{"id":96,"date":"2018-08-23T12:38:14","date_gmt":"2018-08-23T09:38:14","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=96"},"modified":"2018-11-14T10:01:37","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:37","slug":"ruotsi-2018-jos-kriisi-puhkeaa-tai-sota-syttyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/ruotsi-2018-jos-kriisi-puhkeaa-tai-sota-syttyy\/","title":{"rendered":"Ruotsi 2018: Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy"},"content":{"rendered":"

Juttu on jatkoa Liettuan kolme vuotta aikaisemmalle vastaavalle ohjeelle ja samalla osa sarjaa, jossa pohditaan asiaa my\u00f6s Suomen kannalta. Aiempaan julkaisuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan Ruotsi: totaalipuolustus<\/h3>\n

Opiskellessani sotakorkeakoulussa sain vuonna 1996 tehd\u00e4 tiedonhankintamatkan Ruotsiin. Aiheeni oli linnoittaminen, sotilastermi, jolla tarkoitetaan maahan kaivettujen suojien nopeaa rakentamista suojaksi kranaattien ja pommien r\u00e4j\u00e4hdyksilt\u00e4 ja sirpaleilta. Eksj\u00f6n pioneerikoulussa onneksi oli viel\u00e4 kaksi opettajaa, jotka varustivat minut kaikella sill\u00e4 opilla, jota Ruotsi asiasta oli ehtinyt hankkia. He eiv\u00e4t materiaalia en\u00e4\u00e4 katsoneet tarvitsevansa, koska Ruotsin massa-armeija oli p\u00e4\u00e4tetty ajaa alas kriisien sijaitessa jatkossa jossakin kaukana. Opettajat olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet etsi\u00e4 kokonaan muita t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Samaan aikaan Ruotsi ajoi alas totaalipuolustuksensa, siis sen, jota me Suomessa kutsuimme kokonaismaanpuolustukseksi. Kun viel\u00e4 pari vuosikymment\u00e4 sitten jokaisessa ruotsalaisessa puhelinluettelossa oli ohjeet sodan varalta ja jokaisessa yrityksess\u00e4kin erillinen v\u00e4est\u00f6nsuojeluorganisaatio, se kaikki sai menn\u00e4. Poliitikot lupasivat, ett\u00e4 jos n\u00e4it\u00e4 joskus viel\u00e4 tarvittaisiin, aikaa rakentaa kaikki uudelleen olisi ainakin vuosikymmen. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, eik\u00e4 kukaan voi n\u00e4hd\u00e4 tarvetta vuosikymment\u00e4 ennen, mutta tuolloin se kai tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 ajatukselta s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sek\u00e4 rahaa, ty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 kansalaisten hermoja. Sota oli poissa.<\/p>\n

Nyt sota on ihan mahdollisena ilmi\u00f6n\u00e4 palannut takaisin Pohjolaan. My\u00f6s Ruotsiin.<\/p>\n

Kansalaisohjeistus \u2013 osa kriisivalmiuden kohottamista<\/h3>\n

Noin vuosi sitten, siis parisen vuotta Liettuan j\u00e4lkeen, Aftonbladet kertoi, ett\u00e4 viranomaisilla on valmisteilla mahdollisia kriisej\u00e4 varten ohjeita kansalaisille. Tuolloin keskusteltiin vahvasti my\u00f6s Gotlannin saaren pysyv\u00e4n sotilaallisen puolustuksen uudelleen rakentamisesta ja asevelvollisuuden palauttamisesta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, koska kriisinhallinta-armeijan kyky puolustaa edes Ruotsin ydinalueita sotilaalliselta hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4 oli kiistetty jopa armeijan ylimm\u00e4n johdon taholta. Viimeisin\u00e4 ty\u00f6vuosinani oli mukava vierailla Ruotsissa, koska he ottivat nyt oppia meilt\u00e4. Sain myyd\u00e4 takaisin heilt\u00e4 oppimaani, me kun emme olleet juurikaan luopuneet vanhasta, se oli viisautta.<\/p>\n

Ohje l\u00e4hetettiin t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Sen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli MSB, Myndigheten f\u00f6r samh\u00e4llsskydd och beredskap<\/em> eli Yhteiskunta- ja valmiusvirasto. Kotisivujen mukaan vuonna 2009 perustetussa virastossa on noin 850 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joiden teht\u00e4viin kuuluu my\u00f6s henkinen kriisinkesto. Organisaation kotisivuille p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Suomessa ei ihan vastaavaa keskitetty\u00e4 organisaatiota ole, mutta toki kaikista MSB:n teht\u00e4vist\u00e4 huolehditaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n

Ruotsin ohjeistus \u2013 mit\u00e4 siin\u00e4 sanotaan?<\/h3>\n

Edellisess\u00e4 blogitekstiss\u00e4ni k\u00e4vin l\u00e4pi Liettuan vuoden 2015 ohjeistusta. Jatkan samaa Ruotsin kohdalla. Itse ohjeeseen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Suomalainenkin versio<\/a> l\u00f6ytyy, samoin arabiankielinen ja me\u00e4nkielinen<\/a> sek\u00e4 yksitoista muuta. Kirjasen voi my\u00f6s kuunnella \u00e4\u00e4nikirjana tai lukea selkoruotsiksi. Kantava ajatus kansalaiselle on seuraava:\u201d Jos olet valmistautunut, autat koko maata selviytym\u00e4\u00e4n paremmin vaikeasta tilanteesta<\/em>\u201d. Ruotsi muuten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjeessaan taas perinteist\u00e4 sanaa kokonaismaanpuolustus.<\/p>\n

Opas alkaa laajan uhkakirjon seurausten kuvauksella: \u201dilmastonmuutos saattaa aiheuttaa sen, ett\u00e4 tulvat ja mets\u00e4palot yleistyv\u00e4t. Maailman tapahtumat saattavat aiheuttaa joidenkin elintarvikkeiden puutetta. H\u00e4iri\u00f6t t\u00e4rkeiss\u00e4 tietotekniikkaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 saattavat vaikuttaa s\u00e4hk\u00f6njakeluun<\/em>.\u201d \u00a0Uhissa kuvataan kriisej\u00e4, joiden seurauksena \u201darki saattaa vaikeutua todella nopeasti<\/em>\u201d eik\u00e4 \u201dkriisitilanteessa yhteiskunta ehk\u00e4 toimi kuten olemme tottuneet<\/em>\u201d. Kohdan otsikko summaa tilanteen n\u00e4in: \u201dMit\u00e4 tekisit, jos arkesi k\u00e4\u00e4ntyisi p\u00e4\u00e4laelleen?<\/em>\u201d Tuskin t\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 suuresti huolestuttaa lukijaa.<\/p>\n

Ruotsalainen kotivara n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4lt\u00e4. Sivuilla 10-11 on ohjeessa erinomainen tarkistuslista, joka sopii my\u00f6s meille Suomeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Ruotsalainen kotivara. Vertaa tyyli\u00e4 Liettuan vastaavaan kuvaan edellisess\u00e4 artikkelissa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Sivulla 6 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n valppautta v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon suhteen. Ohjeistus on toki modernia, mutta vastaava l\u00f6ytyy meilt\u00e4kin jo viime sotien ajalta; vain varomattomista puheista varoittaminen koska vihollinen kuuntelee, nykyohjeista puuttuu. My\u00f6s paha sana mainitaan: \u201dHae tietoa \u2013 paras tapa suojautua propagandalta<\/strong> ja v\u00e4\u00e4rilt\u00e4 tiedoilta on perehty\u00e4 asioihin<\/em>.\u201d<\/p>\n

Seuraavaksi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n terrori-isku, joka voi olla laajakin. Ohje \u201d\u00e4l\u00e4k\u00e4 soita kenellek\u00e4\u00e4n, joka saattaa olla riskialueella. Matkapuhelinsignaali saattaa paljastaa piilossa olevan henkil\u00f6n sijainnin<\/em>\u201d vie jo syv\u00e4lle tilanteeseen ja t\u00e4t\u00e4 harva tulee ajatelleeksi, saati noudattaneeksi. Terrori-iskun kuva on tuttu ainakin maailmalta ja vastaavia tilanteita alkaa olla Ruotsissakin. Arvioiden mukana niit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 meill\u00e4 Suomessakin.<\/p>\n

\"\"
Terrori-isku ruotsalaisittain visualisoituna. Ei olla ihan kaupungin keskustassa, mutta urbanisaatio muodostaa kehyksen.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kokonaismaanpuolustusvelvollisuus esitet\u00e4\u00e4n kolmena erilaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. \u201dAsevelvollisuus puolustusvoimissa<\/em>\u201d on perinteinen ja se koskee my\u00f6s kodinturvajoukkoja. \u201dSiviilivelvollisuus hallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miss\u00e4 toiminnoissa<\/em>\u201d on osin kehittelyn alla. \u201dYleinen ty\u00f6velvollisuus toiminnoissa, joiden tulee sujua my\u00f6s sodanuhan ja sodan aikana<\/em>\u201d on aika lailla vastaava kuin meill\u00e4 t\u00e4rkeisiin teht\u00e4viin varaaminen ja valmius- tai puolustustilalaeissa mahdollistettava ty\u00f6velvollisuus. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole asioina uusia, mutta moni lienee ne unohtanut, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessakin.<\/p>\n

Huomiolaatikossa alun moniin kriiseihin valmistautuminen laitetaan vaativuuskehyksiin: \u201dMuuttuneen maailmantilanteen vuoksi hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kuitenkin tehostaa kokonaisvaltaista puolustusta. Siksi Ruotsin siviilipuolustusta aletaan suunnitella uudelleen<\/em>.\u201d T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa paluuta vanhaan, kun teksti jatkuu \u201dsamalla valmistautuminen rauhanajan kriiseihin muodostaa t\u00e4rke\u00e4n perustan kyvyllemme selviyty\u00e4 sodassa<\/em>\u201d. \u00a0Poliitikkojen lupaama kymmenen vuoden valmisteluaika on ilmeisesti nyt k\u00e4ynnistetty, koska \u201dkaikkien osien kehitt\u00e4minen uudelleen vie aikansa<\/em>\u201d. Elokuun SuurApu kuvaa tilannetta Charly Salonius-Pasternakin sanoin my\u00f6s etuna, koska Ruotsilla \u201don nyt mahdollisuus mietti\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin uusista, omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan<\/em>\u201d siin\u00e4 miss\u00e4 \u201doltaisiin vain tyytyv\u00e4isi\u00e4, miten hyvin meill\u00e4 on asiat<\/em>\u201d viitaten Suomeen. Olen t\u00e4st\u00e4 samaa mielt\u00e4 mutta toivon, ett\u00e4 meill\u00e4kin asiaan ryhdyt\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 seuraavissa blogiteksteiss\u00e4.<\/p>\n

Kovin sanoma tulee lopussa: sota<\/h3>\n

Hybridisotaa ei termin\u00e4 mainita, mutta sen kaltainen lista esitet\u00e4\u00e4n. Osina ovat verkkohy\u00f6kk\u00e4ykset, infrastruktuuriin kohdistuvat vahingonteot, terrori-iskut suurta ihmisjoukkoa tai t\u00e4rkeit\u00e4 toimintoja kohtaan sek\u00e4 kuljetusliikenteen katkaiseminen aiheuttaen elintarvikkeiden ja muiden tavaroiden puutetta. Mukana ovat my\u00f6s pyrkimykset vaikuttaa Ruotsin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin tai asukkaisiin. Itse kutsun t\u00e4h\u00e4nastista luetteloa hybridiksi. Lista toki p\u00e4\u00e4ttyy perinteiseen sodan kuvaan sis\u00e4lt\u00e4en sotilaalliset hy\u00f6kk\u00e4ykset kuten ilmaiskut, robottihy\u00f6kk\u00e4ykset tai muut sotatoimet.<\/p>\n

Ruotsi ei kuitenkaan Liettuan tavoin (ks. edellinen artikkelini<\/a>) ohjeista kansalaisiaan vallatuksi tulevan maan varalta pakolaisiksi. T\u00e4ll\u00e4 on toki hyv\u00e4t geopoliittiset, siis maan sijainnista johtuvat perusteet. Mutta sodan vakavuuden kuvauksessa on t\u00e4st\u00e4 huolimatta eroa. Suomi lienee asetelmaltaan Ruotsin ja Liettuan v\u00e4list\u00e4, koska me valmistaudumme taistelemaan omassa maassamme, muttemme aio tulla isommin vallatuksi: olisiko siis meill\u00e4 syyt\u00e4 ohjeistaa my\u00f6s pakeneminen, evakkokokemuksella?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n olen n\u00e4hnyt aiemminkin, mutta punaiselle painettuna laatikon viesti pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.
\n\"\"<\/p>\n

Viesti\u00e4 voisi kutsua jonkinlaiseksi puolustukselliseksi sodanjulistukseksi. Uskaltaisiko saman sanoa Suomessa, jossa seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 kansalaisesta on vuodesta toiseen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 \u201dsuomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos n\u00e4ytt\u00e4isi ep\u00e4varmalta<\/em>\u201d? Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viimeisimm\u00e4n tutkimuksen tulokset maanpuolustustahdosta l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Jatkan kirjoitussarjaa vuoden 1971 Suomesta, jolloin me jo tavallaan p\u00e4\u00e4timme ottaa kansalaisvastarinnan osaksi puolustusdoktriiniamme. Mutta emme niin sitten tehneet.<\/p>\n

Juttuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juttu on jatkoa Liettuan kolme vuotta aikaisemmalle vastaavalle ohjeelle ja samalla osa…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":98,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5,7,6],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/ru-emme-anna-periksi.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/ru-emme-anna-periksi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/96"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=96"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":158,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions\/158"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/98"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=96"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=96"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}