{"id":1096,"date":"2017-11-07T07:50:00","date_gmt":"2017-11-07T05:50:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=1096"},"modified":"2018-02-28T09:46:11","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:11","slug":"jorn-donner-itsenaisyys-suodaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/jorn-donner-itsenaisyys-suodaan\/","title":{"rendered":"J\u00f6rn Donner: Kenelle itsen\u00e4isyys suodaan?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Maailma on t\u00e4ynn\u00e4<\/strong> kansoja, jotka haluavat itsen\u00e4isty\u00e4, tavalla tai toisella. Mikrovaltioita on iso liuta, niiden joukossa Ven\u00e4j\u00e4n keksim\u00e4t Etel\u00e4-Ossetia ja Abhasia, joita kukaan muu maa ei ole tunnustanut. Ahvenanmaa ei liene kovin innostunut itsen\u00e4isyydest\u00e4, koska se nauttii Suomen tasavallan turvaa ja tukea.<br \/>\n<strong>Suomen itsen\u00e4istyminen<\/strong> 100 vuotta sitten oli aikamoinen onnenkantamoinen. Suurin piirtein samaan aikaan, ensimm\u00e4isen maailmansodan kaaoksen keskell\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen, Euroopassa luotiin iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusia valtioita, joista useimmat ovat viel\u00e4 olemassa. Jotkut niist\u00e4 ovat kuitenkin hajonneet palasiksi, kuten entinen Jugoslavia, jonka viimeinen uusi valtio taitaa olla se Kosovo, jonka synnyss\u00e4 <strong>Martti Ahtisaari<\/strong> toimi k\u00e4til\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_858\" aria-describedby=\"caption-attachment-858\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-858\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg\" alt=\"J\u00f6rn Donner\" width=\"300\" height=\"267\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg 600w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-858\" class=\"wp-caption-text\">J\u00f6rn Donner<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Ei ole ihme,<\/strong> ett\u00e4 jotkut maat jatkuvasti yritt\u00e4v\u00e4t erota em\u00e4maasta, kuten nyt Katalonia. Eroja suhteessa Suomeen voi olla hieman vaikea selitt\u00e4\u00e4. Suomi p\u00e4\u00e4si valmiina valtiona eroon tsaarinvallan ikeest\u00e4, kun taas eroon pyrkinyt Katalonia on Espanjan rikkain osa. Voidaan kuvitella, ett\u00e4 jotkut baskit naapurissa havahtuisivat yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n samaa kuin Katalonia, mutta baskitasavallan esteen\u00e4 on muun muassa se, ett\u00e4 alue sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 palasen Ranskaa. Siis t\u00e4ysin mahdoton yht\u00e4l\u00f6. Yrityksi\u00e4 on silti tehty.<br \/>\n<strong>Suomi on siis<\/strong> lottovoitto, maata ei sodissa vallattu. Hangot ja Porkkalat saatiin lopulta takaisin. Viipuri ja Karjala menetettiin, mutta t\u00e4m\u00e4 menetys sai alkunsa jo vuonna 703, kun Pietaria ruvettiin rakentamaan hirvitt\u00e4v\u00e4n mieskaadon hinnalla. Oma perheeni, jonka esi-is\u00e4 saapui Lyypekist\u00e4 Nevajoen suistossa sijainneeseen ruotsalaiseen varuskuntaan, joutui sitten pakenemaan Viipurin kautta Helsinkiin ja eteenp\u00e4in. Taudit ja ven\u00e4l\u00e4iset uhkasivat. Katalonia ja koko Espanja eli <strong>Francon<\/strong> diktatuurin alaisena yli kolme vuosikymment\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Olen vuosikymmenten<\/strong> mittaan joutunut miettim\u00e4\u00e4n eri kansojen ja kielialueiden itsen\u00e4istymispyrkimyksi\u00e4, esimerkinomaisesti Palestiinan, jonka itsen\u00e4isyyden naapurimme Ruotsi on tunnustanut. Suomenkin pit\u00e4isi tehd\u00e4 samoin, vaikka t\u00e4ll\u00e4 eleell\u00e4 ei ole kovin suurta merkityst\u00e4 niin kauan kun palestiinalaiset riitelev\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n ja Israel hallitsee aluetta raudanlujasti. Israel on muun muassa rakentanut muurin, josta <strong>Donald Trump<\/strong> on ehk\u00e4 saanut vaikutteita, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa erist\u00e4\u00e4 Meksikon Yhdysvalloista samalla tavalla.<br \/>\nSuomi voisi olla hyv\u00e4 esimerkkitapaus. Valtiollista itsen\u00e4isyytt\u00e4 rakennettiin yli 50 vuoden aikana. Siihen eiv\u00e4t muut ole pystyneet tai pyrkineet.<br \/>\n<strong>Euroopassa kytee<\/strong> paljon kansallista separatismia. Skotlanti haluaisi luultavasti j\u00e4\u00e4d\u00e4 EU:n j\u00e4seneksi, mutta pystyy tuskin eroamaan Isosta-Britanniasta. Pohjois-Irlannin tilanne on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hankala, koska sen ja Irlannin tasavallan v\u00e4linen raja on auki, mutta voi sulkeutua Brexitin toteutuessa.<\/p>\n<p><strong>Maapallon suurimmat<\/strong> itsen\u00e4isyytt\u00e4 turhaan kaipaavat v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t ovat kurdit ja Kiinan uiguurit. Molempia on yli 30 miljoonaa. Uiguurien tilanne L\u00e4nsi-Kiinassa on aivan toivoton, koska mahtipontinen Kiinan valtio ei suvaitse mink\u00e4\u00e4nlaista separatismia. Kiina ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 piittaavan vuoden 1997 lupauksista, joiden mukaan Hongkong olisi saanut yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jonkinn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 demokratiaa 50 vuoden ajan. Kiinan ote on kiristynyt.<br \/>\n<strong>Mit\u00e4 kurdeihin tulee,<\/strong> he el\u00e4v\u00e4t nelj\u00e4n eri maan alueella. Turkissa heit\u00e4 sorretaan, Syyriassa heit\u00e4 tapetaan, Iranissa vaivoin suvaitaan ja Irakissa he ovat aika kauan yll\u00e4pit\u00e4neet autonomiaa. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viimeksi mainitussa tulonl\u00e4hteens\u00e4, sill\u00e4 Irakin valtio on vallannut Kirkukin \u00f6ljyl\u00e4hteineen.<\/p>\n<p><strong>Lottovoitto siis,<\/strong> tuo pieni Suomen valtio. Siit\u00e4 voi sitten kiistell\u00e4, milloin \u201ditsen\u00e4isyys\u201d toteutui, ehdokkaina eduskuntavaalit ja St\u00e5hlbergin valinta presidentiksi 1919 tai Tarton rauhansopimus 1920. Meid\u00e4n on silti yritett\u00e4v\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaikkia niit\u00e4 kansoja maailmalla, jotka uneksivat vapaudesta, jota me itse el\u00e4mme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailma on t\u00e4ynn\u00e4 kansoja, jotka haluavat itsen\u00e4isty\u00e4, tavalla tai toisella. Mikrovaltioita on&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[381,408],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1096"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=1096"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1096\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1275,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1096\/revisions\/1275"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=1096"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=1096"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=1096"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}