{"id":2661,"date":"2020-11-23T10:24:18","date_gmt":"2020-11-23T08:24:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/?p=2661"},"modified":"2020-11-23T10:24:18","modified_gmt":"2020-11-23T08:24:18","slug":"mielensapahoittajien-aikakausi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/mielensapahoittajien-aikakausi\/","title":{"rendered":"“Mielens\u00e4pahoittajien aikakaudesta” puhuminen on laiska yritys mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 ongelma, jota ei ole itse valmis k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Kolumni on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa (HS 23.7.2020) otsikolla En ole loukkaantunut<\/a>.<\/em><\/p>\n

Kuvio on toistuva.<\/strong> Media kirjoittaa jonkin v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n kokemasta syrjinn\u00e4st\u00e4, ja sosiaalisen median kommenttikenttiin il\u00admes\u00adtyy liuta v\u00e4itteit\u00e4 siit\u00e4, ettei syrjint\u00e4\u00e4 ole tapahtunut. Aina olisi jokin ensisijaisempi ongelma ratkaistavaksi.<\/p>\n

Esimerkiksi kulttuurista omimista ei monesti haluta ottaa tosissaan \u2013 alkuper\u00e4iskansojen perinneasujen karnevalisointi koetaan l\u00e4hes ihmisoikeudeksi. Rasistisesti nimetty j\u00e4\u00e4tel\u00f6puikko on puhuttanut laajalti, puhumattakaan suku\u00adpuolineutraalimmasta kasvatuksesta, joka helpottaisi sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kun tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n<\/strong> kuuluvia on vain pieni osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4, sen kokemaan v\u00e4\u00e4ryyteen ei kritiikist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen tulisi keskitt\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6n voimavaroja. V\u00e4hemmist\u00f6erityisiin ongelmiin puuttuminen kuitataan \u201dkaikesta loukkaantumisen aikakaudella\u201d ja puuttujia pilkataan \u201dpuolestaloukkaantujiksi\u201d.<\/p>\n

Yhteiskunta on kuitenkin juuri niin hy\u00adv\u00e4 kuin miten se kohtelee heikoimpiaan.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n tasa-arvoajatteluun<\/strong> kuuluu vahvasti ajatus oman etuoikeuden tunnistamisesta. Se ei useinkaan ole mukavaa tajuttavaa. On turhauttavaa huomata, ettei monikaan minulle itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 asia oikeasti kuulu minulle sen enemp\u00e4\u00e4 kuin jollekin toiselle. Pelottaa, \u00adpit\u00e4\u00e4\u00adk\u00f6 luopua saaduista eduista.<\/p>\n

Kun alkaa havaita yhteiskunnan eri\u00adarvoisuuden, silt\u00e4 on mahdotonta en\u00e4\u00e4 sulkea silmi\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 siksi moni valitsee silmien pit\u00e4misen ummessa vaikka v\u00e4kisin. \u201dKaikesta nyky\u00e4\u00e4n voikin loukkaantua\u201d -naureskelu on vain laiska yritys mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 asia, jota ei ole itse valmis k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kielteisen\u00a0ensireaktion j\u00e4lkeen tulisi kuitenkin pakottaa itsens\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n: miksi reagoin ja ajattelen n\u00e4in? Sill\u00e4 ennakkoluuloisia olemme me kaikki.<\/p>\n

Totta kai olisi<\/strong> aina parasta kuulla itse \u00adsyrjinn\u00e4n kohteena olevia. On kuitenkin kohtuuton vaatimus, ett\u00e4 esimerkiksi toistuvasti rasismia kokevan tulisi viel\u00e4 olla jatkuvasti perustelemassa oikeutta olemassaololleen ja asettaa itsens\u00e4 alttiiksi taas uusille t\u00f6rkypuheille.<\/p>\n

Siksi on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tasa-arvokeskustelua k\u00e4yv\u00e4t my\u00f6s ne, joita syrjint\u00e4 ei suoraan koske. Eli juuri me, joita \u00ad\u00adse ei louk\u00adkaa henkil\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n

Rasistiseen tai muuten<\/strong> syrjiv\u00e4\u00e4n puheeseen puuttuminen ei ole loukkaantumista. V\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon oikaiseminen ei ole loukkaantumista. Se on meist\u00e4 jokaisen velvollisuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kolumni on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa (HS 23.7.2020) otsikolla En ole loukkaantunut.…<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":2566,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[435,436,228,267],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["yhteiskunta","tasa-arvo"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/56\/2019\/08\/screenshot-2019-08-25-at-22-51-17.png","blog_id":56},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/56\/2019\/08\/screenshot-2019-08-25-at-22-51-17.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/posts\/2661"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/comments?post=2661"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/posts\/2661\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2663,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/posts\/2661\/revisions\/2663"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/media\/2566"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/media?parent=2661"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/categories?post=2661"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/puistojatkot\/api\/wp\/v2\/tags?post=2661"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}