{"id":582,"date":"2020-06-14T23:49:52","date_gmt":"2020-06-14T20:49:52","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=582"},"modified":"2020-06-26T18:59:36","modified_gmt":"2020-06-26T15:59:36","slug":"venajan-voittoisa-ruokastrategia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/venajan-voittoisa-ruokastrategia\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n voittoisa ruokastrategia"},"content":{"rendered":"

Teksti on jatkoa taloussodalle eli Ven\u00e4j\u00e4n meille vuonna 2014 asettamille vastapakotteille. Ensimm\u00e4inen osa l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Kursivoidut lainaukset ovat informaatiovaikuttamisen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi suomalaisista valtamedioista.<\/p>\n

Ruokaa kansalle<\/strong><\/h3>\n

Kylm\u00e4n sodan lopulla Neuvostoliiton viimeisin johtaja Mihail Gorbat\u0161ov joutui tukeutumaan Yhdysvaltojen ruoka-apuun ruokkiakseen kansansa. Neuvostoliitossa oli toki ajoittain ollut ruuasta pulaa aiemminkin ja Ukrainan kohdalla tilannetta oli k\u00e4ytetty jopa hyv\u00e4ksi, mutta glasnostiin pula sopi huonosti.<\/p>\n

Jos ajattelee Neuvostoliiton romahduksen j\u00e4lkeisen ajan olleen Ven\u00e4j\u00e4n demokratisoimisen ja l\u00e4nsimaistamisen riemuaikaa, kannattaa lukea Naomi Kleinin kirja Tuhokapitalismin nousu (WSOY 2008, alkuper\u00e4inen 2007). Jos kirjan kertomasta edes puolet on totta, mekin osaltamme toimimme t\u00f6rke\u00e4ll\u00e4 tavalla l\u00e4nnen osana. Dilemma on, ett\u00e4 mielikuvittelimme muiden l\u00e4nsimaiden tavoin Ven\u00e4j\u00e4n muuttuvan kaltaiseksemme ja olimme siin\u00e4 uskossa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viljapula toistui Ven\u00e4j\u00e4n alkutaipaleella, kun presidentti Boris Jeltsin joutui samaan tilanteeseen neuvostorakenteisen maanviljelyksen romahdettua. Suurvallalle t\u00e4llainen on suoranaisesti \u201dn\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4\u00e4,<\/em> eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 haluttu kokea en\u00e4\u00e4 koskaan<\/em>\u201d<\/p>\n

Vladimir Putin laaditutti valtaannousunsa j\u00e4lkeen nopeasti (2004) maatalousstrategian, jonka tavoitteena oli Ven\u00e4j\u00e4n elintarvikeomavaraisuus vuoteen 2020 menness\u00e4. Se on nyt jotakuinkin toteutunut ja osassa tuotteita jopa ylittynyt.<\/p>\n

Tullisopimuksesta vastapakotteisiin<\/strong><\/h3>\n

Ven\u00e4j\u00e4n liittyminen GATT-sopimukseen pakotti sen avaamaan maatalouttaan l\u00e4nsiviennille. T\u00e4m\u00e4 haittasi omavaraisuuden saavuttamista. Vaurastuva keskiluokka osti l\u00e4nsiruokaa, jota muut kadehtivat. Pietarissa suomalaisuus oli laadun tae ja erottautumisen v\u00e4line.<\/p>\n

L\u00e4nnen asettamat talouspakotteet vuonna 2014 ja niihin nopeasti asetetut vastapakotteet antoivat mahdollisuuden korjata tilannetta. Jo seuraavana vuonna Suomessa alettiin spekuloida pakotteiden purkamisella, mutta pakotteita ja vastapakotteita kuitenkin jatkettiin vuosittain. Yhdysvaltojen presidentin vaihtuessa vuonna 2017 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 v\u00e4l\u00e4ytti jo kolme vuotta voimassa olleiden vastapakotteiden purkamista, vaikka \u201dtuontikiellon purkaminen haittaisi Ven\u00e4j\u00e4n omaa ruokatuotantoa, joka on piristynyt rajoitteiden ansiosta<\/em>\u201d.<\/p>\n

Suomen kannalta aiempaan ei silti n\u00e4hty olevan paluuta, koska \u201dpakotteista on tullut Yhdysvaltojen asettamien sanktioiden my\u00f6t\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin hyv\u00e4ksytty tapa toimia ja my\u00f6s suojata omaa tuotantoa<\/em>\u201d jolloin \u201dpakotteiden, tuontirajoitusten ja muiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten suojissa aloitettu tuonninkorvausohjelma antaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kilpailuetua ven\u00e4l\u00e4isille yrityksille ja vie suomalaisilta satoja miljoonia euroja<\/em>\u201d.<\/p>\n

