{"id":650,"date":"2020-09-11T13:44:29","date_gmt":"2020-09-11T10:44:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=650"},"modified":"2020-09-11T13:44:29","modified_gmt":"2020-09-11T10:44:29","slug":"taloussodassa-eun-ulkorajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/taloussodassa-eun-ulkorajalla\/","title":{"rendered":"Taloussodassa EU:n ulkorajalla"},"content":{"rendered":"

Professori Hiski Haukkalan uuden kirjankin<\/a>\u00a0kirvoittamana jatkan viel\u00e4 Suomen taloussodaksi julistaman ilmi\u00f6n tarkastelua. Juttusarjan alkuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ulkopolittiinen instituutti johti valtion p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevan tutkimuksen EU:n talouspakotteista<\/a>. Tulokset olivat aika odotettuja: ovat vaikuttavia, varsin yhten\u00e4isi\u00e4, mutta kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4kin l\u00f6ytyi. Suomen poliittinen johto on seissyt EU:n Ven\u00e4j\u00e4pakotteiden takana urhoollisesti aina oppositiota my\u00f6ten, vaikka julkisuudessa kaikki valtapoliitikot ovatkin odottaneet EU:lta vahvempaa tukea Ven\u00e4j\u00e4n vastatoimia vastaan.<\/p>\n

Uskallan esitt\u00e4\u00e4 toteutuneen valossa virallisesta liturgiasta varsin poikkeavan n\u00e4k\u00f6kulman.<\/p>\n

Talouspakotteiden vaikuttavuudesta<\/strong><\/h3>\n

EU:n Ven\u00e4j\u00e4-pakotteet jatkuvat jo seitsem\u00e4tt\u00e4 vuottaan ylitt\u00e4en yleisen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4keston. Pakotevaikutukset Ven\u00e4j\u00e4n talouteen olivat melko mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 verrattuna \u00f6ljyn hinnan laskuun. Ven\u00e4j\u00e4-pakotteiden jatkumisesta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ettei tavoitteita ole saavutettu ainakaan riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Samaa p\u00e4\u00e4ttely\u00e4 voi soveltaa Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteisiin.<\/p>\n

Pakotteet onnistuvat parhaiten uhkavaiheessa, koska asettamisen j\u00e4lkeen yleens\u00e4 osapuolet uskovat ne kest\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Nyt ne asetettiin molemmin puolin ilman pidemp\u00e4\u00e4 uhkailuvaihetta. EU:n on vaikea lopettaa pakotteita ilman Minskin sopimuksen toteuttamista ja Ven\u00e4j\u00e4n puolestaan vaikea poistaa vastapakotteita yksipuolisesti. Tilanne on j\u00e4\u00e4tym\u00e4ss\u00e4 ratkeamattomaksi tai salaa liudentumassa?<\/p>\n

Vastapakotteet kohdistuvat muihinkin maihin kuin Suomeen, p\u00e4\u00e4osin Ven\u00e4j\u00e4n kiivaimpiin vastustajiin. L\u00f6ytyy paljon spekulointia siit\u00e4, miksi pakotteet asetettiin n\u00e4in. Suurin syy vastapakotteiden tuotevalikoimaan oli todenn\u00e4k\u00f6isesti Ven\u00e4j\u00e4n omavaraisuuteen pyrkiv\u00e4 maatalousstrategia ja Ven\u00e4j\u00e4n WTO-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4 menetetyn tuontisuojan osittainen palauttaminen (avaan n\u00e4k\u00f6kulmaa t\u00e4ss\u00e4<\/a>). Todenn\u00e4k\u00f6isimmin Suomi oli t\u00e4ss\u00e4 oheisk\u00e4rsij\u00e4, koska kauppavaihdon taso on molemminpuolisin ponnisteluin jo palautettu ennalleen.<\/p>\n

