilaiset sy\u00f6m\u00e4\u00e4n itse viljansa ja t\u00e4st\u00e4 seurannut n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 oli yksi sis\u00e4llissotamme juurisyist\u00e4. Ensimm\u00e4isen maailmansodan siviiliv\u00e4est\u00f6n k\u00e4rsimykset \u201dtaloudellisen sodank\u00e4ynnin tultua osaksi sotatilaa<\/em>\u201d<\/em> k\u00e4ynnistiv\u00e4t nykyisen huoltovarmuusajattelun.<\/p>\n

Koska Suomessa ei voida tuottaa kaikkia ruuan ainesosia, idea oli valmistautua jopa vaihtokauppaan. Ruokaomavaraisuutta nostettiin ja suojeltiin suojatulleilla ja vientipalkkiolla. Silti n\u00e4lk\u00e4\u00e4 torjuttiin jatkosodassa Saksan elintarvikeavulla.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen maataloustuotannon tavoitteeksi asetettiin j\u00e4lleen elintarvikeomavaraisuus. Perheviljelij\u00e4t raivasivat menetetyn peltopinta-alan metsist\u00e4 ja soilta. Vuonna 1990 oltiin p\u00e4\u00e4tuotteissa maito, liha, kananmunat, ruis ja vehn\u00e4 jo yliomavaraisia Neuvostoliiton toimiessa p\u00e4\u00e4vientipuskurina 1970-luvulta alkaen.<\/p>\n

Maidontuotanto on maataloutemme selk\u00e4ranka, markkinatuotoista sen osuus on l\u00e4hes puolet. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa pelloistamme ei sovellu viljanviljelyyn, mutta ne ovat erinomaisia rehuksi kasvatettavalle ruoholle. Noin 80 % suomalaisesta naudanlihasta on kotimaista ja siit\u00e4 noin 80 % tulee maidontuotannon sivutuotteena.<\/p>\n

Paha EU<\/strong><\/h3>\n

Suomen elintarvikesektori oli taloutena suljettu. T\u00e4rkeimm\u00e4n maataloustuotteen maidon tuottajahinta oli kaksinkertainen Unioniin ja l\u00e4hes nelinkertainen maailmanmarkkinahintoihin verraten. Viljelij\u00e4t vastustivat j\u00e4senyytt\u00e4 l\u00e4hes yksimielisesti. Tuottajahintojen puolittuessa Suomelle r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6itiin paljon kansallisia toimia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 tukipolitiikka maatalouden jatkumiseksi. Silti maatilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni vuosikymmeness\u00e4 kolmanneksella, maitotilojen puolella. Kolmannes maataloustulosta katosi.<\/p>\n

Unionissa huoltovarmuustavoite on abstrakti koskien koko sis\u00e4markkinaa, ei yksitt\u00e4ist\u00e4 j\u00e4senmaata. Koronakriisi osoitti sen puutteet. Suomi ei onneksi tavoitettaan muuttanut ja taloussotaan tullimme jo vuosisata aiemmin p\u00e4\u00e4tetyll\u00e4 omavaraisuuspolitiikalla.<\/p>\n

Olimme siis varautuneet pitk\u00e4\u00e4n ja hyvin tulevaan? Sen verran kovasti vastapakotteet meihin kuitenkin iskiv\u00e4t, ett\u00e4 ensip\u00e4ivist\u00e4 alkaen kutsuimme niit\u00e4 taloussodaksi. Saapa n\u00e4hd\u00e4, millaisen jatko-osan korona t\u00e4h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n

Taloussodan alku<\/strong><\/h3>\n

Ennen vastapakotteita reilu nelj\u00e4nnes (430 M\u20ac) elintarvikeviennist\u00e4mme meni Ven\u00e4j\u00e4lle. P\u00e4\u00e4osassa tuotteita oli maito raaka-aineena. Suomi vastasi Unionin Ven\u00e4j\u00e4nkaupassa 57 %:sta voiviennist\u00e4 ja maitotuotteissa yhteens\u00e4 l\u00e4hes viidenneksest\u00e4. Suomi vei Ven\u00e4j\u00e4lle hyv\u00e4ll\u00e4 katteella maataloustuotteita aivan kuten teimme sata vuotta aiemmin.<\/p>\n

Tiesimme riippuvuutemme, mutta tienasimme sill\u00e4 hyvin. Ven\u00e4j\u00e4 oli tuolloin Suomen t\u00e4rkein kauppakumppani.<\/p>\n

Heti omien pakotteidemme asettamisen j\u00e4lkeen alkoi spekulointi. Vastapakotteiden arvioitiin olevan \u201dtiettyjen elintarvikeryhmien tuontikieltoja<\/em>\u201d, <\/em>koska energiassa Ven\u00e4j\u00e4 itse k\u00e4rsisi enemm\u00e4n. EU:n pakotteisiin Suomen p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sitoutuivat, mutta oppositiojohtaja Soinin sanoin \u201don tosiasia, ett\u00e4 jos on EU:n j\u00e4sen, joutuu vedetyksi mukaan t\u00e4llaiseen hankalaan tilanteeseen. Mutta ei se itkem\u00e4ll\u00e4 ja potkimalla parane.<\/em>\u201d<\/p>\n

Kohde siis n\u00e4htiin varsin hyvin ennalta. Vastapakotteet osuvat kohdemaista suhteessa toiseksi pahiten Suomeen (suurin k\u00e4rsij\u00e4 oli Liettua, yksi Ven\u00e4j\u00e4n hybridivaikuttamisen p\u00e4\u00e4kohteista) ja ensi sijassa maidontuottajiin. MTK:n puheenjohtaja arvioi silti olevan \u201danteeksiantamatonta, ettei ole uhrattu aikaa Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteisiin varautumiseen<\/em>\u201d kuten menetysten hyvitt\u00e4miseen tuottajille. Maidontuottajille \u201dValio on vakuuttanut, ettei Ven\u00e4j\u00e4n mahdollinen vientikielto vaikuta ainakaan merkitt\u00e4v\u00e4sti maidon tuottajahintaan<\/em>.\u201d<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Stubbin mielest\u00e4 pakotteiden ja tuontikieltojen rasitusten pit\u00e4\u00e4 jakaantua EU:ssa tasaisesti ja \u201djos vaikutukset toiveista huolimatta iskev\u00e4t voimalla Suomeen, pit\u00e4\u00e4 muiden tulla apuun<\/em>\u201d. Maa- ja mets\u00e4talousministeri Orpo jakaa kollegoilleen Putin-juustot eli ven\u00e4j\u00e4nkieliset Oltermannit muistuttaen, ett\u00e4 EU:n velvollisuus on korvata sen oman pakotepolitiikan aiheuttamat menetykset, koska kysymys ei ole nyt markkinah\u00e4iri\u00f6st\u00e4 vaan EU:n kauppasodasta.<\/p>\n

\"\"
Kuva: \u201dPutinjuusto\u201d on taloussodan keskeinen symboli<\/figcaption><\/figure>\n

Informaatioulottuvuus<\/strong><\/h3>\n

Todellisuudessa maidon tuottajahinnasta putoaa pois viidennes, jota ei korvata sen enemp\u00e4\u00e4 EU:n kuin valtion toimesta. Kansanedustaja Lasse Hautala sanoo suoraan: \u201dEuroopan unionin p\u00e4\u00e4miehet potkaisivat pahasti eurooppalaisten maataloustuottajien nilkkaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 koskevista pakotteista<\/em>\u201d.<\/em><\/p>\n

Kriisin kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Helsingin Sanomat otsikoi uutisensa \u201dRuokakori saattaa halventua<\/em>\u201d ilakoimalla ruuan alennusmyynti\u00e4. Milt\u00e4h\u00e4n maidontuottajasta tuntui kaupunkilaisten solidaarisuus? Ruoka halpeni alkuun my\u00f6s koronassa.<\/p>\n

Vastapakotteet siis osuivat suomalaisen maatalouden ja EU-vastustuksen ytimeen. Yll\u00e4ttik\u00f6 meid\u00e4t yht\u00e4 huono kohtelu kuin Ven\u00e4j\u00e4n vihollisilla? J\u00e4lkik\u00e4teen arvioiden ovela hybridiveto olisi ollut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t vastapakotteiden ulkopuolelle, seh\u00e4n oli yksin Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svallassa, ja n\u00e4in jakaa EU. No, mahdollisuus on yh\u00e4 olemassa.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 tukien maksatus viiv\u00e4styi uusittaessa maatalousviraston tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja tuloksena oli traktorimarssi. Kriisitukea tarvittiin, mutta maa- ja mets\u00e4talousministeri Tiilikaisen sanoin \u201dhallitus voi antaa vain murusia verrattuna siihen, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n viennin heikentyminen on vienyt mutta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koko hallitus ottaa tilanteen vakavasti<\/em>.”<\/p>\n

Kes\u00e4 2017 oli sateiden takia huono ja kes\u00e4n 2018 kuivuudet aiheuttivat suurimmat satomenetykset. MTK:n puheenjohtaja Marttila antaa vastapakotteille hintalapun: \u201dHallitus tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maatalous on menett\u00e4nyt poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vuoksi 500 miljoonaa euroa vuodessa<\/em>\u201d. Luku j\u00e4\u00e4 julkisuudessa viralliseksi. Suurvaltapolitiikan pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 id\u00e4nkauppaa verrataan sateeseen ja kuivuuteen. Kun vuonna 2007 maatalouden yritt\u00e4j\u00e4tulo (eli yrityksen tulo ennen yritt\u00e4j\u00e4n palkanmaksua) oli viel\u00e4 26000 euroa vuodessa, nyt se oli pudonnut 7200 euroon ja viljatiloilla nollaan. Kriisituki ei \u201dratkaise kannattavuusongelmaa, koska Unioni on k\u00e4ynyt jo vuosia kauppasotaa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa viljelij\u00f6iden laskuun<\/em>\u201d.<\/em><\/p>\n

Toukokuun 2019 gallup kertoo, ett\u00e4 EU:n alkuper\u00e4isten pakotteiden purkamista [samalla toivoen, ett\u00e4 my\u00f6s vastapakotteet puretaan?] kannattaa 41 % ja vastustaa 27 % kansalaisista. Uutisointi on vaisua. Valtiovarainministeri Orpo tiivist\u00e4\u00e4, ettei \u201dSuomi voi t\u00e4st\u00e4 eurooppalaisesta yhteisty\u00f6rintamasta poikkeusta tehd\u00e4\u201d ja on \u201doltava tiukka ja ehdoton, sill\u00e4 on Suomen etu, ett\u00e4 itsen\u00e4isten valtioiden suvereniteettia kunnioitetaan<\/em>.\u201d<\/p>\n

Tuntuiko tutulta?<\/strong><\/h3>\n

Koronakriisiss\u00e4 moni maa ja kansalainen odottaa EU:n tukea, turhaan? EU ei vastaakaan huoltovarmuudesta eik\u00e4 se korvaa edes itse aiheuttamiaan vahinkoja. T\u00e4ss\u00e4 taloussodassa EU h\u00e4visi Suomessa ainakin informaatio-osuuden, joka muistetaan edelleen.<\/p>\n

———————<\/p>\n

Teksti perustuu Tiede ja ase artikkeliin<\/a>, josta voi halutessaan tarkistella my\u00f6s viitteit\u00e4. Kirjoitin teemasta my\u00f6s seuraavaan sotilasaikakauslehteen. Mielikuvittelin taloussotaa jo aiemminkin<\/a>. Seuraavaksi katson asiaa Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siihen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Korona on nostanut Suomen elintarvikeomavaraisuuden arvostuksen korkealle. Ruoka onkin aivan huoltovarmuuden ydint\u00e4.…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":576,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[68,27,71,63,61,87,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["venaja","turvallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/taloussota-tiivistys.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/taloussota-tiivistys.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/575"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=575"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/575\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":589,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/575\/revisions\/589"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/576"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}