{"id":180,"date":"2018-10-12T10:28:07","date_gmt":"2018-10-12T07:28:07","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/?p=180"},"modified":"2018-10-12T10:35:48","modified_gmt":"2018-10-12T07:35:48","slug":"paikkaan-kaadettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/paikkaan-kaadettu\/","title":{"rendered":"Paikkaan kaadettu"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-181\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2018\/10\/img_20181012_093919-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2018\/10\/img_20181012_093919-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2018\/10\/img_20181012_093919-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2018\/10\/img_20181012_093919.jpg 1536w\" sizes=\"(max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>1990-luvulla, jolloin peruskoulun kuutta ensimm\u00e4ist\u00e4 luokkaa kutsuttiin ala-asteeksi, teimme retken kaatopaikalle. Olen kertonut t\u00e4t\u00e4 hauskana anekdoottina laman lasten koulutodellisuudesta. Linnanm\u00e4ki ja S\u00e4rk\u00e4nniemi olivat kaukana ja kalliita. Pillimehut juotiin Iisalmessa Yl\u00e4-Savon J\u00e4tehuolto Oy:n parkkipaikalla. Tietenkin se, ett\u00e4 90-luvun \u201dankeudelle\u201d voi nauraa, paljastaa, ett\u00e4 asiat olivat koko ajan riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. Kukaan luokaltamme ei joutunut etsim\u00e4\u00e4n ravintoaan samasta kasasta kuin lokit.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kaatopaikka on viisaampi luokkaretkikohde kuin huvipuisto, jonka kauhu avautuu vasta varttuneemmille. Muistan h\u00e4mm\u00e4stelleeni horisontin laajuutta. Odotin n\u00e4kev\u00e4ni j\u00e4tevuoren, mutta vastassa oli satoja metrej\u00e4 aitaa ja j\u00e4tteiden alankoa. Mehupillin muovi muljahteli maitohampaiden v\u00e4liss\u00e4. Annettiin raskasta l\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>\u201dKaatopaikka on totuuden paikka\u201d, kirjoittaa Leena Krohn uusimmassa romaanissaan <em>Kadotus<\/em>. Kadotus-nimisen l\u00f6yt\u00f6tavaratoimiston ty\u00f6ntekij\u00e4 pohtii urakehityst\u00e4\u00e4n ja toteaa sen karuksi: \u201dtaidemuseosta panttilainakonttoriin, panttilainakonttorista Kadotukseen. Ehk\u00e4 Kadotuksen j\u00e4lkeen tulen saamaan seuraavan ty\u00f6ni kaupungin j\u00e4teasemalta[.]\u201d<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>My\u00f6s Krohnin teoksessa j\u00e4tteet levi\u00e4v\u00e4t horisontaalisesti, eiv\u00e4t huomiopiikkim\u00e4isen\u00e4 vuorena. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 puhuu \u201dlaaksosta, jota ennen kutsuttiin kaatopaikaksi\u201d. Hyv\u00e4, jos sinne p\u00e4\u00e4tyisi t\u00f6ihin, h\u00e4n ajattelee. N\u00e4kisip\u00e4 kulutuskulttuurin sielun. \u201dSen, mink\u00e4 me halusimme unohtaa, maa kyll\u00e4 muistaa.\u201d<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Suomen kielen sana \u201dkaatopaikka\u201d on kuvaavampi kuin vaikkapa englannin kevytmielinen \u201ddump\u201d. J\u00e4te vaatii maailmasta paikan, j\u00e4ttim\u00e4isen. \u201dMielest\u00e4ni on kyll\u00e4 oikein hyv\u00e4, ett\u00e4 on tullut n\u00e4it\u00e4 polttolaitoksia\u201d, Krohn kommentoi <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-4483800\">Kulttuuriykk\u00f6sen haastattelussa<\/a>. Paitsi ett\u00e4 syntyy hy\u00f6dyllist\u00e4 energiaa, materia poistuu nopeammin paikasta. Krohn kertoo j\u00e4rkyttyneens\u00e4 porvoolaisella kaatopaikalla, kun oli joutunut tunkemaan vanhoja patjoja ja peittoja \u201dsyv\u00e4\u00e4n kuiluun\u201d. Sinne ne j\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ei l\u00f6ydy riitt\u00e4v\u00e4n suurta peittoa peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Min\u00e4 