{"id":656,"date":"2020-10-08T13:45:56","date_gmt":"2020-10-08T10:45:56","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=656"},"modified":"2020-10-08T13:45:56","modified_gmt":"2020-10-08T10:45:56","slug":"suomi-ja-atomipommi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/suomi-ja-atomipommi\/","title":{"rendered":"Suomi ja atomipommi"},"content":{"rendered":"

\u201dKun arvioi ajan v\u00e4l\u00e4hdyksest\u00e4 paineaaltoon ja mittaa piiruina sienipilven maksimikorkeuden, voi laskea atomipommin koon<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4n opin vuonna 1989 suojelu-upseerikurssilla.<\/p>\n

Saman ajan Reservin johtaja -kirja kuvaa viitekehyst\u00e4: \u201dydinaseiden k\u00e4ytt\u00f6 sotatoimissa joukkojamme vastaan ei ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Vieraiden valtioiden sodan mahdollisesti laajetessa ydinasesodaksi saattavat joukkomme kuitenkin joutua ydinaseiden vaikutusten piiriin (laskeumat)<\/em>\u201d. Nyt huomaan, ettei tekstiss\u00e4 luvata, etteik\u00f6 pommi silti voisi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 Suomenkin alueella.<\/p>\n

Atomipommi oli lohik\u00e4\u00e4rme puutarhavajassa my\u00f6s meille sotilaille. Koska se on sit\u00e4 edelleen, aloitan pohdinnan t\u00e4ll\u00e4 tekstill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kauempaa historiasta.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Ryhdytty\u00e4ni kolmisenkymment\u00e4 vuotta sitten kadeteille my\u00f6s suojelun opettajaksi aloitin ensimm\u00e4isen ABC-tunnin aina Allan Corlessin tulkinnalla Tolkienin Smaugh-lohik\u00e4\u00e4rmeest\u00e4: hirmuisuutta on vaikeaa visualisoida. L\u00f6ysin kirjasta v\u00e4rikopioidun ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuluneen kelmuni koronasiivouksessa ja skannasin sen t\u00e4h\u00e4n luomaan fiilist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

K\u00e4sittelen edelleen taktiikkaa. En siis pohdi esimerkiksi mannertenv\u00e4lisi\u00e4 tai kaupunkituhoiksi sukellusveneist\u00e4 lauottavia kostajia, vaan sotajoukkoja vastaan suunniteltuja ydinaseita.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on joukkotuhoaseita k\u00e4sittelev\u00e4n blogisarjan ensimm\u00e4inen artikkeli.<\/p>\n

Sienipilven suojissa<\/strong><\/h3>\n

nimisess\u00e4 artikkelissa kirjassa Tuleva sota 1<\/a> (ks. sivulta 252 alkaen) Petteri Jouko esitteli brittil\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 perinteisin asein alivoimaisen Naton ydinaseiden puolustusk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kylm\u00e4n sodan j\u00e4\u00e4t\u00e4vin\u00e4 vuosina. Minut artikkeli vakuutti karuudellaan.<\/p>\n

Toinen maailmansota k\u00e4ytiin joukkoina kymmentuhatmiehisill\u00e4 divisioonilla, jotka keskitettiin ratkaisukohtiin. Taktinen ydinase pakotti pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n joukot puoleen tai jopa kolmasosaan.<\/p>\n

L\u00e4nnen ydintulenk\u00e4yt\u00f6n mittakaavaa kuvaa vuoden 1958 Yhdysvaltalainen puolustusryhmitys. Tuhatmiehiset puolustuskeskukset ryhmitet\u00e4\u00e4n sellaisin v\u00e4lein, ettei yksi ydinase tuhoa niist\u00e4 kuin yhden. Omina ydinaseina suunnataan Hiro\u0161iman pommia vastaavia (20 kilotonnia) iskuja keskusten eteen ja v\u00e4leihin, syvemm\u00e4lle vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksen ryhmitysalueelle It\u00e4-Saksaan viisinkertaisia (100 kt).<\/p>\n

Neuvostoliiton tavoite oli edet\u00e4 100 kilometri\u00e4 vuorokaudessa ja murtaa puolustus v\u00e4h\u00e4n suuremmin mutta ep\u00e4tarkemmin ydinasein. T\u00e4t\u00e4 varten maalla oli jo 1960-luvun alussa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 4000 taktista ydinohjusta.<\/p>\n