Suomen kauppa korjataan<\/strong><\/h3>\n

Kahdenv\u00e4listen taloussuhteiden vaaliminen Ven\u00e4j\u00e4n kanssa on ollut ja on meille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Muu vienti Ven\u00e4j\u00e4lle alkoi kohentua nopeasti kasvaen vuonna 2017 15% ja tuonti 33%, koska \u201dVen\u00e4j\u00e4 onkin Suomelle t\u00e4rke\u00e4mpi kuin Kiina. Suomessa on my\u00f6s perinteisesti Euroopan parasta Ven\u00e4j\u00e4-osaamista. Kahdenv\u00e4listen suhteiden vaaliminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 haasteita riitt\u00e4\u00e4<\/em>\u201d ja \u201dSuomi ja Ven\u00e4j\u00e4 haluavat vaalia taloussuhteitaan niin, ett\u00e4 kiristynyt kansainv\u00e4linen poliittinen tilanne vaikuttaisi niihin mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n<\/em>\u201d.<\/p>\n

Menetetty viennin arvo saadaankin eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti korvattua muilla tuotteilla. Vaikka virallisesti seisomme EU:n pakotteiden takana, ministeri Lintil\u00e4 kertoo toukokuussa 2018, ett\u00e4 \u201dSuomi ja Ven\u00e4j\u00e4 etsiv\u00e4t uusia kauppamahdollisuuksia sellaisilta sektoreilta, joihin kansainv\u00e4liset pakotteet eiv\u00e4t vaikuta<\/em>.\u201d Eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti laskettuna taloussota on jo siis saatu molempia osapuolia tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

Loppuvuodesta 2017 raportoidaan Ven\u00e4j\u00e4n viidenneksi suurimmalta maitotilalta tuotannon alkaneen toimia. \u201dYksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asiakkaista on Valio, jonka Moskovan tehdas tuottaa suosittuja Viola-juustoa ja Oltermannia<\/em>\u201d. Tilalla on \u201dkuusi p\u00e4\u00e4omistajaa, varakkaita liikemiehi\u00e4 Moskovasta<\/em>\u201d, kun \u201dmaatalouteen sijoittamisesta tuli huippukannattavaa ja suuret maatalouden toimijat ovat Moskovan p\u00f6rssin kuninkaita pakotteiden j\u00e4lkeen<\/em>\u201d.<\/em> Nuoria houkutellaan kaupungeista maaseudulle, \u201dtarjolla on niin korkotukilainaa, vuokrapeltoja kuin investointitukea. Laitteiden hankintaan saa 90-95 % investointituen<\/em>\u201d.<\/p>\n

Seuraavana vuonna jo kerrotaan, ett\u00e4 \u201dmonet suomalaisyritykset ovat ryhtyneet valmistamaan elintarvikkeita Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 raaka-aineesta<\/em>\u201d. Toisaalta osa vet\u00e4ytyy kovien tappioiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Kaikille suomalaisyrityksille Ven\u00e4j\u00e4 ei ollut kultakaivos.<\/figcaption><\/figure>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on nyt vilja-ase<\/strong><\/h3>\n

Iso kuva on merkitt\u00e4v\u00e4mpi. \u201dL\u00e4nness\u00e4 ei arvattu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pystyy k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n rangaistuksen maatalouden osalta hy\u00f6dykseen ja ven\u00e4l\u00e4iselle itsetunnolle tekee hyv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maa on menossa kohti ruuan omavaraisuutta\u201d<\/em>. Napinaa toki kuuluu ja me kuuntelemme sit\u00e4 herk\u00e4ll\u00e4 korvalla.<\/p>\n

Tulonl\u00e4hteen\u00e4 \u201dVen\u00e4j\u00e4n maatalouden vienti ohittaa jo aseviennin arvon ja siit\u00e4 on tullut toiseksi suurin valuuttatulojen l\u00e4hde \u00f6ljyn ja kaasun j\u00e4lkeen\u201d.<\/em> Ven\u00e4j\u00e4 nousi vuonna 2017 nettoviennilt\u00e4\u00e4n maailmankaupan vehn\u00e4nviennin ykk\u00f6seksi. Vehn\u00e4n painoarvo on suuri erityisesti v\u00e4kirikkaissa arabimaissa, joissa suuri osa v\u00e4est\u00f6n tuloista kuluu jokap\u00e4iv\u00e4iseen vehn\u00e4leip\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 pystyisi vehn\u00e4aseellaan hybridioperaatioihin ja ilmastonmuutos vahvistaa sen kyky\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Koronakriisin alussa Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4ttikin tilap\u00e4isesti est\u00e4\u00e4 viljan viennin ulkomaille. Tuskin kyse on vain omien kansalaisten ruuan saannin turvaamisesta vaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 vilja saattaa olla jo loppuvuodesta strateginen artikkeli, jota ei saa pelk\u00e4ll\u00e4 rahalla tai jonka hinta nousee. Ruoka on pelottava ase ja edes pelko sen puutteesta on vakava kriisi.<\/p>\n

