{"id":509,"date":"2017-04-22T11:19:18","date_gmt":"2017-04-22T08:19:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/rivienvalista\/?p=509"},"modified":"2018-02-28T09:45:32","modified_gmt":"2018-02-28T07:45:32","slug":"kuka-murhasi-roland-barthesin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/kuka-murhasi-roland-barthesin\/","title":{"rendered":"Kuka murhasi Roland Barthesin?"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47.jpeg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-511 alignright\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47-300x300.jpeg\" alt=\"File 22-04-2017, 11.26.47\" width=\"300\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47-300x300.jpeg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47-150x150.jpeg 150w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47-768x768.jpeg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47-1024x1024.jpeg 1024w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Minulla oli joskus liitukaudella ilo osallistua<strong> Esa Saarisen<\/strong> viimeiseen proseminaariin Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksella. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n mutta kukoistutti sit\u00e4kin menestyksekk\u00e4\u00e4mmin yritysmaailmaa. Esan seminaarissa oli \u201cs\u00e4hk\u00f6ist\u00e4v\u00e4 tunnelma\u201d. Jokaisen kokoontumisen aluksi Esa k\u00e4tteli kaikki osallistujat. Toisten t\u00f6ist\u00e4 kuului innostua ja niit\u00e4 piti ylist\u00e4\u00e4. Toisin kuin muissa seminaareissa opponentin teht\u00e4v\u00e4 ei ollutkaan etsi\u00e4 esitelm\u00e4st\u00e4 vikoja vaan \u201cv\u00e4kevi\u00e4 pointteja\u201d. Se h\u00e4mmensi aluksi, koska riippumatta siit\u00e4, olivatko esitelm\u00e4t nerokkaita vai silkkaa tauhkaa, Esa kuvaili niit\u00e4 termeill\u00e4 \u201cs\u00e4ken\u00f6iv\u00e4\u201d, \u201ckiihottava\u201d tai \u201ckasapanos\u201d. Tein oman proseminaarity\u00f6ni <strong>Roland Barthesista<\/strong>. Saarinen sanoi, ett\u00e4 esitelm\u00e4ni \u201cpanee haukkomaan henke\u00e4\u00e4n\u201d. Siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 kaikkia kehuttiin yht\u00e4 lailla ja t\u00e4ysin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n katteettomasti, n\u00e4m\u00e4 sanat sy\u00f6pyiv\u00e4t mieleen. Esalla oli ehk\u00e4 kielen seitsem\u00e4s funktio hallussaan.<\/p>\n<p>Suhtaudun Saarisen kukoistusfilosofiaan hieman ristiriitaisesti. Se oli tuohon aikaan yliopistolla outoa, tavallaan naurettavaa, mutta samalla lumoavaa ja aidosti inspiroivaa. Ja t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 sama ideologia on tunkeutunut kaikkialle yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6ilmapiirikonsulttien pakkohymypositiivisuutena, toisaalta oikeistolaisena innovaatiop\u00f6hin\u00e4puheena, jotka molemmat ovat ongelmallista retoriikkaa. Mutta minulle Saarisen proseminaari oli silti \u201cr\u00e4j\u00e4hdysvoimainen katapultti\u201d. Sen j\u00e4lkeen filosofian laitoksella ei en\u00e4\u00e4 sopinut puhua \u201cnykyranskiksista\u201d vaan oli keskitytt\u00e4v\u00e4 analyyttisiin. Mutta minun mielt\u00e4ni <strong>Kristeva<\/strong>, <strong>Derrida<\/strong>, <strong>Foucault<\/strong> ja eritysesti Barthes kutittelivat paljon enemm\u00e4n kuin loogiset empiristit.<\/p>\n<p><strong>Laurent Binet\u2019n<\/strong> <em>Kuka murhasi Roland Barthesin<\/em> on siis paperilla t\u00e4ydellinen kirja minulle: Da Vinci -koodia parodioivan rakenteen p\u00e4\u00e4lle rakennettu hassuttelu strukturalismin j\u00e4lkeisen filosofian maailmassa. Ja ihan hauskahan se onkin.<\/p>\n<p>Mutta minun puolestani ei olisi tarvinnut tehd\u00e4 rakentaa niin paljon trilleri\u00e4 ja parodiaa. Huomasin harppovani toimintaosuuksia, takaa-ajoja ja huumeita, seksi\u00e4 ja rock\u2019n\u2019rollia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 bilekohtauksia. Sen sijaan aina kun vuorossa oli asianmukaisella danbrownk\u00f6mpelyydell\u00e4 kohtauksen p\u00e4\u00e4lle liimattu faktalaatikko-osuus, jossa referoitiin j\u00e4lkistrukturalistisia teorioita, olin hereill\u00e4. Mieleen palasi se riemastuttava mindfuck, joka Barthesin &amp; kumpp. lukeminen aikanaan oli.<\/p>\n<p>Mannermainen perinne on aina perustunut huomattavassa m\u00e4\u00e4rin retoriikkaan ja yleiseen seksikkyyteen. Niin poststrukturalistit kuin heid\u00e4n edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 eksistentialistitkin olivat tieteellisesti hatarahkolla pohjalla mutta sit\u00e4kin coolimpia ja suositumpia. T\u00e4st\u00e4 Binet ottaa aika paljon irti.<\/p>\n<p>Binet nostaa keski\u00f6\u00f6n kielen performatiivisuuden. Sen miten kielen avulla tehd\u00e4\u00e4n asioita. Kirjassa mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n mystist\u00e4 kielen seitsem\u00e4tt\u00e4 funktiota, jonkinlaista loitsufunktiota, jonka avulla maailmaa voisi hallita. En sano ett\u00e4 Binet kutistaa koko strukturalistisen perinteen pelk\u00e4ksi retoriikaksi ja show offiksi, mutta melkein. Pohjimmiltaan substanssi on Binet\u2019n kirjassa pelkk\u00e4\u00e4 puhetta. Se tuntuu v\u00e4h\u00e4n antikliimaksilta.<\/p>\n<p>Mutta toisaalta mit\u00e4 muistan filosofian opinnoista? Muistanko <strong>von Wrightin<\/strong> ajattelua k\u00e4sitelleet luennot tai <strong>Leibnizin<\/strong> teoriat? En, mutta muistan yksityiskohtia my\u00f6ten Esa Saarisen proseminaarin, jonka sis\u00e4lt\u00f6 oli, noh, Saarisen erikoinen retoriikka. Ja se n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n vaikutti enemm\u00e4n kuin ne tieteellisesti p\u00e4tev\u00e4mm\u00e4t luennot.<\/p>\n<p>Ja okei, my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, luultavasti en tartu seuraavaksi <strong>Bertrand Russelliin<\/strong> vaan haen hyllyst\u00e4 Roland Barthesin <em>Tekij\u00e4n kuolema, tekstin syntym\u00e4n.<\/em>\u00a0Ja se on Binet\u2019n kirjan ansiota.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Minulla oli joskus liitukaudella ilo osallistua Esa Saarisen viimeiseen proseminaariin Helsingin yliopiston&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":511,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47.jpeg","blog_id":57},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/04\/file-22-04-2017-11-26-47.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/509"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/comments?post=509"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":591,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions\/591"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/media\/511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/media?parent=509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/categories?post=509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/tags?post=509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}