Kunta on informaatiosodan etulinjaa

Jatkan viime vuoden trollauskokemuksia aika paljon vanhemmalla ja siksi myös kypsemmällä pohdinnalla siitä, millainen turvallisuustoimija kunta on. Kunnanjohtaja on muuten linjassa seuraava yleisjohtaja tasavallan presidentin ja pääministerin jälkeen, muut välissä ovat sektoripomoja. Edelliseen juttuun pääset tästä.

Kunta turvatoimijana

Olin vuonna 2016 ideoimassa ja toteuttamassa Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) rahoittamaa tutkimusta, jossa puntaroimme turvallisuuskahviloissa erilaisia turvallisuuksia kansalaisraateja käyttäen. Varsinkin Helsingissä paneuduimme myös kunnan rooliin. Päädyin sen myötä kunnallistieteen päiville ja jouduin tiivistämään ajatukseni. Esitys löytyy tästä.

Sotilaalle kunta on outo ja myönnän, että ensin tuli mieleen enemmänkin suojattava kuin suojaaja. Mutta kun hybridin otti uhkakehykseksi, turvallisuus kääntyikin lähes päälaelleen.

Lähes jokaisen tutkimuksen mukaan kansalaisten suurin  turvallisuushuoli on oma taloudellinen toimeentulo ja sen jatkuvuus. Kunta on tälle perälauta, se vastaa jokaisen perustoimeentulosta. Vakavassa kriisissä kunta ruokkii ihmisiä koulujen suurkeittiöissä ja tarjoaa lämpimän olinsijan, jos koti ei enää niitä voi tarjota. Jos rahaa ei saa – digi ei vastaa eikä seinästä saa seteleitä – kunta ottanee siihenkin kantaa, vaikken uskokaan, että kauppiaat antavat ruokiensa pilaantua hyllyihin.

Kunta tarjoaa ihmisille perusinfrastruktuurin eli sähkön, veden, lämmön ja jätehuollon. Toki mukana on pitkiäkin yhtiöketjuja, yksityisiä ja julkisia, mutta lopulta vastuu on selkeä.

Kuva: Juupajoen kunnantalo lokakuussa 2018. Vertaa kriisikuvaan tässä.

Olen tiivistänyt hybridisodankäynnin kokonaisidean näin: länsimaisessa demokratiassa hybridi on taistelua ihmisten mielistä aseena kaikki, millä yhteiskuntarauhaa voi horjuttaa. Tavoite on taivuttaa lopulta valtio, mutta demokratiassa vaikutetaan kansan kautta eikä vain ylimpien johtajien mieliin. Demokratiat eivät käy perinteisiä sotia vaan ne valitsevat siihen yksinvaltiaan tai pienen johtoryhmän, mutta hybridisota on minulle sotaa, jota demokratia joutuu käymään rauhan ajan organisaatiollaan.

Kunta informaatiopuolustajana

Henkisellä kriisinsietokyvyllä tarkoitetaan ihmisten ja yhteisöiden kykyä selvitä vakavissakin kriisissä menettämättä keskinäistä luottamustaan ja toimintakykyään. Tätä valmistautumista johtaa suomalaisessa kokonaisturvallisuusturvallisuusmallissa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiesitkö tämän?

Asia on helppo ymmärtää poliitikkovastaksesta: meitä suojaa kansalaisten korkea sivistystaso, jolla valeuutiset torjutaan. Tämä ei ole asian kiertämistä, tämä on strategiamme mukaista.

Kuka siis on kansalaisen lähin tukija, etulinjan informaatiopuolustaja?

Minulle hänen ammattinimikkeensä on esimerkiksi opettaja, lastentarhanhoitaja, vanhustenhoitaja, kirjastonhoitaja, valmentaja tai pappi. Jos he ymmärtävät kriisin luonteen ja tien siitä pois, heidän viestiinsä luotetaan. Heillä on lisäksi aivan erityinen ominaisuus, kyky kuunnella ”kansan pulssia”. Somesta löytyy kyllä kansan kovin ääni ja suurin eripura, mutta tolkun kansalaisten ääntä siellä ei juuri erota.

Miten puolustaa?

Kun selvittelin kansalaisvastarinnan teoriaa (juttuun pääset tästä) sieltä löytyi kaksi hyvää perusperiaatetta.

Ensimmäinen on vahvistaa jo olevaa. Jos maa vallataan, myös kunnan virkamiehen tehtävänä on jatkaa viranhoitoaan, jotta hallinto pysyy poissa valtaajan käsistä. Vastarinta rakennetaan tämän rinnalle käyttäen esimerkiksi urheiluseurojen, ammattiyhdistysten ja kirkon jo valmiina olevia rakenteita.  Näin toimittiin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa vuonna 1941 Saksan vallattua ne.

Modernin esimerkin näin PohjaBotten16 valmiusharjoituksessa, jossa Vimpelin kunnanjohtajalta ei kestänyt täyttä sekuntiakaan päättää, että Vimpelin Veto kykenee nopeasti saamaan isonkin joukon jalkeille vaikkapa vedenjakeluun. Se kytkisi laajimman joukon toimimaan. Toki punainen risti, maanpuolustusjärjestöt ja VPK ovat jo asialla, mutta niillä on rajoitetummat asiantuntijatehtävät. Hybridissä tarvitaan laajuutta.

Toinen on korvata pelko tekemisellä. Hienommin tämä sanotaan, että muutetaan objekti subjektiksi. Tässä Vimpelin Veto kaltaisineen on mestari: se antaa jokaiselle tehtävän. Hybridissä erilaisia mokkapaloja tarvitaan paljon, yhdessä leivottuna.

Neuvoni on tämä: käytä tervettä järkeä. Sillä tätä maata on ennenkin puolustettu.

Mietin seuraavaksi infopuolustuksen toimijoita. Siihen pääset tästä.

puheenaiheet turvallisuus yhteiskunta
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.