kohtaan j\u00e4tehuoltoa arkiaamuisin. Vien lastani p\u00e4iv\u00e4kotiin ja joudumme usein seisahtumaan, kun valtava nosturi tyhjent\u00e4\u00e4 Molokin kitaa. N\u00e4ky on kolmevuotiaasta lumoava. Lapset ja Leena Krohnin henkil\u00f6hahmot arvostavat j\u00e4tealan ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Muidenkin pit\u00e4isi, tai ainakin ihmetell\u00e4. Materian julkinen aika, p\u00e4iv\u00e4nvaloon soveltuva, kattaa vain murto-osan sen elinkaaresta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Kadotus<\/em> on upea romaani t\u00e4st\u00e4 ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevasta ep\u00e4suhdasta. Krohn kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00f6tavaratoimistoon tuotuihin esineisiin tarinoita. Sateenvarjolla on merkitys, vaikka olisimme kadottaneet sen. Teoksen nykyhetkess\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaista taiteiden y\u00f6t\u00e4. Juhlitaan, ett\u00e4 jaksetaan viimeist\u00e4\u00e4n ylihuomenna kuluttaa. Pohjas\u00e4vel on Krohnin 2000-luvun tuotannolle tyypillisen synke\u00e4 eli realistinen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Henkil\u00f6hahmo on ty\u00f6skennellyt Kadotuksessa riitt\u00e4v\u00e4n kauan n\u00e4hd\u00e4kseen muutoksen: tavaraa on kaikkialla enemm\u00e4n, mutta l\u00f6yt\u00f6tavaroihin sit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy v\u00e4hemm\u00e4n. Yh\u00e4 useamman esineen kohtalona on \u201dvirua siin\u00e4 mihin osuu putoamaan, paljaan taivaan alla\u201d. Everybody knows, kuten Leonard Cohen laulaa, mutta miksi tehd\u00e4 asialle mit\u00e4\u00e4n? IPCC-raportti saa kertoa, ett\u00e4 aika on v\u00e4hiss\u00e4. Eduskuntapuolueen puheenjohtaja <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000005857403.html\">reagoi mainitsemalla<\/a> \u201dkansallisen kunnianhimon tason\u201d, joka \u201dpit\u00e4\u00e4 suhteuttaa globaaleihin realiteetteihin\u201d.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Omat tuhlauksen realiteettinsa vaikuttavat my\u00f6s kirja-alalla. Krohnin <em>Kadotus<\/em> ilmestyi t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Messusesongista k\u00e4sin maaliskuu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esihistorialta. Kirjasyksy ei muista \u00e4\u00e4net\u00f6nt\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4. Se palautuu mieleen vain Finlandia-ehdokkuuden avulla. Krohnille maininnan j\u00e4lleen soisi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Veisitk\u00f6 <em>Kadotuksen<\/em> Kadotukseen? Tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n painotuotteen, joita tehd\u00e4\u00e4n kroonisesti enemm\u00e4n kuin jaksetaan lukea?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; 1990-luvulla, jolloin peruskoulun kuutta ensimm\u00e4ist\u00e4 luokkaa kutsuttiin ala-asteeksi, teimme retken kaatopaikalle.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[29,28],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"matkailu","themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2018\/10\/img_20181012_093919-225x300.jpg","blog_id":85},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/180"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/users\/113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/comments?post=180"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":184,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/180\/revisions\/184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/media?parent=180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/categories?post=180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/tags?post=180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}