Vuoden 2017 kirjatrendejä

Eilen kokoonnuttiin kustantajien kanssa vertailemaan kustannusohjelmiamme ja hakemaan erilaisia yhdistelmiä, joita voitaisiin tarjota Helsingin kirjamessujen ohjelmaan. Siis jos tulee vaikkapa kaksi nuijasota-aiheista kirjaa, voidaan tarjota messuohjelmaan näiden kirjailijoiden välistä keskustelua. Kokoontuminen on jo monivuotinen perinne, ja listasta hauskasti näkee mistä aiheista kirjoja tässä maassa tehdään. Excel-pohjassa on valmiina erilaisia aihepiirejä, kuten luonto, matkailu, terveys, hyvinvointi, ruoka, sisällissota, talvisota, jatkosota, Mannerheim ja natsit. Ihan oikeasti. Sodista tulee joka vuosi niin paljon kirjoja, että eri sodat tarvitsevat omat luokkansa.

Tänä vuonna suuntaukset olivat selvät. Ensinnäkin vegaanikirjat eivät tule kuulkaa lähiaikoina hyllystä loppumaan. Toisinna aika ihan huomattavan monta kirjaa on tulossa aiheesta Suomi 100. Harmitti ettei tullut mukaan Imagen Suomi sata -bingoa, joka olisi täyttynyt vauhdilla. Kolmas, jo pitkään jatkunut villitys ovat erilaiset hyvinvointiin ja hyvinvoivaan elämään ohjeistavat kirjat. Niitä tulee, tulee ja tulee aina vain enemmän. Mitään tyydyttymispistettä ei ole näköpiirissä. Päinvastoin kokonaisia firmoja ja tuotemerkkejä luodaan tuottamaan vain hyvinvointikirjoja. Esimerkkeinä vaikka Otavan Hidasta elämää -sarja tai se, että Basam Books muuttui jokin aika sitten Viisas Elämä Oy:ksi, jonka tavoite on olla ”monialainen ja kokonaisvaltainen hyvinvointitalo”.

Typerryttävän hyvinvointitarjonnan edessä herää väkisinkin kysymys, voivatko ihmiset tosiaan näin huonosti. Ilmeisesti. Tietenkään asetelma ei ole aivan niin yksinkertainen, että mitä enemmän pahoinvointia, sitä enemmän hyvinvointikirjallisuutta. Olettaisin, että tämä on länsimaisten hyvinvointivaltioiden ilmiö. Kun periaatteessa pitäisi voida hyvin, mutta silti tuntuu pahalta. Hyvinvointikirjoista on toki myös metakirjallisuutta, kuten Tommi Melenderin viimevuotinen Onnellisuudesta.

En voi olla ajattelematta, että hyvinvointikirjallisuus on osa länsimaiden murrosta jota kuulee sanottavan myös kriisiksi. Samaa ilmiötä kuin fasismin nousu. Yksi osa kansasta purkaa pahoinvointiaan äänestämällä Trumpia tai persuja, ja samaan aikaan toinen osa hankkii epätoivoisesti ohjeita hyvinvointiin.

Tänä vuonna ei muuten tullut juuri lainkaan kirjoja kohtaan “natsit”, joka aikaisempina vuosina on ollut uuvuttavan täynnä erilaisia historiakirjoja. Enää ei puhuta natseista. Nyt kun siihen lopulta olisi taas syytä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *