Tutkivaa journalismia turkulaisittain – toimittaja testaa tummaa meikkiä ja kohtaa pitkiä katseita

Ei, valitettavasti tämä ei ole vitsi.

Turkulainen paikallismedia Turkulainen on julkaissut “artikkelin“, jossa lehden toimittaja on maskeerattu romaniksi, jotta voidaan selvittää, pitääkö romaneiden kaltoinkohtelu enemmistösuomalaisten suunnalta paikkansa myös Turussa.

“Romanien syrjintä nousi julkiseen keskusteluun, kun vantaalaisen Nesteen myyjä kieltäytyi myymästä romaniasiakkaalle bensiiniä. Tapahtuuko samaa myös Turussa? Miten romania kohdellaan turkulaisissa liikkeissä?”, lehti pohjustaa.

Juttu kuvailee, kuinka omaa ihonsävyään tummemmaksi maskeerattu toimittaja kulkee läpi turkulaisia liikkeitä ja saa osakseen korkeintaan kummastuneita katseita. Kauppojen henkilökunta ei taklaa ovella eikä muutenkaan puutu tähän täydelliseen romaniin. Tämän perusteella toimittaja tekee päätelmän, etteivät romanit kohtaa ennakkoluuloja turkulaisissa liikkeissä, mutta pitkiä katseita tulee varsinkin vanhemmilta ihmisiltä.

Artikkelista irrallisena kommenttina toimittaja on vielä tarkentanut:

“Kierros kaupungilla romaniksi maskeerattuna oli avartava kokemus. Sain huomata ihmisten pitkät halveksuvat katseet ja supattelun selän takana. Pelkästään siksi, että olin romani. Kokemukseni ovat vain murto-osa siitä, mitä romanit joutuvat kohtaamaan päivittäin.”

Siis. Ei. Helvetti. Nyt skarpatkaa!

Turkulaisen päätoimittaja Janne Koivistoko on todella ajatellut tämän idean hyväksyessään, että on loistava ajatus heittää toimittajalle blackface naamaan ja lähettää tämä kaupungille kokemaan asioita?

Vaikea sanoa, onko toimittajaa tuijotettu nolon valepuvun takia vai siksi, että häntä on oikeasti luultu romaniksi. Jos kuitenkin halutaan oikeasti tietää, millaista kohtelua romani tai mihin tahansa vähemmistöön kuuluva kohtaa, tässä vinkki jokaiselle tutkivalle journalistille: kysy kyseisen vähemmistön edustajalta, hänellä luultavasti on asiasta oikeaakin kokemusta!

puheenaiheet yhteiskunta tasa-arvo
Kommentit (14)
  1. Jännä ajattelutapa, että kysymällä selviää. Iso osa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta voidaan lopettaa. Ei tarvitse tehdä minkäänlaisia kokeita eikä tilastollista analyysiä. Kysytään vaan asianomaisilta, miten asiat ovat.

    1. Eiköhän se tässä tapauksessa paremmin kysymällä selviä kuin vetämällä lankkia naamaan. Akateemisesta, asiallisesti toteutetusta tutkimuksesta en tietääkseni puhunut. Asianosaisten haastattelut ovat yleensä ihan iso osa journalistista tiedonhankintaa. (Lisäyksenä: kuten myös tutkimusta)

    2. Oletko kuullut empiirisestä tutkimuksesta?

      1. Jos ”humanisti” kysyt minulta, niin olen kyllä. Siinäkin voidaan käyttää havainnointiin ihan oikeita kokemusasiantuntijoita… 😀

    3. Aikoinaan vähemmistökokemusta paremman palvelun muodossa hankittiin Stockmannilla puhumalla ruotsia. Näin ei ilmeisesti olisi saanut tehdä vai. Kyseessähän ei ollut asiallisesti toteutettu akateeminen tutkimus.

      1. Miten ihmeessä toisen kotimaisen kielen puhuminen liittyy asiaan taas mitenkään? Ruotsalaisten ja romanien kohtaamisessa on myös suomalaisessa yhteiskunnassa aika merkittäviä asenne-eroja – tätä et varmaankaan kiistä? Myös “testailijan” positio testikaluna olevaan vähemmistöön verrattuna vaikuttaa asiaan merkittävästi.

    4. HANNARATY 22.30 olen täysin samaa mieltä, että kohtelu on erilaista. Juuri sen takia teeskentelinkin kuuluvani ruotsinkieliseen vähemmistöön. Teinkö siis väärin? Sillä ei liene väliä, että ruotsi on toinen kotimainen kieli. Ovathan romanitkin kotimaisia ihmisiä.

      1. Hohhoijaa. Onko sinusta tosiaan toisiinsa verrattavissa puhua osaamaasi kieltä tai meikata itsesi stereotypisoivasti sorretun vähemmistön edustajaksi? Et ilmeisesti ymmärtänyt, mitä tarkoitin toimijan omaa positiota koskevalla kommentillani.

  2. Taas joku tsadipelle tietää paremmin.

    1. Ai kuin turkulainen valemustalainen? 😀 Kyllä. Tässä tapauksessa kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *