{"id":52,"date":"2015-08-31T10:45:00","date_gmt":"2015-08-31T07:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/2015\/08\/31\/rauniosta\/"},"modified":"2015-08-31T10:45:00","modified_gmt":"2015-08-31T07:45:00","slug":"rauniosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/rauniosta\/","title":{"rendered":"Rauniosta"},"content":{"rendered":"
\n<\/a>Ruotsalainen
\nDavid Lagercrantz taitaa olla tunnettu mies. H\u00e4nen jalkapalloilijateostaan <\/span>Min\u00e4, Zlatan Ibrahimovi\u0107<\/i> on myyty
\ntuhansittain kohta viiden vuoden ajan. \u00c4skett\u00e4in julkaistiin Lagercrantzin
\nkirjoittama jatko-osa edesmenneen Stieg Larssonin Millenium-romaanisarjaan. <\/span>Se mik\u00e4 ei tapa<\/i> p\u00e4\u00e4tyy t\u00e4n\u00e4 is\u00e4np\u00e4iv\u00e4n\u00e4
\nja jouluna niin moneen pakettiin ett\u00e4 py\u00f6rrytt\u00e4\u00e4.<\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nMinua
\nkiinnostaa Davidin perhetausta. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Olof Lagercrantz (1911\u20132002) teki
\nkunniakkaan uran runoilijana, kustantajana ja kirjallisuustieteilij\u00e4n\u00e4. Uskallan
\nZlatan-teosta lukemattakin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertahommissa is\u00e4 pesee pojan.
\nOlof Lagercrantzin August Strindberg<\/i>
\n(1979) on herkullisen kriittinen ja informatiivinen tutkielma pohjoismaisen kirjallisuuden
\nsuuresta persoonallisuudesta.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nTalvisodan
\nriehuessa joulukuussa 1939 Olof meni naimisiin suomalaisen Martina Ruinin
\nkanssa. N\u00e4in h\u00e4n sai appiukokseen Hans Ruinin, suomenruotsalaisen professorin,
\nkirjailijan ja esteetikon. Kultivoituneella Hansilla on yht\u00e4 kultivoitunut is\u00e4,
\nWaldemar Ruin, joka toimi 1910-luvulla Helsingin yliopiston rehtorina.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nAutobiografisessa
\nromaanissaan Kotiin kes\u00e4ksi<\/i> (1960)
\nHans Ruin kommentoi is\u00e4ns\u00e4 kirjoituksia ja piirt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rilukeneen miehen
\nmuotokuvaa:<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nH\u00e4n osasi ulkoa Goethen \u201dFaustin\u201d
\nensimm\u00e4isen osan ja saattoi pitk\u00e4\u00e4n siteerata niit\u00e4 kirjailijoita, joita h\u00e4n
\nmy\u00f6s suuresti arvosti, nimitt\u00e4in Lermontovia, Pu\u0161kinia ja Turgenjevia. Heid\u00e4n
\nteoksiaan oli h\u00e4nen kirjastossaan runsaasti oivallisina, kommentein
\nvarustettuina alkukielisin\u00e4 laitoksina.<\/span><\/i> (s. 105)*<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nHans
\nihailee my\u00f6s is\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4itsekkyytt\u00e4 ja pahoittelee, ettei t\u00e4lle suotu riitt\u00e4v\u00e4\u00e4
\nty\u00f6rauhaa. Kotiin kes\u00e4ksi<\/i> on
\nt\u00e4llainen kirja \u2013 repim\u00e4tt\u00e4 paljastava. Hans Ruin porautuu l\u00e4himm\u00e4istens\u00e4 yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nmutta tekee sen suurella kunnioituksella. Raskasmielist\u00e4 \u00e4iti\u00e4\u00e4n ja ilke\u00e4\u00e4
\nsisarpuoltaan h\u00e4n k\u00e4sittelee aavistuksen armottomammin kuin suurta Waldemaria.
