{"id":598,"date":"2020-06-26T18:57:01","date_gmt":"2020-06-26T15:57:01","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=598"},"modified":"2020-06-26T18:57:01","modified_gmt":"2020-06-26T15:57:01","slug":"suomen-ruoka-kriisissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/suomen-ruoka-kriisissa\/","title":{"rendered":"Suomen ruoka kriisiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Teksti on jatkoa taloussodalle eli Ven\u00e4j\u00e4n meille vuonna 2014 asettamille vastapakotteille. Peruskuvaus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4\u00a0<\/a>ja Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Kursivoidut lainaukset ovat informaatiovaikuttamisen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi suomalaisista valtamedioista.<\/p>\n

Ruuan turvallisuus, omavaraisuus ja huoltovarmuus synonyymeina<\/strong><\/h3>\n

Ruokaturvallisuutta on Suomessa k\u00e4ytetty ruuan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden synonyymeina jo sata vuotta. \u201dRuokaturvallisuudesta on siis tullut kauppasodan uhri<\/em>\u201d. V\u00e4lt\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4jargonia blogissa tarkoituksella, mutta nyt avaan termej\u00e4 hieman.<\/p>\n

Huoltovarmuus<\/strong> on termeist\u00e4 suppein. Sille asetetaan tietty aikavaatimus, jonka ajaksi kriittiset toiminnot turvataan. Ruuan kohdalla turvaaminen tarkoittaa l\u00e4hinn\u00e4 kalorim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja perusmonipuolisuutta. Aika on noin \u201dtalven yli + seuraavan kes\u00e4n siemenet\u201d. Puuro voi olla joka-aamuista jokaisella. Kahvia tai soijarouhetta tuskin saa. Sodat ajatellaan aina lyhyiksi ja kadot tilap\u00e4isiksi. T\u00e4ss\u00e4 taloussodassa huoltovarmuusvarastoja ei availtu.<\/p>\n

Omavaraisuus<\/strong> merkitsee pidemp\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, jossa perustuotteita on tarpeeksi jopa vaihdantaan tarvittaessa. Meille suurimmat haasteet ovat hedelm\u00e4t sek\u00e4 tuotantopanoksista lannoitteet, koneiden varaosat ja polttoaineet. EU:n tasolla tilanne jo tasoittuu. Ilmastonmuutos haastaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ominaisuutta my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

Ruokaturvallisuus<\/strong>\u00a0on kapeimmin m\u00e4\u00e4ritelty ruuan sy\u00f6miseksi siit\u00e4 sairastumatta. T\u00e4h\u00e4n liittyy esimerkiksi hygienian, myrkkyjen ja lis\u00e4aineiden valvonta. Mutta termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kattomerkityksess\u00e4, ett\u00e4 ruokaa on aina Suomessa kaikille tarpeeksi.<\/p>\n

Nopeita liikkeit\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Valio oli yrityksist\u00e4 vuonna 2014 alkaneen taloussodan suurin k\u00e4rsij\u00e4. Viennin osuus sen liikevaihdosta oli 35% ja p\u00e4\u00e4vientikohde Ven\u00e4j\u00e4, jonne vietiin korkeakatteisia br\u00e4ndituotteita 400 miljoonan euron volyymilla. Kiellon kannattavuusvaikutus oli noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, kun liikevaihdosta katosi viidennes ja arvotuotteet korvattiin eritt\u00e4in kilpailulla bulkilla kuten maitojauholla. <\/em><\/p>\n

Kriisi iski nopeasti. \u201dEnsimm\u00e4inen ajatus oli turvata tuotteet ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4ketju. 28 rekkaa purettiin takaisin varastoihin. K\u00e4siin j\u00e4i 900\u00a0000 kiloa voita. Mit\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan mennyt hukkaan ja aika pian ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ratkea seuraavina p\u00e4ivin\u00e4<\/em>\u201d, kuvasi Valion johtaja tapahtunutta. Maito-autot pys\u00e4ytettiin jopa kesken ajon ja reititettiin uudelleen.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Yritin etsi\u00e4 kuvavarastostani maitoautoa, joka on nykyisin my\u00f6s liikkuva laadunhallinta-, tienkuntomittaus- ja logistiikkatietokone. L\u00f6ysin sijalle traktorin, jossa tietotekniikan kehitys on ollut jopa huimempaa \u2013 kuvassa tosin on perinteinen puksutin joka on ainakin kyberiskuille aika immuuni. Verkottuminen mahdollistaa nopean mukautumisen, kunhan bitti liikkuu ja siihen voi luottaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Valion pelastukseksi uusi maitojauhetehdas oli juuri saatu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, koska alkutuotannon pys\u00e4ytt\u00e4miseen tarvitaan teurastamo. Sen sijaan Valion Tampereen uusi vientituotetehdas avattiin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen vastapakotteita (5.8.2014) ja suljettiin lopullisesti syksyll\u00e4 2016. Siit\u00e4 tuli virheinvestointi.<\/p>\n

