Kirjojen Netflix?

Ajattele että käytössäsi olisivat kaikki kirjat. Voisit vapaasti lukea mitä tahansa David Foster Wallacesta Fifty Shadesiin, saman tien. Kuulostaa hyvältä. Hintaa olisi kymppi kuussa. Kuulostaa suorastaan liian hyvältä ollakseen totta. Mutta tällainen palvelu on olemassa. Itse asiassa niitä on useita.

Kovimmalla tohinalla näistä buffet-palveluista on aloittanut yhdysvaltalainen Oyster, joka on kaunis, toimii teknisesti erittäin hyvin ja sen valikoima on ällistyttävän laaja. Voisi luulla, että tällainen konsepti olisi jymymenestys, joka tekisi kaikki muut mallit turhiksi. Mutta nyt Oyster on joutunut ottamaan ’Spotify-mallistaan’ askeleen taaksepäin ja avaamaan rinnalle kaupan joka myy kirjoja yksitellen ’iTunes-mallilla’. Miksi kirjojen Spotify ei toimi?

Musiikin ja tv:n osalta Spotify ja Netflix ovat olleet vallankumouksellisia. Ja jo vuosia on haikailtu vastaavaa kirjoille. Mutta kun ’kirjojen Netflixejä’ on tullut, ne eivät ole innostaneet käyttäjiä. Suomessakin on jo luekirja.fi ja HS:n kirjakerho, mutta käyttäjämäärät ovat olleet maltillisia. 

Kuukausimaksupalvelun toimimattomuutta kirjojen jakelussa on selitetty sillä, että kirjat ovat erilaista sisältöä kuin musiikki tai tv.

Spotifyssä pitää olla kaikki maailman musiikki, koska sitä voi kuunnella samalla kuin tekee jotain muuta, teokset ovat muutaman minuutin pituisia. Päivän aikana voi kuunnella satoja kappaleita ja yhden session aikana poukkoilla artistista, levystä ja tyylilajista toiseen.

Netflix puolestaan ei tarvitse täydellistä valikoimaa. Televisio vie ihmisen huomion kokonaan ja teokset ovat jopa kymmeniä tunteja pitkiä, joten riittää, että palvelusta löytyy jotakin riittävän kiinnostavaa vangitsemaan katsojan mielenkiinnon seuraavaksi kahdeksi tunniksi. Siihen riittää yksi tv-sarja, kunhan se on oikea.

Kirja taasen on vielä rauhallisempi media. Aktiivisellekin lukijalle riittää muutama kirja kuukaudessa. Mihin kukaan itse asiassa tarvitsee miljoonaa kirjaa kerralla?

Mutta ehkä Netflixin rakastettavuus ja syvin olemus ei piile kuukausimaksussa tai teknisessä toteutuksessa. Netflix aloitti ja kasvoi vuokraamalla DVD-levyjä postitse. Siis fyysisiä tallenteita, etanapostilla. Lättyjä liikkui jossain vaiheessa niin valtavia määriä, että Netflix oli jopa Yhdysvaltojen postin suurin yksittäinen asiakas. Striimaaminen netin kautta tuli vasta paljon myöhemmin. Netflix oli jo ajatellut sitä, mutta vielä ei ollut laajakaistoja, ei ollut nettitelevisioita, ihmiset eivät olleet valmiita. Netflixin missio oli jaella ihmisille leffoja niin tehokkaasti kuin mahdollista tavalla, jolla ihmiset halusivat. Jos kansa olisi halunnut VHS-kasetteja muulikyydillä, näin olisi luultavasti toimittu. Tästä missiosta firma on pitänyt johdonmukaisesti kiinni. Sen oma tuotanto House of Cards toki sai ensi-iltansa striimattuna, mutta se on julkaistu myös DVD:llä.

Kirjamaailmassa samantyyppisellä ottella on ollut liikkeellä Amazon. Ja se on myös ylivoimaisesti parhaiten menestynyt. Sieltä saa kirjat niin paperilla kuin sähköisenä, kuukausimaksubuffetina tai yksittäin, omaksi tai vuokralle, aivan kuten teille parhaiten sopii. Amazonin ensimmäinen kivijalkakauppakin on avattu, tosin vain pienimuotoisesti Indianaan, vaikka New Yorkin supermyymälästä on huhuttu jo pitkään.

Suomessa kirjakaupat ovat rajanneet omaa toimintaansa aika tiukasti. Elisa, HS ja luekirja.fi jakelevat vain sähkökirjoja, Akateeminen vain paperikirjoja ja niin edelleen. Kaikilla on epäilemättä painavat syynsä. Mutta puhtaasti kirjojen myymisen eli lukijoiden palvelemisen kannalta rajaukset näyttävät keinotekoisilta ja tarpeettomilta. Enkä ole kuullut kenenkään kehuvan että älyttömän hyvin menee, joten rajaukset saattavat olla jopa haitallisia.

Ehkä kirjojen Netflixiä ei tosiaan olisikaan rajaton saatavuus kuukausimaksulla vaan se, että jakelija rakastaisi kirjoja, ottaisi selvää miten ihmiset kirjansa haluavat ja keskittyisi toimittamaan luettavan lukijoille. Resepti on itse asiassa aika yksinkertainen. Ja jopa toteutettavissa.

Kommentit (4)
  1. Tuntuu, että Suomen ”kirja-Netflixin” laajenemista rajoittavat yhteensopivien laitteiden ja sovellusten kirjavuus. Tietyt palvelut tarjoavat vain tiettyjen kustantajien tuotteita, tietyllä nettiselaimen vaativalla sovelluksella. Itse haluan e-kirjani ePubeina. En nettisovelluksissa. Joku toinen taas haluaa nimenomaan selainsovelluksen. Tai puhelimeen ladattavan sovelluksen. Jos löytää sopivan palvelun ja sovelluksen, niin huomaakin, että koska kaikki kustantajat eivät ole pelissä mukana, kaikkea haluttua ei seasta löydy.

    Elisa tuntuu tarjoavan tällä hetkellä monipuolisinta valikoimaa (sekä tiedostomuodossa / sovelluksissa että kirjavalikoimassa), mutta nekin ovat vain ostettavissa.
    Pitäisikö Elisan tältä pohjalta kehittää samantyyppinen systeemi kuin on kirjastoissa? Kuukausimaksulla rajattomasti, mutta jos lopetat maksamisen, kirjasi ”lukittuvat”, etkä voi enää lukea niitä.

  2. Tärkeä aihe: kirjat ovat syytä saada sillä tavalla kuin itselle parasta on. Kehitys onneksi myös kehittyy: Adlibris, Akateeminen ja Suomalainen myyvät nykyään myös sähkökirjoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *