Vähättely on vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa

Sain tänään edelliseen postaukseeni tavallista kaavaa noudattavan kommentin, jossa vakituinen “lukijani” kirjoitti uskovansa minun itkevän itseni uneen ja ettei ole ihme, etten ole saanut Yleltä vakituisia, hyväpalkkaisia töitä. Sama “keskustelija” kommentoi edellisen postaukseni yhteydessä myös ulkonäköäni mahdollisimman loukkaavasti ja kertoi reaktionsa olevan oma vikani, koska latasin itsestäni kuvan blogiini. Vaikka olisi tietysti parempi olla antamatta hänenkaltaisilleen yhtään ylimääristä huomiota, ovat kommentit malliesimerkki aiheesta, josta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa — nimittäin vähättelystä vallankäytön ja väkivallan muotona.

 

Aina kun blogiani säännöllisesti lukevat tai ainakin kommentoivat haluavat loukata minua, malli on sama: ammattini ja ammattitaitoni vähättely (“toimittaja ei ole oikea ammatti”, “ei ihme, ettet ole saanut parempia töitä”, “ei ihme, ettei kukaan halua palkata sinua”) tietämättä työni sisällöstä sen enempää, tai vaihtoehtoisesti persoonani mitätöintiyritykset (“ei ihme, että kaverisi ovat entisiä kavereitasi”, “ei ihme, että olet yksinäinen” ja tuo edellä mainittu “olen 90% varma, että itket iltaisin itsesi uneen”). Luonnollisesti myös kaikki aiheet, joista kirjoitan, ovat näiden kommentoijien mielestä naurettavia, turhia ja ongelmina olemattomia.

 

Tyypillistä on vähätellä naisoletettujen kirjoittajien esille nostamia ongelmia tai jopa kieltää ne  — esimerkiksi minun kohtaamaani syrjintää ei ole olemassa, koska miesoletetu, teksteistäni provosoituva lukija ei koe sitä itse.

 

Olen melko varma, etteivät miesoletetut toimittajat tai blogistit saa (ainakaan samoissa määrin) osakseen tällaista kommentointia. Toki esimerkiksi Saku Timonen saa itseeni verrattuna tuhatmäärin paskaa niskaansa, mutta kommentit harvoin keskittyvät hänen ulkonäköönsä tai siihen, onko hän pätevä lakimies; hän on usein vain öyhöttäjien mielestä väärässä. Naisoletettu sen sijaan on ruma, halpa, tyhmä, säälittävä ja varsinkin keksinyt päästään kaiken, mistä kirjoittaa.

Kuva: Kaisa Sojakka

 

Vähättely ja persoonaan kohdistuva mitätöinti ovat yrityksiä käyttää valtaa kohdetta kohtaan. Ne ovat yrityksiä vaientaa äänet, jotka voisivat mahdollisesti horjuttaa vähättelijän omaa etuoikeutettua asemaa. Kommentit, joissa minua mitätöidään joko ulkonäköni tai ammattitaitoni kautta, ovat vähintään alitajuinen pyrkimys hiljentää minut. Kaikki pelotteluun perustuvat vaientamisyritykset perustuvat tähän samaan mekanismiin, ja olen saanut siitäkin osani.

 

Onnekseni minulla on varsin terve itsetunto ja ympärilläni paljon rakastavia ihmisä. Minulla on ihana poikaystävä, joka on toisinaan kanssani eri mieltä kyseenalaistamalla väitteeni mutta ei koskaan väittämällä, ettei kokemustani ole olemassa.

 

Olen kiitollinen siitä, että lähipiirini koostuu älykkäistä ja tasa-arvoa kannattavista ihmisistä, jotka osaavat perustella mielipiteensä ja tuntevat empatiaa kanssaihmisiä kohtaan. Monet kun joutuvat kohtaamaan vähättelevää käytöstä myös omalta kumppaniltaan tai muulta lähipiiriinsä kuuluvalta. Ja jos nämä nettitrollit onnistuvatkin joskus pistämään kipeästi, voin vain kuvitella, miltä jatkuva mitätöinti tuntuu läheisen ihmisen toimesta. Se on joka tapauksessa henkistä väkivaltaa, jota ei tarvitse sietää, vaikka siten toimiva kai paikkaakin käytöksellään omaa epävarmuuttaan.

