Miksi infosotaa kannattaa harjoitella – ja miten?

Aloitan tällä blogilla sarjan, jossa kerron mistä informaatiosodankäynnistä eli kansankielellä trollauksesta on minun mielestäni kyse ja mitä olen siitä oppinut. Kutsun itseäni harjoituksissa trollipäälliköksi.

PirkkaHäme17: 42 kuntaa ja 35 muuta tahoa

VALHA13 käynnisti kyberpainotteisten harjoitusten sarjan ja aluehallintovirasto oli kolmessa harjoituksessa jalkauttanut sen maakunnilleen. Helmikuussa 2017 päädyimme siihen, että loppusyksyn maakunnallisen valmiusharjoituksen erityisteemana on informaatiovaikuttaminen. Yhtä puuttui, trollipäällikköä, joten ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ja sain pestin.

Olin tuolloin jo luennoinut maanpuolustuskursseilla tovin hybridisodasta ja minua vaivasi se, että hybridin kaksi yleisintä asetta – talous ja sanat – olivat minulle varsin vieraita. Kyberiä ja kaikenlaista fyysistä pahantekoa olin tutkinut ja opetellutkin jo pitkään. Mutta kun sodankäynnin tutkijana yritin löytää infosotimisen toteutusohjeita, en niitä löytänyt – viestejä sitäkin enemmän, ammuksia. Taktiikassa vain tekemällä oppii, joten päätin kokeilla.

Miksi informaatiopuolustusta pitää harjoitella?

Minua harmittaa se, että kaikenlaista erimielistä ja pahantahtoista viestintää varsinkin somessa kutsutaan trollaukseksi tai jopa informaatiosodaksi. Olen koko aikuisikäni ollut valmis puolustamaan demokratiaa, jonka perusominaisuus on erimielisyys. Jos argumentaatio menee yli, sille löytyy lakipykälänsä. Vaikka aiheet ovat joillekin tabuja tai keskustelu niistä sisältää vain kärkiä, se on silti minusta demokratiaa. Sitä paitsi kaikki harjoittelijat olivat tällaiseen jo tottuneet, he kutsuivat sitä somemölyksi.

Puolustan tällaista, se on demokratian vahvuutta.

 

Hybridissä tehdään muutakin kuin käytetään sanoja. Nettiyhteys pätkii eikä verkkosivuille pääse. Sähköt räpsyy. Vesijohto katkeaa oudosta paikasta. Päämisterille annetaan nootti. Sotajoukot ärhentelevät rajoilla. Informaatiosota on sanojen kytkemistä näihin samoin tavoittein ja oikeaan aikaan. Propagandaksi.

Siinä missä tekninen johto harjoittelee perusinfrojemme suojaamista ja sähköyhtiö sähkönjakelun palauttamista, informaatiojohdon on syytä harjoitella tilanteesta kertomista silloinkin, kun sitä itseään syytetään vaikka mistä. Hybridissä taistellaan kansan mielistä, siis meistä kaikista. Kylmä talo on vahva viesti, mutta värjötellessä auttaa, kun oma puoli kertoo, mistä kylmä johtuu, miksi se pitää kestää ja koska vika on saatu korjattua.

Siksi pitää harjoitella, ettei ainoa, joka kertoo mitä meille on tapahtumassa, ole hyökkääjä.

Näin PirkkaHäme17 informaatiopuolustusta harjoitteli

Sain käyttööni kaksikymmentä trollia. Kunnat oli jaettu noin kolmen ryppäisiin, joissa kussakin tapahtui jotakin harjoitusoikeasti kuten ”vesi poikki”, ”sähkö poikki”, ”onnettomuus”, ”sairastumisia” erilaisina yhdistelminä, joilla syntyi hybridivaikutus; sana on käännetty myös yhdistelmävaikutukseksi. Informaatiolla tätä liioiteltiin, vähäteltiin, syytettiin erilaisia tahoja ja erityisesti viranomaisia sillä tavoitteella, että yhteiskuntarauha häiriintyy ja luottamus laskee.

Koulutustilaisuus ennen harjoituksen alkamista. Pelisäännöt kaikille selväksi (Kuva LSSAVI)

Ryppäissä kunnat tekivät yhteistyötä sekä harjoitustodellisten että valeinformaatiollisten uhkien torjumiseksi yhdessä viranomaisten kanssa. Tämä oli harjoituksen pihvi: trollaus oli samanlainen väline kuin kyberissä, jossa saa ostaa omaan järjestelmään tunkeutumista alan asiantuntijoilta tehdäkseen omasta järjestelmästään paremman. Näin sotaharjoituksissakin tehdään, osa joukoista esittää vihollista, jotta kaikki oppivat paremmin. Usein vastapuolella oppii jopa enemmän, pimeästä katsoen valo saa uusia sävyjä.

Valmiusharjoitus vs. oikea tilanne

On ilmiselvää, ettei oikea hybridihyökkäys tai edes informaatiohyökkäys tapahdu kolmen kunnan ryppäissä 42 kunnan alueella alkaen joka paikassa tasan klo 0900. Iso kuva siis oli täysin vääristynyt. Hybridi voi kehittyä pikkuhiljaa, kohdentua rajustikin vain muutamaan kohteeseen, hyppiä ympäri maata ja aloja sekä käyttää hyväkseen kaikkea kaaosta, mitä syntyy. Meillä oli aikaa yksi päivä, tuli pikakelattua.

Mutta jokaiselle kunnalle pyrimme luomaan tilanteen, jollainen voisi tapahtua, kun hybridi hyppii ajassa ja paikassa. Vaikka vaikutuksen pääkohde on valtio ja yhteiskunta, taistelu tapahtuu aina jossakin. Kunnassa naapureineen. Pienessäkin vesilaitoksessa. Siksi jokaisen on syytä osata ainakin perusteet.

Opettelimmeko me samalla hyökkäämään rajojen yli?

Emme. Varsinkin informaatiovaikuttaminen on täysin riippuvainen sen kohteesta. Kylmän sodan aikana molemmin puolin oli tietyt perusväitteet, narratiivit, joita käytettiin. Niistä oppi jo lapsena tunnistamaan, kumpi puoli puhui. Nyt lähinnä lännen narratiivi on tunnistettavissa: ihmisoikeudet, demokratia, vapaakauppa. Venäjä sen sijaan keskittyy Yhdysvaltojen selvitysten mukaan eripuran lietsomiseen iskien demokratian ytimeen, kansaan ja sen luottamukseen päättäjiä kohtaan. Kiinalla on oma linjansa, se rankaisee nopeasti arvostelijoitaan myös lännessä.

Osata oikeasti hyökätä vaatisi sen, että tuntee perin pohjin vastustajan. Kylmän sodan aikana lännen vahvin ase oli sex, drugs & rock’n roll kärkiaseenaan levikset. Vaikka McDonalds ei meistä vaikuta aseelta, monikin länttä vastustava saattaa sen sellaisena edelleen tulkita. Tähän ei tarvita trolliryhmää tai edes -tehdasta, mainosmiesdivisioonat riittävät hyvin. Jos näin on, me olemme itsekin informaatiohyökkääjiä, arvoviejiä.

Seuraava teksti käsittelee kunnan roolia informaatiopuolustuksen etulinjassa. Siihen pääset tästä.

puheenaiheet turvallisuus
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.