\nTeoksen viimeisill\u00e4 sivuilla Ruin joutuukin parahtamaan:<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nAivan liian paljon
\nhenkil\u00f6kohtaisesti katkeraa ja kirvelev\u00e4\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt esiin<\/span><\/i>. (s. 205)<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nKirjailija
\nMerete Mazzarella on nimitt\u00e4nyt Hans Ruinia ensimm\u00e4iseksi suomenruotsalaiseksi
\n\u201dpaljastajaksi\u201d.** Kotiin kes\u00e4ksi<\/i>
\nasettuukin mielenkiintoiseen valoon kun sit\u00e4 lukee tunnetumpien
\nankkalampih\u00e4irik\u00f6iden, Henrik Tikkasen ja Christer Kihlmanin pyrkimyksi\u00e4
\nvasten.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nRuinin
\navainromaani ilmestyi viisitoista vuotta ennen Tikkasen omakohtaista ulostuloa
\nKulosaarentie 8 <\/i>(1975). Kihlmanin
\nromaanidebyytti Varo, autuas!<\/i> sit\u00e4
\nvastoin julkaistiin samana vuonna kuin Kotiin
\nkes\u00e4ksi<\/i>. Ruinia ja Kihlmania on jaetusta kirjasyksyst\u00e4 huolimatta hankala
\nkuvitella messulavalle vertailemaan teostensa \u201davoimuutta\u201d. Miksi?<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nIk\u00e4ns\u00e4
\npuolesta Hans Ruin (1891\u20131980) voisi olla Kihlmanin (1930\u2013) ja Tikkasen
\n(1924\u20131984) is\u00e4. H\u00e4n kuuluu sukupolveen, jonka tekopyhyytt\u00e4, ahneutta ja
\nvallanhalua vastaan Tikkasen osoitekirjat ja Kihlmanin Varo, autuas!<\/i>, Ihminen joka
\nj\u00e4rkkyi<\/i> (1971) sek\u00e4 Kallis prinssi<\/i>
\n(1975) hurjimmin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t. Toisen polven yliopistoherrana Hans Ruin edustaa
\ntraagisinta seisahtuneisuutta. Kotiin
\nkes\u00e4ksi<\/i> viett\u00e4\u00e4 porvarillista hein\u00e4kuuta landella ja muistelee, kuinka is\u00e4
\ntoi herraskutsuilta pietarilaisia suklaaleivonnaisia. Fy fan!<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nKulosaarentien<\/span><\/i> loppukohtaus, jossa Henrik
\nkaristaa savukkeensa tuhkaa is\u00e4ns\u00e4 uurnaan, on Hans Ruinin
\npaternaalisen kunnioituksen vastakohta. Ruinin kertoja, kuten edell\u00e4 siteerataan,
\nkokee ylitt\u00e4neens\u00e4 hyv\u00e4n maun rajan ja katuu, mutta esimerkiksi seksuaalisuuden
\nja p\u00e4ihteiden kysymyksi\u00e4 Kotiin kes\u00e4ksi<\/i>
\nk\u00e4sittelee vain verhotusti. Kihlmanin Varo,
\nautuaan!<\/i> kirjaimellinen tapa \u201dpaljastaa\u201d alaik\u00e4inen Lucia-neito ei tule
\nkuuloonkaan \u2013 puhumattakaan Ihmisen joka
\nj\u00e4rkkyi<\/i> pragmaattisesta alkoholismin kuvauksesta.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nTikkanen
\nja Kihlman paljastavat ja tuomitsevat. Hans Ruin tyytyy paljastamaan, herrasmiehen\u00e4
\nuuden ajan kynnyksell\u00e4. L\u00e4helt\u00e4 havaitut ep\u00e4kohdat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t h\u00e4ness\u00e4kin n\u00e4r\u00e4\u00e4.
\nPietarilaiset suklaaleivonnaiset ovat per\u00e4isin juhlista, joihin Ruinin \u00e4iti, ompelijatar,
\nei saanut kutsua:<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nH\u00e4nen sulkemisensa kaupungin hienon
\nseurael\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle pysyi jatkuvasti voimassa.<\/span><\/i> (s. 78)<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nYl\u00e4luokan
\nhierarkia hahmottuu, mutta Ruin ei ved\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai tanssi kenenk\u00e4\u00e4n
\nhaudalla. Esseisti Johannes Salmisen mukaan jopa Ruinin yst\u00e4v\u00e4llinen tapa tuoda
\nesiin yhteis\u00f6ns\u00e4 ep\u00e4kohtia her\u00e4tti 1960-luvun suomenruotsalaisuudessa pahennusta. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin Kotiin
\nkes\u00e4ksi<\/i> auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n raivoa, jota Kihlman ja Tikkanen saivat aikaan
\nmonin verroin sopimattomammilla teoksillaan. Vain puhtaana s\u00e4ilyneen pes\u00e4n
\nsaattoi liata.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nRuinin
\nn\u00e4rk\u00e4stys kytee pinnan alla. Melankoliaansa h\u00e4n ei s\u00e4\u00e4stele. Teoksen nykyhetki
\nkest\u00e4\u00e4 kes\u00e4n verran, kukinnosta kuihtumiseen. El\u00e4m\u00e4 ja kuolema limittyv\u00e4t
\nRuinin haravointiin ja kuokintaan:<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nSuloinen on kev\u00e4t, mutta se vaatii
\nty\u00f6t\u00e4 ja toimintaa. Syksy tyytyy v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n, kaikki saa olla niin kuin oli tai
\ntulla sellaiseksi kuin on tullakseen; ihminen k\u00e4\u00e4ntyy sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, ajattelee ja
\nmietiskelee.<\/span><\/i> (s.
