{"id":588,"date":"2021-10-20T11:49:57","date_gmt":"2021-10-20T08:49:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/?p=588"},"modified":"2021-10-20T11:49:57","modified_gmt":"2021-10-20T08:49:57","slug":"b-sana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/b-sana\/","title":{"rendered":"B-sana"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"aligncenter size-medium wp-image-589\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-769x1024.jpg 769w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-768x1023.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-1153x1536.jpg 1153w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-1538x2048.jpg 1538w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-scaled.jpg 1922w\" sizes=\"(max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p>Jean Echenozin romaani <em>Ravel <\/em>(2006) ilmestyi Martti Anhavan suomentamana vuosi sitten. Niukkamittainen ja -sanainen teos kuvaa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Maurice Ravelin (1875\u20131937) viimeist\u00e4 kymment\u00e4 vuotta. Kyseess\u00e4 on siis el\u00e4m\u00e4kertaromaani tai \u201dbiofiktio\u201d. J\u00e4lkimm\u00e4inen termi on niin suosittu, ett\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.kotus.fi\/nyt\/kuukauden_sana\/kuukauden_sanat_2021\/kuukauden_sana_syyskuussa_2021_on_biofiktio.36849.news\">Kotus valitsi<\/a> sen syyskuun 2021 sanaksi. Aiempia poimintoja t\u00e4lt\u00e4 vuodelta ovat \u201daudioerotiikka\u201d ja \u201dtulppaanihieronta\u201d.<\/p>\n<p><em>Ravel<\/em> laiminly\u00f6 useimpia biofiktion nykyvaatimuksia. Teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on miesnero kohtuuttoman elitistisell\u00e4 taiteenalalla. Myytti\u00e4 ei kaadeta tai edes vahvisteta. Jo <em>Ravelin<\/em> ensisivuilla nainen palelee autossa, kun s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n l\u00e4ht\u00f6valmistelut venyv\u00e4t. Echenoz ei kerro messulavalla tai mediassa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on \u201d<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-12072067\">missio tuoda esiin poljettujen, v\u00e4hemmist\u00f6jen \u00e4\u00e4nt\u00e4<\/a>.\u201d Halu korjata historian v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 on v\u00e4hiss\u00e4. Jos <em>Ravel<\/em> aikoisi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 joululahjamarkkinoilla, Echenozin tulisi kirjoittaa teoksensa uusiksi ja antaa puhevaltaa jollekin sivuhenkil\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Ballerina Ida Rubinstein voisi olla sopivan s\u00e4h\u00e4kk\u00e4.<\/p>\n<p>Echenoz kirjoittaa lakonista proosaa, joka ei houkuta jatkamaan Maurice Ravelin el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 tutkimuksia. Teos on autonominen ja itsevarma. El\u00e4m\u00e4nvaiheiden kuvaukseen ei liitet\u00e4 korostetun sepitteellist\u00e4 tai metafiktiivist\u00e4 kuonaa, koska sellainen paljastaisi tekij\u00e4n ep\u00e4toivon. <em>Ravel<\/em> on Karo H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen <em>Kansalliskirjailijan<\/em> (2020) vastakohta.<\/p>\n<p>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n syntym\u00e4st\u00e4 tuli teoksen ilmestymist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna kuluneeksi 130 vuotta. <em>Ravel<\/em> ei ainakaan vaikuta juhlakirjalta tai tilausty\u00f6lt\u00e4, joka my\u00f6h\u00e4styi. Echenoz (s. 1947) on Ranskan keskeisi\u00e4 nykykirjailijoita ja Maurice Ravel alansa ikoni. Teos on saattanut puhututtaa kotimaassaan, mist\u00e4 en v\u00e4lit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. Mukailen <em>Ravelista<\/em> tihkuvaa irrallisuuden tunnetta ja \u201dvain\u201d luen.<\/p>\n<p>Kuinka kelvotonta amerikkalainen ruoka s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n mielest\u00e4 on. Miten unettomuuden kanssa elet\u00e4\u00e4n. Lukijaa palkitaan t\u00e4llaisilla virkkeill\u00e4:<\/p>\n<p><em>Seuraa aikoja jolloin Ravel ei en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 tekisi.<\/em> (s. 90)<\/p>\n<p>Vakavan auto-onnettomuuden my\u00f6t\u00e4 Ravel alkaa luisua kohti kuolemaansa. Muisti ja sanat katoavat. Kirjeen kirjoittaminen kest\u00e4\u00e4 viikon ja onnistuu sanakirjan avulla. Echenoz vastustaa sentimentaalisuuden houkutusta loppuun saakka.<\/p>\n<p style=\"text-align:center;\">***<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4rkeint\u00e4 on toimivan kirjan aikaansaaminen. Kaikki muu on v\u00e4hempiarvoista.\u201d Jukka Viikil\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000004880092.html\">linjasi<\/a> n\u00e4in voitettuaan Finlandia-palkinnon romaanillaan <em>Akvarelleja Engelin kaupungista<\/em> (2016). Viikil\u00e4 ampuu alas toimittajan yrityksen saada h\u00e4net kiinni liian modernien ongelmien sy\u00f6tt\u00e4misest\u00e4 1800-luvulla el\u00e4neen Engelin tajuntaan. Viisi vuotta my\u00f6hemmin, kun kaikki ei-autofiktiot ovat biofiktioita, todenmukaisuuden vaatimuksista kysyt\u00e4\u00e4n kerran viikossa. Hitaammatkin ovat oppineet puolustautumaan. Unohtuu, ett\u00e4 mukailemalla ja vapauksia ottamalla voi ep\u00e4onnistua yht\u00e4 karusti.<\/p>\n<p>Viikil\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyyriseen taipuvaa p\u00e4iv\u00e4kirjakerrontaa. Engel ei ole <em>Ravel<\/em>, mutta t\u00e4rkeimmiss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi pelaavat samaan maaliin: Kummaltakin puuttuu tasa-arvopoliittinen ohjelma. Kumpikaan ei v\u00e4lit\u00e4 aiheensa esikuvallisuudesta saati todistele, ett\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 fiktiota ja faktaa, katsokaa, osaan jongleerata kahdella pallolla.<\/p>\n<p>Echenoz ja Viikil\u00e4 ovat saaneet aikaan toimivia kirjoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a0 Jean Echenozin romaani Ravel (2006) ilmestyi Martti Anhavan suomentamana vuosi sitten.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[130,128,129],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/85\/2021\/10\/img_20211020_112746__01-225x300.jpg","blog_id":85},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/588"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/users\/113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/comments?post=588"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":591,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions\/591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/media?parent=588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/categories?post=588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/plainsongs\/api\/wp\/v2\/tags?post=588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}