\u201dPoliitikot eiv\u00e4t antaneet turhia lupauksia tai toiveita\u201d joten \u201dviikon sis\u00e4ll\u00e4 linjasimme, ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n uusia asiakkaita<\/em>\u201d. <\/em>Valio oli luopunut useista vientimaista Ven\u00e4j\u00e4n menestyksen vuoksi. Moskovan yksik\u00f6n 550 ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 200 irtisanottiin. Suomessa lopulta 530 henkil\u00f6\u00e4 menetti ty\u00f6paikkansa. Valio palasi kannattavaksi vuonna 2017. Anekdoottina yritykselle k\u00e4vi samoin vuosisata aiemmin. T\u00e4st\u00e4 siis selvittiin rahalla ja ajalla.<\/p>\n

Maataloustuottajilla vaikutus tuntuu edelleen. Elokuun 2014 lopulla maidon tuottajahinta laski nelj\u00e4 sentti\u00e4 litralta eli noin viidenneksen. Mittakaava yll\u00e4tti ja tuottojen menetys oli kova, kun Ven\u00e4j\u00e4 romahti juuri olleessaan kannattavimmillaan.<\/p>\n

V\u00e4lit\u00f6n resilenssimme oli varsin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Hidas sai lopulta pahimman iskun.<\/p>\n

Taloussodasta ruokakriisiin?<\/strong><\/h3>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2018 alkoi keskustelu laajana k\u00e4sitteen\u00e4 ruokaturvasta. Merkitt\u00e4vin uusi tekij\u00e4 on ilmastonmuutos, jonka ennakoidaan tuovan mukanaan maailmanlaajuisen haasteen: \u201druokaa tarvitaan vuoteen 2030 menness\u00e4 50% nykyist\u00e4 enemm\u00e4n ja n\u00e4lk\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi viime vuonna<\/em>.\u201d<\/p>\n

Keskustelu k\u00e4ynnistyi MTK:n huoltovarmuuspaneelista. \u201dMik\u00e4li suomalainen tuotanto tahdotaan turvata, se on teht\u00e4v\u00e4 nyt. Maataloustuotantoa ei voi aloittaa maasta polkaisemalla. Maanviljelij\u00e4n ammattitaitoa ei saada varastoon<\/em>\u201d. Seuraavaksi varoitettiin sianlihan omavaraisuuden romahtamisesta ja nautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskusta. Helsingin Sanomat viittasi jopa 1800-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosiin.<\/p>\n

Koronakriisiss\u00e4 asiasta muistutettiin alussa l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in eik\u00e4 sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 juuri kuulunut.<\/p>\n

Viennill\u00e4 on ruokaturvassamme merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa on voimakkaasti alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4. Tuonti oli koko ajan kasvanut, ja vuonna 2015 elintarvikkeita tuotiin 4,2 miljardin euron arvosta\u00a0 kun viennin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa (viel\u00e4 2005 tuonnin arvo oli vain 2,3 miljardia euroa). Erotus oli merkitt\u00e4v\u00e4. Mittaluokka on edelleen sama.<\/p>\n

\u201dKriisitilanteissa vienti voi toimia omana puskurina, jota hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n globaalien markkinaheilahtelujen aikana \u2026 omavaraisuus kannattaisi pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nykyisell\u00e4 tasolla, koska poikkeustilanteissa elintarviketuonnin riitt\u00e4vyys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole taattua<\/em>\u201d. T\u00e4ll\u00e4 siis viitataan tilanteeseen, jossa rahallakaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa haluamaansa ruokaa.<\/p>\n

Haavoittuvuudet esiin<\/strong><\/h3>\n

Maatalouden haavoittuvuuksista suurimmat ovat kannattavuusongelmat ja riippuvuus tuontienergiasta. Koneet ovat paljolti ulkomaisia. Tietotaidon s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 HVK osastonjohtaja Hakola sanoi vuonna 2018 olevan \u201dmahdotonta arvioida kuinka alas tilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi menn\u00e4 ennen kuin huoltovarmuus alkaa horjua \u2026 riskit kasvavat, isot tilat ovat haavoittuvaisempia<\/em>\u201d.<\/p>\n

Koronakriisiss\u00e4 esiin nousi ensin kev\u00e4tt\u00f6iden v\u00e4lit\u00f6n vierasty\u00f6voiman puute \u201djoka voi vaarantaa huoltovarmuuden<\/em>\u201d ja sitten ajatteluna, miten 13\u00a0000 vierasty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 voisi korvata kotimaisella \u201dpaljon kalliimmalla, ammattitaidottomammalla ja huonosti motivoituneella<\/em>\u201d ty\u00f6voimalla edes auttavasti.<\/p>\n

Vilja kyll\u00e4 kylvet\u00e4\u00e4n ja korjataan kotimaisin voimin, mutta vihanneksia ja marjoja paljolti ei. Infrastruktuurin rappeutumista ei saada rakennettua takaisin muutamassa vuodessa. Muttei osaajiakaan synnytet\u00e4 yhdess\u00e4 kes\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Maatalous nostettiinkin osaksi kansallista turvallisuutta, kun \u201dmeneill\u00e4\u00e4n oleva kasvukausi (2018) on osoittanut, kuinka heikoissa kantimissa on kotimainen huoltovarmuus<\/em>. Hakolan mukaan huoltovarmuus on turvattavissa vain riitt\u00e4v\u00e4n suurella omavaraisuudella, jonka taso on kuitenkin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4. Suomessa ei luoteta maailman ruokaturvallisuuteen.<\/p>\n

Mit\u00e4 tehd\u00e4?<\/strong><\/h3>\n

Toivottavasti ruokaturva pysyy jatkossa agendalla. Jo pelkk\u00e4 korona saattaa aiheuttaa isojakin n\u00e4lk\u00e4kriisej\u00e4<\/a>, ilmastonmuutoksen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t voimistuvat ja taustalla vaanii lajikato my\u00f6s meill\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Samaan aikaan maailman kokonaisv\u00e4kiluku kasvaa edelleen nopeasti. Turvallisuudessa luopuisin mieluummin yleisest\u00e4 asevelvollisuudesta kuin ruuan omavaraisuudesta, jos olisi pakko valita. Onneksi ei ole, ne ovat saman asian eri puolia.<\/p>\n

Ilkka Herlin tekee enemm\u00e4n kuin toivoo. Uudessa Maanpuolustus<\/a> -lehdess\u00e4 h\u00e4n kertoo It\u00e4meren tilan kautta itse asiassa maataloutemme omavaraisuudesta, \u201druokaturvan ja kriisinkest\u00e4vyyden vuoksi It\u00e4meren etu ja maanpuolustuksen tavoitteet kulkevat yht\u00e4 jalkaa<\/em>\u201d.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6t ja hiilinielut<\/a>\u00a0, biokaasu ja ravinnekierr\u00e4tys<\/a> ovat ratkaistavissa. Maanpuolustus ja maan puolustus<\/a>\u00a0luovat molemmat kokonaisturvallisuutta.<\/p>\n

Me pystymme olemaan varsin omavaraisia ja ruokkimaan jopa muitakin. Uskon, ett\u00e4 Ilkka Herlin tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 puhuu ja miten asiat voidaan my\u00f6s toteuttaa.<\/p>\n

– – – – – – –<\/p>\n

Teksti perustuu Tiede ja ase artikkeliin<\/a>, josta voi halutessaan tarkistella my\u00f6s viitteit\u00e4. Kirjoitin teemasta my\u00f6s uusimpaan sotilasaikakauslehteen. Jatkan t\u00e4t\u00e4 sarjaa kes\u00e4n j\u00e4lkeen koronan vaikutuksilla. Meit\u00e4 on jo nyt varoitettu vakavasta ruokakriisist\u00e4 useasti, mutta varoitukset ovat toistaiseksi ylt\u00e4neet l\u00e4hinn\u00e4 pikku-uutisiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Jos joku maanviljelij\u00e4 sattuisi lukemaan t\u00e4t\u00e4, kiinnostaisi tiet\u00e4\u00e4 onko edelleen asenne vastapakotteisiin sama kuin t\u00e4ss\u00e4 kuvaamani? Asiasta ei ole toviin puhuttu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti on jatkoa taloussodalle eli Ven\u00e4j\u00e4n meille vuonna 2014 asettamille vastapakotteille. Peruskuvaus…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":599,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27,71,37,38,61,87,99,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","venaja","ruoka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/maatalouskone.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/06\/maatalouskone.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/598"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=598"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":602,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions\/602"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}