Vuoden 1955 Naton sotapelin tiedot vuotivat julkisuuteen. Nato k\u00e4ytti siin\u00e4 yli 300 ydinasetta hy\u00f6kk\u00e4yksen pys\u00e4ytt\u00e4miseen. Tuloksena arvioitiin kahden miljoonan saksalaisen siviilin kuolleen. Dilemmana aseet piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heti, koska syvemm\u00e4lle etenev\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yskiilat aiheuttivat yh\u00e4 enemm\u00e4n siviilitappioita. Saksa siis olisi pahasti tuhoutunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tavallisissa sotatoimissa, ilman kaupungintuhoajiksi kutsuttuja strategisia ydinaseita.<\/p>\n

Tilanne oli p\u00e4\u00e4piirtein vastaava koko kylm\u00e4n sodan ajan. Tiett\u00e4v\u00e4sti kaikki Naton isot sotapelit johtivat ennen pitk\u00e4\u00e4 taktisten ydinaseiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Ruotsin ydinase<\/strong><\/h3>\n

Jukka Rislakki julkaisi vuonna 2010 kirjan Paha sektori \u2013 Atomipommi, kylm\u00e4 sota ja Suomi<\/a>. H\u00e4n k\u00e4ytti p\u00e4\u00e4l\u00e4htein\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen avautuneita arkistoja. Tiedot olivat minulle paljolti uusia, vaikka olin tuolloin sotilastutkimuslaitoksen johtajana.<\/p>\n

Ruotsi aloitti ydinasetutkimuksen heti sodan j\u00e4lkeen ja oli 1960-loppuun asti niin sanottu kynnysmaa, jolla oli sek\u00e4 kyky ett\u00e4 halu valmistaa oma ydinase. Ruotsalaisilla oli omat uraanivarat, rikastusosaaminen ja reaktorit. Arvioitu tuotantokyky oli viidest\u00e4 kymmeneen asetta vuodessa. Tavoite oli noin sata.<\/p>\n

Ruotsilla oli my\u00f6s oma lentokone, Saab Viggen eli Salama, joka kykeni kantamaan pommin. Tarkoitus oli tuhota Neuvostoliiton maihinnousualukset jo satamiinsa kuten Liepaja ja Klaipeda. Ydinvastaiskun varalta valmistauduttiin evakuoimaan l\u00e4hes kolmannes v\u00e4est\u00f6st\u00e4 eli yli kaksi miljoonaa kaupunkilaista.<\/p>\n

Yhdysvallat kuitenkin takasi Ruotsin turvallisuuden ilman Nato-j\u00e4senyytt\u00e4kin. Ensimm\u00e4inen sopimus solmittiin jo vuonna 1952 ja vuonna 1968 Ruotsi ilmoitti lopettavansa ydinaseohjelmansa. Osatekij\u00e4 maan asemaan varmasti oli se, ett\u00e4 USAn sukellusveneet olisivat ampuneet ydinohjuksiaan Pohjanmerelt\u00e4 Ruotsin etel\u00e4osan yli ja k\u00e4ytt\u00e4neet sodassa Ruotsin lentokentti\u00e4.<\/p>\n

Suomi ja ydinaseuhka<\/strong><\/h3>\n

Vaikka 1960-luvulla Suomi oli taloudessa riippuvainen Neuvostoliitosta, l\u00e4nsi tuki meit\u00e4 monin keinoin, ja me hy\u00f6dyimme paljon t\u00e4st\u00e4 vaikuttamiskilpailusta. Se, mit\u00e4 nyt kutsumme hybridiksi, ahdisti, mutta my\u00f6s kannatti taloudellisesti. Nyanssina USA tuki p\u00e4\u00e4osin sosiaalidemokraatteja padotakseen kommunismia.<\/p>\n

Ydinsulkusopimuksen<\/a> Suomi allekirjoitti vuonna 1970, joka tarkoitti pysymist\u00e4 ydinaseettomana.<\/p>\n

Me uskoimme olevamme kylm\u00e4n sodan sivun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, aiheesta. Strategisia ydinasemaaleja Suomessa tuskin oli, tosin Viron Sillam\u00e4en salainen rikastamokaupunki<\/a> ja Leningradin keskeinen sotateollisuuskompleksi olivat l\u00e4hell\u00e4. Kuolan ydinsukellusvenetukikohta oli kauempana v\u00e4est\u00f6n p\u00e4\u00e4osasta katsoen.<\/p>\n

Neuvostoliitolla oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 omia ydinasemaalejaan Suomenkin alueella, mutta sen tavanomaisetkin joukot olisivat kyll\u00e4 riitt\u00e4neet Naton hy\u00f6kk\u00e4ysten torjumiseen varsinkin, kun Suomi oli siihen YYA-sopimuksen nojalla pakotettu.<\/p>\n

Naton kannalta Suomi oli ensin ydinaseita kantavien lentokoneiden ja sitten risteilyohjusten reitill\u00e4. Suomi oli l\u00e4nnelle puskuri, joka antoi Norjalle ja Ruotsille aikaa mobilisoida ennen kuin hy\u00f6kk\u00e4ys ehtisi niiden alueelle ja taistelua tuli k\u00e4yd\u00e4, kunnes apujoukot ehtisiv\u00e4t paikalle. Takuita Suomelle ei annettu.<\/p>\n

Suomi taistelukentt\u00e4n\u00e4<\/strong><\/h3>\n

\u201dSuomalaisen sotilaan arvioitiin kest\u00e4v\u00e4n ydinhy\u00f6kk\u00e4yksen ilman paniikkia ja pelkoa<\/em>\u201d ja toimintaa ydinhy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 harjoiteltiin rutiininomaisesti viel\u00e4 1960-luvulla. T\u00e4t\u00e4 alkoi ep\u00e4ill\u00e4 ja kyseenalaistaakin muiden muassa majuri Aimo Pajunen. V\u00e4l\u00e4hti, aloitin muutaman itsekin pit\u00e4m\u00e4ni harjoituksen ja suojautuminen l\u00e4hilaskeumalta on edelleen harjoiteltava asia.<\/p>\n

Samoihin aikoihin alkoi vahvistua ajatus ydinsodan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 eskalaatiosta. Ryhdyimme panostamaan v\u00e4est\u00f6nsuojeluun Ruotsin tavoin.<\/p>\n

Sek\u00e4 Ruotsi ett\u00e4 Norja valmistautuivat aloittamaan omat sotatoimensa jo Suomen alueella pohjoisessa. Yhdysvallat olisi tukenut t\u00e4t\u00e4 varsinkin ilmasta.<\/p>\n

Yhdysvaltojen kylm\u00e4n sodan pommitusensyklopediassa oli kymmeni\u00e4 suomalaisia maaleja: satamia, lentokentti\u00e4, polttoainevarastoja, varuskuntia, tehtaita, siltoja, risteysasemia. Vuoden 1964 dokumentissa oli 23 ehk\u00e4isev\u00e4n iskun maalia 18 paikkakunnalla. Suomen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuvasta ohjustorjunnasta olisi lis\u00e4ksi syntynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n laaja-alaisia elektromagneettisia pulsseja.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Kumpikaan puoli ei luottanut meihin. Yhdysvalloille me olimme viisiportaisella asteikolla nelonen eli valtio, jonka \u201dasemaa ei ole m\u00e4\u00e4ritelty\u201d vitosen ollessa \u201dvihamielinen\u201d ja ykk\u00f6sen \u201dliittolainen\u201d. Toisaalta tied\u00e4mme, ett\u00e4 sotasuunnitelmamme oli p\u00e4\u00e4osin tehty est\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys ja olimme valmiita jopa sissisotaan, jonka asek\u00e4tkent\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n osoitti.<\/p>\n

Meilt\u00e4 ei kysytty, millaista sotaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4isiin. Ydinaseita olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytetty. Saksojen kaltaista taktisten aseiden ydinhelvetti\u00e4 Suomessa ei olisi kuitenkaan n\u00e4hty.<\/p>\n

——<\/p>\n

Jatkan seuraavassa artikkelissa t\u00e4sm\u00e4n eli tarkkuuden merkitt\u00e4v\u00e4n parantumisen vaikutuksilla. K\u00e4sittelen sarjassa my\u00f6s joukkotuhoaseisiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta Suomessa. Sarjan lopuksi pohdin nykytilaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dKun arvioi ajan v\u00e4l\u00e4hdyksest\u00e4 paineaaltoon ja mittaa piiruina sienipilven maksimikorkeuden, voi laskea…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":657,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[110,109,71,97,15,6,56,108],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","venaja"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/10\/smaugh.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2020\/10\/smaugh.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/656"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":660,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/660"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}