{"id":409,"date":"2020-07-22T10:44:19","date_gmt":"2020-07-22T07:44:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/?p=409"},"modified":"2020-07-22T10:44:19","modified_gmt":"2020-07-22T07:44:19","slug":"millenniaalien-toivo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/millenniaalien-toivo\/","title":{"rendered":"Millenniaalien toivo"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Sukupolvipuhe alkaa aina valituksella siit\u00e4, kuinka mahdotonta sukupolvipuhe on. Mihin vedet\u00e4\u00e4n ik\u00e4rajat? Yhdist\u00e4\u00e4k\u00f6 karsinaan j\u00e4\u00e4neit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n? Yritet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kuitenkin, kun kustannussopimus on tehty? Tuija Sorjasen ja Annina Vainion alkuvuodesta ilmestynyt Millenniaalit<\/em> (Into) hoitaa katumusharjoituksensa asianmukaisesti johdannossa. Suhtaudun kuin kahvip\u00f6yt\u00e4\u00e4n kutsuttuna: minua varten ei olisi tarvinnut. Jos julkaistaan populaarisosiologinen teos ik\u00e4luokastani, pid\u00e4n lukemista kansalaisvelvollisuutena. Mikko Piispan Yhdeks\u00e4n sanaa Y-sukupolvesta<\/em><\/a> (2018) on toistaiseksi merkkipaalu, haastajia voisi tulla enemm\u00e4nkin.<\/p>\n

Mieluummin n\u00e4it\u00e4<\/em> kuin esseekokoelmia televisiosta, jalkapallosta tai televisioidusta jalkapallosta.<\/p>\n

Sorjasen ja Vainion teos pohjaa haastatteluihin. \u00c4\u00e4neen p\u00e4\u00e4see 22 etabloitunutta millenniaalia, jotka ovat syntyneet vuosien 1985 ja 1998 v\u00e4lill\u00e4. Poliitikkojen ja aktivistien osuus on suuri, puolet tai ylikin, jos j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 titteli\u00e4 tulkitsee avarasti. Varhaiskypsien yhteiskunnallisten vaikuttajien kimppapohdiskelusessiota on p\u00e4\u00e4stetty h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n muutama taiteilija ja urheilija.<\/p>\n

Hekin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t hyvin. \u201dT\u00e4m\u00e4 kirja ei ole valoisa\u201d, Sorjanen ja Vainio varoittavat, turhaan. Jos Millenniaalit<\/em> on tunneli, p\u00e4\u00e4dyst\u00e4 siint\u00e4v\u00e4ss\u00e4 valossa n\u00e4kee lukea. Ilmastonmuutos, syrj\u00e4ytyminen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n sirpaloituminen ja v\u00e4hemmist\u00f6sorto ovat raskaita aiheita. Haastateltavat ilmaisevat huolensa, mutta yhdenk\u00e4\u00e4n tulevaisuususko ei ole sortunut. Demarinuorten Mikkel N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi luottaa siihen, ett\u00e4 solidaarisuus ja kriisitietoisuus muuttuvat teoiksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 l\u00e4htee kehittym\u00e4\u00e4n tasa-arvoisempaan suuntaan, visioi romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert. Teatteriohjaaja Ruusu Haarla on kokenut intersektionaalisen feminismin esiinmarssin \u201dihan sairaan helpottavana\u201d.<\/p>\n

Vastaavia esimerkkej\u00e4 voisi poimia sadoittain. Millenniaalit<\/em> ilmestyi tammikuussa, juuri ennen koronapandemian eskaloitumista. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kulkutautikin olisi Sorjasen ja Vainion haastateltaville haaste, josta tullaan ulos vahvempana, jos pidet\u00e4\u00e4n huolta tasa-arvosta. Teoksessa puhutaan niin paljon ahdistuksesta ja n\u00e4k\u00f6alattomuudesta, ett\u00e4 edes yksi toivoton ihminen<\/em> toisi kokonaisuuteen uskottavuutta. Runoilija Susinukke Kosola horjuu v\u00e4lill\u00e4 reunalla mutta asettaa tavoitteekseen kollektiivisen ajattelun ohjaamisen \u201dkest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja itsetietoisempaan suuntaan.\u201d (s. 175)<\/p>\n

