{"id":514,"date":"2017-05-21T15:53:12","date_gmt":"2017-05-21T12:53:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/rivienvalista\/?p=514"},"modified":"2018-02-28T09:45:32","modified_gmt":"2018-02-28T07:45:32","slug":"taiteen-valtiontuet-mahdollistavat-taiteen-vapauden-heikki-pursiainen-vastine","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/taiteen-valtiontuet-mahdollistavat-taiteen-vapauden-heikki-pursiainen-vastine\/","title":{"rendered":"Taiteen valtiontuet mahdollistavat taiteen vapauden"},"content":{"rendered":"<p>Libera-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n Helsingin Sanomissa esseen\u00e4 ilmestyneess\u00e4 laajassa <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000005219326.html\">mielipidekirjoituksessaan<\/a> ett\u00e4 valtion tuki taiteelle olisi poistettava tai ainakin sit\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4sti leikattava ja kohdistettava uudelleen.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-515 alignright\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372-180x300.jpg\" alt=\"IMG_0372\" width=\"180\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372-180x300.jpg 180w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372-613x1024.jpg 613w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372.jpg 750w\" sizes=\"(max-width: 180px) 100vw, 180px\" \/><\/a>Otsikkoonkin nostettu ajatus siit\u00e4 ett\u00e4 taiteen valtiontuki vaarantaisi taiteen vapauden on yksinkertaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4. Niin kauan kuin Suomessa vallitsee sananvapaus, julkisesti tuettu taide nimenomaan on vapaata. Vapauteen ei riit\u00e4 pelkk\u00e4 lupa tehd\u00e4 asioita. Kuten Virginia Woolf tunnetusti kirjoitti, tarvitaan my\u00f6s materiaaliset puitteet, jotka puolestaan edellytt\u00e4v\u00e4t ne sallivaa rakennetta: \u201cGive her a room of her own and five hundred a year, let her speak her mind and leave out half that she now puts in, and she will write a better book one of these days.\u201d Woolf puhuu naistaiteilijoista, jotka tuohon aikaan oli ajettu keitti\u00f6\u00f6n, mutta t\u00e4t\u00e4 riippumattomuutta Pursiainen olisi nyt viem\u00e4ss\u00e4 kaikilta.<\/p>\n<p>Pursiainen kirjoittaa:<\/p>\n<blockquote><p>Ennen kapitalismin voittokulkua taiteilijat olivat ruhtinaiden tai kirkon palveluskuntaa. Esimerkiksi s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Joseph \u00adHaydn k\u00e4ytti palvelijoiden livreepukua. Kapitalismi vapautti taiteilijat palvelus\u00adv\u00e4en asemasta. \u2013\u2013 Taiteen pit\u00e4isi noudattaa omaa etiikkaansa ja omia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 saattavat hyvinkin olla joskus ristiriidassa lakien tai ainakin vallanpit\u00e4jien moraalik\u00e4sitysten kanssa. Valtioriippuvuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 taiteen kyky\u00e4 toimia itsen\u00e4isesti suhteessa vallanpit\u00e4jiin.<\/p><\/blockquote>\n<p>N\u00e4hd\u00e4kseni taiteilijoita ei vapauttanut kapitalismi vaan vapaa demokratia yhdistettyn\u00e4 taiteen valtiontukeen. Suomessa julkisesti tuetut taiteilijat saavat nimenomaan olla hankalia \u00e4nkyr\u00f6it\u00e4 ja tehd\u00e4 mit\u00e4 lyst\u00e4v\u00e4t. Jos palattaisiin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa taiteilijan on joko teht\u00e4v\u00e4 toritaidetta jolla saavuttaa riitt\u00e4v\u00e4n laajan maksavan yleis\u00f6n tai hankittava itselleen mesenaatti, sanoisin, ett\u00e4 vapautta olisi merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin nyt.<\/p>\n<p>Esimerkist\u00e4 k\u00e4yk\u00f6\u00f6n tapaus Ateneumin lakana, jonka Pursiainen itsekin nostaa esiin:<\/p>\n<blockquote><p>Kun Ateneum laittoi sein\u00e4lleen turvapaikanhakijoiden oikeuksia korostavan banderollin, moni maahanmuuttokriitikoksi itse\u00e4\u00e4n kutsuva oli <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000005128406.html\">sit\u00e4 mielt\u00e4,<\/a> ettei julkisesti rahoitetun taidelaitoksen pit\u00e4isi ottaa poliittista kantaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Aivan. Valtion tukema taidelaitos sai ripustaa sein\u00e4lleen poliittisesti kantaaottavan banderollin, josta joku n\u00e4rk\u00e4styi. T\u00e4m\u00e4 nimenomaan osoittaa ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii.<\/p>\n<p>Valtiollisesti tuettujen taitelijoiden vapaus h\u00e4vi\u00e4isi vasta siin\u00e4 vaiheessa jos Suomesta tulisi Kiinan, Turkin tai Ven\u00e4j\u00e4n kaltainen valtio, jossa sananvapautta ei ole tai sit\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4sti rajoitettu. Ja totalitarismia vastaan parhaat l\u00e4\u00e4kkeet ovat sivistys, koulutus ja kulttuuri. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 syist\u00e4 siihen, ett\u00e4 Suomi on onnistunut nousemaan vapaaksi l\u00e4nsimaiseksi demokratiaksi, on ollut snellmanilainen ajatus kansallisesta identiteetist\u00e4 jota ei voi olla ilman suomenkielist\u00e4 taidetta ja kirjallisuutta. N\u00e4ist\u00e4 Pursiainen haluaisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 nyt eroon, koska<\/p>\n<blockquote><p>Nykyisin suomalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on laaja valikoima laadukasta kansainv\u00e4list\u00e4 kulttuuritarjontaa markkinaehtoisesti kohtuulliseen hintaan.<\/p><\/blockquote>\n<p>Niinp\u00e4 niin, miksi tehd\u00e4 itse kun voi tilata kiinasta puoli-ilmaiseksi?<\/p>\n<p>Viime vuosien taide- ja tiedepoliittista keskustelua on leimannut oikeiston ja persujen halu n\u00e4hd\u00e4 taiteessa ja tieteess\u00e4 vain niiden aivan suora sovellus-, hupi- tai v\u00e4linearvo, joka voidaan mitata kansansuosiolla. Ik\u00e4\u00e4n kuin Putous olisi parasta taidetta jos sill\u00e4 vain on suurimmat katsojaluvut.<\/p>\n<p>Pursiainen argumentoi:<\/p>\n<blockquote><p>Luokkakokous-tyyppisi\u00e4 elokuvia ja television p\u00e4ivitt\u00e4issarjoja saataisiin yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi aivan riitt\u00e4v\u00e4sti ilman julkisen sektorin apua.<\/p><\/blockquote>\n<p>Olen t\u00e4st\u00e4 Pursiaisen kanssa samaa mielt\u00e4: niit\u00e4 tosiaan saataisiin riitt\u00e4v\u00e4sti ja jopa yli tarpeen. Mutta taiteella on laajempi merkitys koko yhteiskunnan henkisen\u00e4 voimavarana, joka kulkee nimenomaan omia polkujaan riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 kulttuuriministeri on.<\/p>\n<p>Fyysikko Richard Feynmanin kerrotaan tokaisseen, ett\u00e4 teoreettinen fysiikka on kuin seksi: sen harjoittamisesta saattaa seurata joitakin hyvinkin n\u00e4kyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksia, mutta sit\u00e4 ei yleens\u00e4 harrasteta niiden aikaansaamiseksi. Sama p\u00e4tee fysiikan ohella, paitsi tieteeseen yleens\u00e4, my\u00f6s taiteeseen.<\/p>\n<p>Taiteen tukij\u00e4rjestelmillekin varmasti tekisi hyv\u00e4\u00e4 uudelleentarkastelu ja remontti. Mutta olennainen kysymys ovat arvot, joiden mukaan n\u00e4it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. On puhtaasti arvokysymys halutaanko esimerkiksi suomalaista kulttuuria vai ei. Pursiainen ei halua. H\u00e4nen kirjoituksensa on toki hiukan rationaalisempi kuin Mikael Jungnerin taannoinen <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/mikael-jungner-ehdottaa-valtavia-muutoksia-kielioppiin-suomen-kieli-on-taakka-kielitieteilijat-kummissaan-6606448\">ehdotus poistaa suomen kielest\u00e4 taivutus<\/a>, mutta se on silti sataprosenttisen poliittinen, ei rationaalinen. Taiteilijoiden vapaus nimitt\u00e4in ei valtiontukia poistamalla lis\u00e4\u00e4nny vaan p\u00e4invastoin heikkenee.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Libera-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n Helsingin Sanomissa esseen\u00e4 ilmestyneess\u00e4 laajassa mielipidekirjoituksessaan&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":515,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372.jpg","blog_id":57},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/57\/2017\/05\/img_0372.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/514"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/comments?post=514"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":590,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/posts\/514\/revisions\/590"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/media\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/media?parent=514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/categories?post=514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/rivienvalista\/api\/wp\/v2\/tags?post=514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}