Vastapakotteet informaatiovaikuttamisena<\/strong><\/h3>\n

Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteet iskiv\u00e4t maitoon, joka on sotilaskielell\u00e4 maatalouden voimanl\u00e4hde ja siten elintarvikeomavaraisuutemme ydin. Se, ett\u00e4 olimme kohteena \u201dilman omaa syyt\u00e4mme<\/em>\u201d ei lopputulosta juurikaan muuta.<\/p>\n

Teorian perusteella pakotteet ovat tehokkaimmillaan, kun maat ovat taloudessa liittolaisia, asettaja on suurempi kuin kohde ja haitta asettajalle pienempi kuin kohteelle. Kaikki ehdot toteutuivat, asettajalle oli vastapakotteista jopa strategista hy\u00f6ty\u00e4. Kun Ven\u00e4j\u00e4n kohteena oli Suomen talouden erityinen heikkous \u2013 maatalous \u2013 haavoittuvuutta kyettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaasti.<\/p>\n

Suurin informaatiovaikutus syntyi Suomen EU-suhteeseen. Jo Suomen liittyminen unioniin oli maataloudelle paha kriisi. Nykykriisi yhdistelm\u00e4n\u00e4 taloussotaa ja kahta per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 huonoa satovuotta on samaa luokkaa. Yleisen k\u00e4sityksen mukaan EU:n taloussota<\/strong> (ei siis meid\u00e4n!) ja Ven\u00e4j\u00e4n vastaus \u201daloittivat nykyisen maatalousyritt\u00e4jien ahdingon<\/em>\u201d. Kaikki johtavat poliitikot antoivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on \u201dEU:n velvollisuus korvata sen oman pakotepolitiikan aiheuttamat menetykset<\/em>\u201d varsinkin, kun Suomi on niiden suurin k\u00e4rsij\u00e4 \u201demmek\u00e4 mahda mit\u00e4\u00e4n suurvaltapolitiikalle<\/em>\u201d. Korvauksia ei tullut.<\/p>\n

Vaikka virallinen rintama pakotteiden takana on ollut Suomessa yhten\u00e4inen, jouduimme \u201dvedetyksi mukaan<\/em>\u201d. Viimeisin kysely vuonna 2019 kertoi, ett\u00e4 kansa on jo valmis lopettamaan pakotteet. Vastapakotteet siis jakavat paitsi kansaa my\u00f6s sy\u00f6v\u00e4t EU:n uskottavuutta Suomessa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteet ovat siis oppikirjaesimerkki onnistumisesta.<\/p>\n

Sota ei viel\u00e4 ole ohi?<\/strong><\/h3>\n

Voidaan my\u00f6s spekuloida l\u00e4hitulevaisuudella. Ven\u00e4j\u00e4 voisi peruuttaa vastapakotteet yksipuolisesti. Mit\u00e4 tapahtuisi, jos Ven\u00e4j\u00e4 ilmoittaisi, ett\u00e4 Suomen kohdalla elintarvikekauppaa voidaan jatkaa Suomessa tuotetun osalta? Millainen sis\u00e4poliittinen myrsky syntyisi, jos itse joutuisimme kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman elintarvikevientimme siksi, ettei vastaavaa sallita muillekaan EU-maille?<\/p>\n

———————<\/p>\n

Teksti perustuu Tiede ja ase artikkeliin<\/a>, josta voi halutessaan tarkistella my\u00f6s viitteit\u00e4. Kirjoitin teemasta my\u00f6s seuraavaan sotilasaikakauslehteen. Mielikuvittelin taloussotaa jo aiemminkin<\/a>. Seuraavaksi katson asiaa Suomen huoltovarmuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siihen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti on jatkoa taloussodalle eli Ven\u00e4j\u00e4n meille vuonna 2014 asettamille vastapakotteille. Ensimm\u00e4inen…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":584,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[35,27,71,63,51,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["venaja","turvallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/ctokmann.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/ctokmann.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/582"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=582"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/582\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":617,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/582\/revisions\/617"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=582"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=582"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=582"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}