Suomi on ollut kohteena aiemminkin<\/strong><\/h3>\n

Osassa pakotetutkimusta pidet\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton onnistunutta Suomen hallituksen kaatamista vuoden 1958 y\u00f6pakkaskriisiss\u00e4 talouspakotteiden k\u00e4yt\u00f6n tehokkaana esimerkkin\u00e4. \u201dSanktiot alkoivat suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n poiskutsumisella, jatkuivat taloudellisten neuvottelujen katkaisemisella ja p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 4 % Suomen Ven\u00e4j\u00e4n-viennist\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4neeseen boikottiin ja hallituksen eroon ennen tehokkaampia toimia<\/em>\u201d. Meill\u00e4 siis oli jo omakohtaista kokemusta. On eri asia, muistettiinko se. Ainakaan julkisuudessa asia ei noussut esiin, vaikka viimeisimm\u00e4t n\u00e4lk\u00e4vuodet kyll\u00e4 muistettiin.<\/p>\n

Taloussodan vaikutukset olivat pienempi\u00e4. \u00a0Taloudellisesti vastapakotteet kohdistuivat noin kymmenykseen Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisest\u00e4 kaupasta ja kun tuo kauppa oli noin kymmenys Suomen koko kaupasta, vaikutus oli reilu prosentti. Ulkomaankauppa on jo palautunut entiselleen ja maataloustuotteet on korvattu muilla tuotteilla.<\/p>\n

Tehosiko taloussota silti?<\/strong><\/h3>\n

Rahalla mitattuna taloussota ei siis ole ollut Suomelle kovin merkitt\u00e4v\u00e4 asia. \u00a0On my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t vastapakotteet koetelleet Suomen huoltovarmuutta: viljavarastoja ei tarvinnut avata eik\u00e4 siemenviljasta tullut pulaa. Saavutettiin taas torjuntavoitto.<\/p>\n

Teorian perusteella pakotteet ovat tehokkaimmillaan, kun maat ovat taloudessa liittolaisia, asettaja on suurempi kuin kohde ja haitta asettajalle on pienempi kuin kohteelle. Kaikki ehdot toteutuivat, asettajalle oli vastapakotteista jopa strategista hy\u00f6ty\u00e4. Kun Ven\u00e4j\u00e4n kohteena oli Suomen talouden erityinen heikkous \u2013 maatalous \u2013 haavoittuvuutta kyettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaasti. Maito on viel\u00e4p\u00e4 maataloutemme \u201dvoimanl\u00e4hde\u201d. Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteet ovat siis oppikirjaesimerkki onnistumisesta.<\/p>\n

Bonuksena tilanteelle syntyi leima EU:n \u201dsuurvaltapolitiikkana<\/em>\u201d, joka \u201daloitti nykyisen maatalousyritt\u00e4jien ahdingon<\/em>\u201d ja johon me tulimme \u201dvedetyksi mukaan<\/em>\u201d ilman korvauksia. Vaikka virallinen rintama pakotteiden takana on edelleen yhten\u00e4inen, poliitikkojen toiveet ja selitykset kertoivat p\u00e4\u00e4osin muuta. Viimeisimpien kahden kyselyn perusteella kansa on jo valmis lopettamaan pakotteet.<\/p>\n

Koronakriisiss\u00e4 Ruotsin alle puoleen pudonnut maatalousomavaraisuus ja \u201dtiedustelu saada Suomesta ruokaa<\/em>\u201d saivat aikaan my\u00f6s turvallisuuskeskustelua. Yht\u00e4kki\u00e4 80% omavaraisuudella olikin kansan laaja ja kasvava kannatus tukien arvostelun sijaan. EU ponnisteli samaan aikaan sis\u00e4rajojen pysymiseksi auki tavaralta j\u00e4rjestellen vihreit\u00e4 linjoja elintarvikekuljetuksille, koska huoltovarmuus perustuu tasaamiseen sis\u00e4markkinoilla eik\u00e4 varastointiin: mit\u00e4\u00e4n huoltovarmuusvelvoitetta EU:lla ei ole.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, miten kriisi kehittyy ja millaisia vaikutuksia sill\u00e4 on Suomen maatalouteen. Pitk\u00e4aikaisessa kriisiss\u00e4 kyse on kyvyst\u00e4 mukautua kokonaan uudenlaiseen tilanteeseen. T\u00e4llainen tilanne on my\u00f6s tulossa, ennustavat monet ilmastonmuutoksen tutkijat. Mukautuminen edellytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ja osaamista, joka koko ajan v\u00e4henee vaikka \u201don mahdotonta arvioida kuinka alas tilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi menn\u00e4 ennen kuin huoltovarmuus alkaa vaarantua<\/em>\u201d. Itse ennakoin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on jo nykyisen maataloustuotantomme suurin heikkous, joka edelleen pahenee nopeasti.<\/p>\n