No future for me? Johnny Rotten ei tainnut synty\u00e4 Koiviston aikaan. Rottenkin menestyi nuorena, mutta Parecon Finland -j\u00e4rjest\u00f6n Joona-Hermanni M\u00e4kisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 menestyj\u00e4st\u00e4 olisi saattanut huvittaa h\u00e4nt\u00e4:<\/p>\n

Menestyj\u00e4 on rohkea ja empatiakykyinen. H\u00e4nell\u00e4 on vankka itseluottamus ja vahva arvopohja. Menestyj\u00e4 valitsee oman tiens\u00e4, tekee asioita tosissaan ja auttaa muita.<\/em> (s. 94)<\/p>\n

Maailma palaa. Millenniaalieliitin edustaja reagoi olemalla kuolettavan j\u00e4rkev\u00e4 ja suhteellisuudentajuinen. P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin on M\u00e4kisen lailla syntynyt vuonna 1985. Alkukev\u00e4\u00e4n koronatiedotustilaisuuksissa kuultiin sukupolven ihanne\u00e4\u00e4nt\u00e4. Kaspar Hauser<\/em> on jo nihke\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Sorjanen ja Vainio viittaavat nuorisobarometreiss\u00e4 toistuvaan tulokseen, jonka mukaan nuorten usko maailman tulevaisuuteen on heikompi kuin usko omaan tulevaisuuteen (s. 92). Jos sukupolveni ajattelee n\u00e4in, jatkan vet\u00e4ytymist\u00e4ni. Synnyin vuonna 1986 ja olen sittemmin luhistunut maailman mukana, usein nopeammin. Jos olisin kunnon millenniaalitoimija, huokaisisin syv\u00e4\u00e4n kohdassa, jonka konsultti on osoittanut. Jatkaisin yhteisen hyv\u00e4n eteen ty\u00f6skentely\u00e4 tietoisena asemastani. Vaatimattomuuteni n\u00e4ytt\u00e4isi kuvissa paremmalta kuin v\u00e4hemm\u00e4n menestyneiden ik\u00e4tovereideni pyrkyrimentaliteetti.<\/p>\n

\u201dPit\u00e4\u00e4 olla aito ja toteuttaa itse\u00e4\u00e4n, ei saa olla feikki\u201d, YTT Minna Nikunen tulkitsee millenniaalien menestysihanteita (s. 84). Nikusen mukaan 1980-luvulla oli sallitumpaa olla ahne ja tavoitella rahaa. Nyky\u00e4\u00e4n materiaalinen hyv\u00e4 tulee \u201dsiin\u00e4 sivussa, kun tekee rakastamiaan asioita\u201d. Millenniaalien<\/em> menestyst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 luku onkin lopun tulevaisuusmaalailujen ohella paljastavin. Kuka edes haluaa menesty\u00e4, jos edellytyksen\u00e4 on robotiksi muuttuminen? Tunteet on ohjelmoitu pintaan. Niill\u00e4, esimerkiksi vilpitt\u00f6myydell\u00e4, p\u00e4\u00e4see pitk\u00e4lle.<\/p>\n

V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 moni muukaan millenniaali ei tunnista Sorjasen ja Vainion teoksesta itse\u00e4\u00e4n. Poliittisten nuorisoj\u00e4rjest\u00f6jen k\u00e4rkipaikoilla ja vapaassa aktivismissa kasvaa niin j\u00e4rkev\u00e4ksi, ett\u00e4 j\u00e4rki l\u00e4htee. Ehk\u00e4 Millenniaalien<\/em> sisarteos onkin Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset<\/em> (2019). Varakkain promille puhuu yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kansan puolesta kuin neulansilm\u00e4n l\u00e4pi pujottautunut kolmekymppinen sukupolvensa. Raharikkaat sent\u00e4\u00e4n uskaltavat sikailla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 Sukupolvipuhe alkaa aina valituksella siit\u00e4, kuinka mahdotonta sukupolvipuhe on. Mihin vedet\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[32,79,80],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2020\/07\/img_20200722_092715-225x300.jpg","blog_id":85},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/409"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/users\/113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/comments?post=409"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":415,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/409\/revisions\/415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/media?parent=409"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/categories?post=409"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/tags?post=409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}