\n185)<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nRuin
\npuhuu silmiinpist\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n lapsistaan. Kotiin
\nkes\u00e4ksi<\/i> on vainajien kirja, t\u00e4ydell\u00e4 painollaan menneisyydess\u00e4. Ruin
\nmuistelee seuranneensa Helsingin pommitusta saaristosta k\u00e4sin. H\u00e4n tuntee
\nansaittua ja kateuteen sekoittuvaa kuvotusta nuoria miehi\u00e4 \u2013 kaikkien sotien
\nmoottoreita \u2013 kohtaan:<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nIhmisen el\u00e4m\u00e4 on lyhyt. Silti h\u00e4n
\nel\u00e4\u00e4 kuin saisi ikuisesti hallita t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Parvittain nuorukaisia, pikemminkin
\nkoulupoikia kuin miehi\u00e4, on lent\u00e4nyt vuosisataisten kaupunkien yli, ja katso:
\nkaupungit ovat haihtuneet savuna ilmaan. Jonkin sukellusveneen kapteeni on
\nvoinut olla hiukan vanhempi, 23- tai 24-vuotias.<\/span><\/i> (s. 166)<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nEl\u00e4m\u00e4
\npommittaa kymmenill\u00e4 kev\u00e4ill\u00e4 ja syksyill\u00e4. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 raunio<\/i>, eik\u00e4 Hans Ruinin sukunimi voisi olla osuvampi. Raunio, tuo
\nkivikasan ja restauroidun muistomerkin v\u00e4limuoto, seisoo viel\u00e4 jaloillaan. Riippuu
\nkatsantokannasta n\u00e4keek\u00f6 rauniossa rappion vai s\u00e4ilyvyyden. Hans Ruin katsoo peiliin
\nja havaitsee kalman. Saaren luonto todistaa s\u00e4ilyvyytt\u00e4. Kotiin kes\u00e4ksi<\/i> tekee synteesin.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nKulosaarentie 8<\/span><\/i> vastaa Henrik Tikkasen ter\u00e4v\u00e4\u00e4,
\nlahoja rakenteita nakuttavaa sukunime\u00e4. Tikkanen ja Kihlman siirtelev\u00e4t raunion murikoita mielens\u00e4 mukaan. Kaksikosta pidemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n
\nsaanut Kihlman on silti my\u00f6hemmiss\u00e4 kirjoituksissaan l\u00e4hestynyt Ruinin melankoliaa.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nMutta: Mink\u00e4 nuorena oppii, sen\u2026 ja niin edelleen.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nKihlmanin
\nTuuliajolla tappion maisemissa <\/i>(1986)
\nja Gerdt Bladhin tuho<\/i> (1987) ovat
\nimpotenssin ja menetyksen kyll\u00e4st\u00e4mi\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 surullisia teoksia kuin Kotiin kes\u00e4ksi<\/i>. Kuten tekopyhyyden kritiikiss\u00e4\u00e4n
\n1960-70-luvulla, my\u00f6s vanhuuden voimattomuudessa Christer Kihlman on sopimattomampi kuin edelt\u00e4v\u00e4n maailmanj\u00e4rjestyksen
\nHans Ruin.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nEhk\u00e4
\nRuin tai h\u00e4nen ylh\u00e4inen is\u00e4ns\u00e4 pist\u00e4ytyiv\u00e4t Euroopan matkoillaan bordellissa.
\nEmme saa tiet\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Ruin ei ole Kihlman, joka tunnustaa syntins\u00e4 kaikissa
\nparhaissa teoksissaan.<\/o:p><\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nToivottavasti
\nDavid Lagercrantz j\u00e4rkiintyy, lopettaa viihdekirjallisuuden kanssa pelehtimisen
\nja kirjoittaa vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n kunnon paljastusromaanin sukunsa
\nsuurmiehist\u00e4. Helsingin Sanomien mukaan<\/a> h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 kesi\u00e4\u00e4n H\u00e4rlig\u00f6n saarella, Suomessa. Olosuhteet ovat
\nsuotuisat. Siell\u00e4 se Hans haravoi.<\/span><\/div>\n
\n
<\/span><\/div>\n
\n
<\/span><\/div>\n
\n————————-<\/span><\/div>\n
\n
<\/span><\/div>\n
\n<\/div>\n
\n*
\nKotiin kes\u00e4ksi<\/i> (WSOY 1960, suom. Kari
\nTarkiainen) <\/o:p><\/span><\/div>\n

<\/p>\n

\n**
\nJohannes Salminen ei k\u00e4yt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjateoksessaan Varjo Kiasman sein\u00e4ll\u00e4<\/i> (2004) l\u00e4hteit\u00e4, joten en tied\u00e4, miss\u00e4
\nMazzarella on n\u00e4in sanonut tai kirjoittanut. Tyydyn uskomaan Salmista, joka
\npuhuu Ruinista teoksensa sivuilla 182\u2013183. Mazzarellan tuntijat voivat
\nt\u00e4ydent\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteen kommenttiosioon.<\/o:p><\/span><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsalainen David Lagercrantz taitaa olla tunnettu mies. H\u00e4nen jalkapalloilijateostaan Min\u00e4, Zlatan Ibrahimovi\u0107…<\/p>\n","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/-HzGD8pSSNac\/VeQDqh83uNI\/AAAAAAAAAbg\/FTz31Ury0cw\/s320\/Hans%2BRuin%2B-kuva.JPG","blog_id":85},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/52"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/comments?post=52"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/52\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/media?parent=52"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/categories?post=52"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/tags?post=52"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}