Mit\u00e4 taloussotamme osoittaa meille hybridist\u00e4?<\/strong><\/h3>\n

Ensiksi<\/strong>: me (vasta)hy\u00f6kk\u00e4simme taloudella Yhdysvaltojen vanavedess\u00e4.<\/p>\n

Pakotteet aiheutuivat Krimin valtauksesta ja sitten pahenevasta It\u00e4-Ukrainan kriisist\u00e4, mutta juuri sen me l\u00e4nness\u00e4 nimesimme hybridiksi. Oma vastineemme ei sit\u00e4 kuitenkaan ollut?<\/p>\n

Toiseksi<\/strong>: Ven\u00e4j\u00e4n kauppa on meille eritt\u00e4in kannattavaa.<\/p>\n

Taloutemme ovat osin verkottuneet yhteen, vaikkakin varomme liikaa riippuvuutta. On jopa mahdollista puhua jonkintasoisesta keskin\u00e4isriippuvuudesta? Olemme Ven\u00e4j\u00e4lle aika kallis taloussotamaali, vaikka elintarvikkeiden osalla se toimistaan hy\u00f6tyikin.<\/p>\n

Perinteisesti Suomen kautta v\u00e4littyi Neuvostoliittoon korkeaakin l\u00e4nsiteknologiaa. Kuuluisin esimerkki t\u00e4llaisesta on vuonna 1987 kahden syv\u00e4nmeren sukelluspallon rakentaminen, joiden jatkotoimitukset CIA esti. L\u00e4nsimaisesti matalalaatuisten mutta suhteessa kalliiden tekstiilien ja jalkineiden kauppa toki p\u00e4\u00e4ttyi jo Neuvostoliiton romahdukseen.<\/p>\n

Raaka-aineita \u00f6ljyst\u00e4 kuitupuuhun ja maakaasuun muokataan meill\u00e4 jalosteiksi, joista p\u00e4\u00e4osa vied\u00e4\u00e4n edelleen maailmalle hyv\u00e4ll\u00e4 katteella. Vastineeksi toimitetaan koneita ja toimitettiin my\u00f6s elintarvikkeita, jotka nyt osin valmistetaan paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Monelle suomalaiselle kaivos- ja rakennustekniikan sek\u00e4 tietotekniikan yritykselle Ven\u00e4j\u00e4 on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 markkina. Suomalaisiin luotetaan amerikkalaisia ja ehk\u00e4 my\u00f6s kiinalaisia enemm\u00e4n.<\/p>\n

Hanhikivi keskin\u00e4isriippuvuutena?<\/strong><\/h3>\n

Hanhikiven ydinvoimalan rakentamista on k\u00e4sitelty eduskunnassakin vakavana turvallisuusasiana. Virallisesti asiaa katsotaan teollisena ja kaupallisena projektina.<\/p>\n

Tekniikan toimittajalla on tuotteeseensa \u201ddigitaalinen takaovi\u201d. T\u00e4m\u00e4 sama etu on teoriassa meill\u00e4kin toimittamissamme laivoissa, hisseiss\u00e4 ja louhintav\u00e4lineiss\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 my\u00f6s suhtautuu t\u00e4h\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yspotentiaalina pyrkien muun muassa sulkemaan oman internet-osionsa tarpeen niin vaatiessa.<\/p>\n