 

On muuten mielenkiintoista, miten sitkeästi vakituinen työpaikka vakaassa firmassa on monelle edelleen onnistumisen mittari. Itse nautin yrittäjyyden tuomasta vapaudesta, ja ajatus viisi päivää viikossa samassa toimistossa ja saman työtehtävän äärellä istumisesta on lähinnä kauhistus. En kuitenkaan pidä varmassa virassa pysytteleviä itseäni epäonnistuneempina, sillä tyytyväisellä ihmisellä ei ole tarvetta etsiä muista tekosyitä painaa heitä alas. 😉

Kommentit (9)
  1. Timonen saa niskaansa sata kertaa enemmän paskaa kuin sinä lumihiutale. Johtuen vissiin siitä, että hänellä taitaa olla lukijoita.

    Muutenkin lakkaa valittamasta. Aamulla suihkuun ja sitten töihin. Muuta neuvoa ei nyt tule.

    P.S. Nyt sieltä löytyi jo nenärengaskin, alkaa olla bingo kohta kasassa. Jos olisit pistänyt tähän ulinaan sanan “CIS” johonkin kohtaan, olisin huutanut jo.

    1. Onneksi mulla kuitenkin on yksi oikein sitoutunut lukija! Kiitos siitä, mutta silti en aio tästä eteenpäin enää käyttää aikaani ja energiaani näihin kommentteihisi vastaamiseen, kun on noita oikeitakin töitä tehtävänä. Toivottavasti keksit elämääsi jotain muuta sisältöä. 🙂

    2. Voi elämä miten ilkeitä ihmiset voi olla 😟 sinä törkimys ja muut kaltaisesi: laittakaa oma itsetunto ja elämänne kuntoon. Ja käytös ennenkaikkea!!

  2. Pohjalainen
    8.3.2018, 22:23

    Tosi tärkeä aihe, hyvä että kirjoitat tästä!

    Vaikka trollit pitäisi tietysti pystyä jättämään omaan arvoonsa, itseäni kiukuttaa erityisesti harvemmin “karvalakkiyleisölle” kirjoittavien tieteen asiantuntijoiden ahdistelu epä-älyllisillä ja juurikin persoonaan tai sukupuoleen liittyvillä kommenteilla. En väitä etteikö jatkuva asiaton huutelu rasittaisi aktiivisesti web-alustoilla julkaisevaa toimittajaa (ihan taatusti!), mutta toimittajalla sentään onneksi useimmiten on työyhteisön ja/tai julkaisualustaa ylläpitävän tahon tuki taustalla, ja ehkä jopa työkaluja sen ala-arvoisimman ryönän moderointiin automaattisesti.

    Tavallinen tutkija taas ei välttämättä osaa yhtään odottaa kulman takana väijyvää paskamyrskyä, ja asiaton nettimyllytys saattaa säikäyttää niin pahoin, ettei hän enää jatkossa uskalla antaa asiantuntijalausuntojaan mihinkään suuren yleisön julkaisuun. Näin tuo mainitsemasi vaiennus ihan oikeasti onnistuu, ja “vaihtoehtotiede” hopeaveden terveyshyödyistä unkarilaisen hunnitaustaan saa jatkaa leviämistään rauhassa ikävältä kyseenalaistamiselta.

    1. Kiitos kommentista ja tutkija-näkökulman tuomisesta keskusteluun. Sitä en ole osannut itsekään ajatella sen pidemmälle, kun tarkastelen ilmiötä lähinnä omasta positiostani, mutta uskon että asia on juuri kuten kirjoitat ja että sillä on varmasti pelottavan kauaskantoisia seurauksia. Nyt kun rupesin miettimään, on kyllä suorastaan ihme, ettei meille edes toimittajaopinnoissa ole puhuttu tällaiseen “palautteeseen” reagoimisesta yhtään mitään. On tämä saatana työmaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *