{"id":74,"date":"2018-08-22T14:30:52","date_gmt":"2018-08-22T11:30:52","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=74"},"modified":"2020-06-16T18:08:58","modified_gmt":"2020-06-16T15:08:58","slug":"liettua-2015-nain-selviat-kriiseissa-ja-sodissa-perustaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/liettua-2015-nain-selviat-kriiseissa-ja-sodissa-perustaa\/","title":{"rendered":"Liettua 2015: N\u00e4in selvi\u00e4t kriiseiss\u00e4 ja sodissa perustaa"},"content":{"rendered":"

Perustatekstin t\u00e4lle blogisarjalle l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Suomessa l\u00e4hetettiin osana puolustusvoimauudistusta jokaiselle sodan ajan joukkoihin sijoitetulle reservil\u00e4iselle kotiin kirje. Asiasta kohistiin tovi, p\u00e4\u00e4osin varsin my\u00f6nteisess\u00e4 hengess\u00e4. Jos asia on p\u00e4\u00e4ssyt unohtumaan, YLEn uutisesta<\/a> 13.5.2015 p\u00e4\u00e4see mukaan tunnelmaan. Sen otsikko on v\u00e4h\u00e4n raflaava, \u201dJos reservil\u00e4iskirjett\u00e4 ei kuulu, et kelpaa sotimaan tai olet liian t\u00e4rke\u00e4<\/em>\u201d muistuttaen siit\u00e4, ett\u00e4 yli miljoonasta koulutetusta vain noin nelj\u00e4sosaa tarvitaan sodan ajan joukkoihin mutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 osa on erikseen vapautettu, koska heill\u00e4 on viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi teht\u00e4v\u00e4 kriisiss\u00e4 kuin sotiminen.<\/p>\n

Reservil\u00e4iskirjeen<\/strong> suunnittelu alkoi jo hyv\u00e4n aikaa ennen kuin Ukrainan tilanne l\u00e4hti k\u00e4yntiin, mutta kun uudistuksessa muutettiin paljon my\u00f6s joukkojen kokoonpanoja, kirje sai osin maineen Suomalaisena vastineena Krimin valtaukselle. Hyv\u00e4 niin.<\/p>\n

Liettua reagoi kuitenkin aivan toisessa mittaluokassa.<\/p>\n

Liettua, se kolmas ja et\u00e4isin Baltian maa<\/h3>\n

Isolle osalla suomalaisia Baltia on Viro ja ehk\u00e4 pala Riikaa. Toki p\u00e4\u00e4osa osannee sijoittaa Liettuan kartalle, mutta harva lienee maassa k\u00e4ynyt. Itse k\u00e4vin Liettuassa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vasta kes\u00e4ll\u00e4 2015, vaikka Viro on ollut tuttu sen uudelleen itsen\u00e4istymisest\u00e4 saakka. T\u00e4ss\u00e4 tiivistettyn\u00e4, miksi Liettua on jotakin muuta, kuin suomalaisena ajattelisi.<\/p>\n

Liettua on muista Baltian maista ja Suomesta poiketen entinen suurvalta, joka on itse vastannut alueestaan muutamaa katkosta lukuun ottamatta ainakin tuhat vuotta. Suurimmillaan Liettua jatkui Mustalle merelle saakka. Jos maalle hakee pohjolasta verrokkia, ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen tulevat Tanska ja Ruotsi sill\u00e4 poikkeuksella, ett\u00e4 kristinuskon tuloa Liettua vastusti 1400-luvulle saakka. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 mennyt suurvalta-asema vaikuttaa edelleen liettualaisten itsetuntoon, positiivisesti.<\/p>\n

Liettuan mets\u00e4veljet taistelivat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Baltian maista pisimp\u00e4\u00e4n ja verisimmin. Vastaavasti Neuvostoliiton vastatoimet siviiliyhteiskuntaa kohtaan olivat kovimmat. Neuvostoliiton aikana maata ei juuri teollistettu, eik\u00e4 siell\u00e4 ollut kaivannaisia tai Riikan kaltaista t\u00e4rke\u00e4\u00e4 satamaa, joten alueelle siirretyn neuvostov\u00e4est\u00f6n osuus j\u00e4i pieneksi. Samaan aikaan kun sek\u00e4 virolaiset ett\u00e4 latvialaiset olivat 1980-luvun lopulla vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 alueelleen v\u00e4hemmist\u00f6kansallisuudeksi, Liettuassa ven\u00e4j\u00e4\u00e4 puhuvia oli enimmill\u00e4\u00e4nkin alle kymmenesosa.<\/p>\n

Liettualla on hyv\u00e4 itsetunto. Nykyisin Liettuassa on noin 6 %:n ven\u00e4j\u00e4\u00e4 puhuva v\u00e4hemmist\u00f6, joka sai heti maan itsen\u00e4istymisess\u00e4 kaikki kansalaisoikeudet passeineen. Liettualaisilla on luonteva suhde ison naapurinsa ven\u00e4l\u00e4iseen kulttuuriin ja kieleen. Etninen yhten\u00e4isyys ja pitk\u00e4 itsen\u00e4isyyden perinne luovat vahvan pohjan siviilivastarinnalle.<\/p>\n

Vastarinnan perint\u00f6<\/h3>\n

Kun perehdyin aseettoman vastarinnan teoriaan, Baltian ketju nousi esiin sen suurimpana v\u00e4est\u00f6n mobilisaationa v\u00e4kilukuun suhteutettuna. Molotov-Ribbentrop sopimuksen viisikymmenvuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 23. elokuuta vuonna 1989, siis viel\u00e4 vahvasti Neuvostoliiton aikaan, kaksi miljoonaa Baltian kolmen neuvostotasavallan kansalaista seisoi k\u00e4det k\u00e4siss\u00e4 maiden l\u00e4pi kulkevalla p\u00e4\u00e4tiell\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\"\"
Baltian ketju, vasen kuva on kuvattu via Balticalla heti Latvian rajan ylityksen j\u00e4lkeen parkkipaikalla vuonna 2015, sama juliste kertautui useasti. Oikealla aikalaisuutisointia Liettuan vastarintamuseosta Kaunasissa, huomaa ett\u00e4 kolmen maan yht\u00e4l\u00e4inen rooli on vahvasti mukana. Vastaava tarina l\u00f6ytyy Viron Eesti Rahva Muuseumista.<\/p>\n

<\/figcaption><\/figure>\n

Yll\u00e4tyin Kaunaksen IX linnakkeessa sijaitsevassa Liettuan vastarintamuseossa, kuinka moninaiset kasvot vastarinnalla oli. Yhdet niist\u00e4 kuuluivat Romas Kalantalle, joka 14.5.1972 teki protestina neuvostomiehitykselle polttoitsemurhan saaden aikaiseksi \u201dtuhansien nuorten mielenosoituksen\u201d satoine pid\u00e4tettyineen ja vakavine seurauksineen. Kalanta sai paitsi paikkansa museosta my\u00f6s post mortem maan korkean kunniamerkin.<\/p>\n

\"\"
Romas Kalanta kuvattuna Liettuan vastarintamuseossa Kaunasissa kunniamerkkeineen. Vastarinta vaatii my\u00f6s marttyyrinsa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Baltian itsen\u00e4istyess\u00e4 kovimmat taistelut k\u00e4ytiin Liettuan televisiotornilla, josta l\u00e4hti liikkeelle Neuvostoliiton hajoaminen.<\/p>\n

Liettuan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset Krimin j\u00e4lkeen<\/h3>\n

Liettua otti asevelvollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n heti itsen\u00e4istytty\u00e4\u00e4n uudelleen vuonna 1991, mutta luopui siit\u00e4 osana \u201dEuroopan suurta aseistariisuntaa\u201d vuonna 2008. Vuonna 2015 Liettuassa oli noin 8100 hengen suuruinen maavoimaan ja kriisinhallintaan painottuva ammattiarmeija, jonka erityisosaaminen Naton kriisinhallinnassa on erikoisjoukkotoiminta, siis hybridin sotilaallinen k\u00e4rki. Ammattiarmeijaa tuki noin 4500 miehinen kaarti (KASP). Liettuan sotavoima oli tuolloin Baltian maista heikoin suhteessa v\u00e4kilukuun.<\/p>\n

Vuonna 2015 Liettua p\u00e4\u00e4tti palauttaa asevelvollisuuden ainakin viideksi vuodeksi ja ottaa 3500 koulutettavaa vuosittain ensimm\u00e4isten kutsuntojen tapahduttua heti syksyll\u00e4 2015. Samalla p\u00e4\u00e4tettiin nostaa asevoimien BKT-osuus 1,11% tasolta Naton ja viimeksi Trumpin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti vaatimaan 2,0%:iin vuoteen 2020 menness\u00e4.\u00a0\u00a0 Liettua siis ryhtyi merkitt\u00e4viin sotilaallisiin kehitt\u00e4mistoimiin.<\/p>\n

Liettuassa on erityisesti energiaturvallisuutta kehitt\u00e4v\u00e4 Naton. Varsinkin Liettuan oma energiariippuvuus Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 on suuri, joten maahan on tehty suuri LNG-satama ja suunnitteilla on kaasuputki Puolaan. Ven\u00e4j\u00e4n vastapakotteet iskiv\u00e4t Liettuan maatalouteen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kovaa kuin Suomeen.<\/p>\n

Kansalaisten osalta kuitenkin Liettuan p\u00e4\u00e4t\u00f6s jakaa alkuvuodesta 2015 jokaiseen kotiin ohjeet siviilivastarinnan toteuttamisesta maan joutuessa vallatuksi oli varmasti dramaattinen hetki. \u00a0Se, mit\u00e4 postilaatikoista kolahti, jatkuu t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perustatekstin t\u00e4lle blogisarjalle l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4st\u00e4. Suomessa l\u00e4hetettiin osana puolustusvoimauudistusta jokaiselle sodan ajan…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":76,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27,63,5,15,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/kalanta-yhdistetty-2.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/kalanta-yhdistetty-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/74"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":590,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/590"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/76"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}