Toisaalta t\u00e4llaisen \u201daseen\u201d laukaisu tuhoaisi nopeasti asianomaisen yrityksen uskottavuuden maailmanmarkkinoilla ja l\u00e4nness\u00e4 se olisi normaaliaikojen lakien vastaista. Kovassa sodassa kaikki k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mutta hybridiss\u00e4 kynnys on korkeampi.<\/p>\n

Ydinvoimalassa on polttoainetta keskim\u00e4\u00e4rin vuosikymmeneksi. Energia on mahtava ase. Maakaasussa \u201dteknisten tai kaupallisten ongelmien\u201d vuoksi suljettu putki tyhjenee nopeasti, nykyisin tosin saamme kaasua muualtakin. \u00d6ljy\u00e4 on meill\u00e4 varastoissa useammaksi kuukaudeksi, joten sen ehtii my\u00f6s korvaamaan, vaikka kustannuksia tuleekin. Mutta vuosikymmen on pitk\u00e4 aika odottaa vaikutusta. Sit\u00e4 paitsi EU on itse rajannut energian hybridivaikuttamisensa ulkopuolelle (?) ja Ven\u00e4j\u00e4 on noudattanut t\u00e4t\u00e4 jopa j\u00e4\u00e4tyneiss\u00e4 kriiseiss\u00e4\u00e4n. Riski?<\/p>\n

Toisaalta meille on osoitettu luottamusta. Aseiden lis\u00e4ksi nimenomaan ydinvoima on Ven\u00e4j\u00e4n teollista superosaamista, maailmanluokkaa. Hanhikivi on t\u00e4lle osaamiselle l\u00e4nsimainen pilotti, jonka onnistumiseksi palkattiin jopa S\u00e4teilyturvakeskuksemme entinen johtaja tukemaan \u201dmaailman tiukimpien ydinenergiastandardien<\/em>\u201d t\u00e4yttyminen. Me voimme kuitenkin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko hankkeen turvakriteereill\u00e4, hallinnollisesti, ja varmaan my\u00f6s tarvittaessa vuotaa tietoja vakavista puutteista muille l\u00e4nsimaille. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin fiktiota \u2013 Suomihan ei hybridivaikuta saati vastahy\u00f6kk\u00e4\u00e4 \u2013 mutta Ven\u00e4j\u00e4 saattaa silti arvioida sen mahdollisuuden. Toimille olisi my\u00f6s vastineensa, sotahan ei lopu siihen, ett\u00e4 molemmat ovat vuoronsa k\u00e4ytt\u00e4neet, eik\u00e4 hybridiss\u00e4 talousaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarvitse vastata talousaseella.<\/p>\n

Meill\u00e4 on iso joukko vastaavia esimerkkej\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme. Me emme ole Ven\u00e4j\u00e4n edess\u00e4 taloussodassa aseettomia. Ehk\u00e4p\u00e4 siksi olemme hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 oman talouspakotemaalimme ja vastapakotteiden asettajan kanssa t\u00e4sm\u00e4nneetkin eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti jo tilit taloussotaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle?<\/p>\n

————<\/p>\n

Teksti perustuu Tiede ja ase artikkeliin<\/a>, josta voi halutessaan tarkistella my\u00f6s viitteit\u00e4. Kirjoitin teemasta my\u00f6s uusimpaan sotilasaikakauslehteen. Meit\u00e4 on jo nyt varoitettu vakavasta ruokakriisist\u00e4 asiasta useasti, mutta varoitukset ovat ylt\u00e4neet korkeintaan pikku-uutisiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4en moniulotteisena. Sit\u00e4 k\u00e4sittelin jo blogissani t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Professori Hiski Haukkalan uuden kirjankin\u00a0kirvoittamana jatkan viel\u00e4 Suomen taloussodaksi julistaman ilmi\u00f6n tarkastelua.…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":651,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[35,27,71,37,38,61,51,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","talous","venaja"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/09\/rajamaan-aallot.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/09\/rajamaan-aallot.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/650"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=650"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/650\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":654,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/650\/revisions\/654"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}