{"id":1150,"date":"2017-12-19T07:06:04","date_gmt":"2017-12-19T05:06:04","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=1150"},"modified":"2018-02-28T09:46:03","modified_gmt":"2018-02-28T07:46:03","slug":"jorn-donner-aallokkoa-ankkalammikossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/jorn-donner-aallokkoa-ankkalammikossa\/","title":{"rendered":"J\u00f6rn Donner: Aallokkoa Ankkalammikossa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Olen huono suomenruotsalainen.<\/strong> Tai sitten en ollenkaan. Paitsi ett\u00e4 olen molempia kotimaisia kieli\u00e4 kohtuullisen hyvin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kirjoittaja ja puhuja.<\/p>\n<figure id=\"attachment_858\" aria-describedby=\"caption-attachment-858\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-858\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg\" alt=\"J\u00f6rn Donner\" width=\"300\" height=\"267\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg 600w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-858\" class=\"wp-caption-text\">J\u00f6rn Donner<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Huonouteen on monta syyt\u00e4.<\/strong> Lapsuudessani puhuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomea. Koska ymp\u00e4rist\u00f6ni ainakin osittain oli ruotsinkielinen, opin senkin kielen vaivattomasti. Lapset oppivat kieli\u00e4 nopeammin kuin vanhemmat ihmiset.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4site suomenruotsalaisuus<\/strong> on osittain virheellinen ja harhaanjohtava. Kaikki olemme johonkin aikaan t\u00e4nne tulleet niiden tuhansien vuosien aikana kun Suomi vapautui j\u00e4\u00e4peitteest\u00e4 ja vedest\u00e4. Jotkut my\u00f6hemmin. Saamelaiset ehk\u00e4 ennen muita.<br \/>\nMit\u00e4 itseeni tulee, perheeni on tullut Ven\u00e4j\u00e4n kautta Saksasta ja sitten eri teit\u00e4 Kokkolaan ja Helsinkiin ja taas maailmalle. T\u00e4llaisia tarinoita on maassamme yllin kyllin, eik\u00e4 niiden perusteella voida todeta muuta kuin ett\u00e4 asianomainen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa asuva henkil\u00f6, useimmiten Suomen kansalainen.<br \/>\nToivottavasti maassamme asuvat eri maiden kansalaiset eiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 pahastu. Muutamat heist\u00e4 haluavat omaksua luterilaisen uskonnon siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 sulautuisivat paremmin valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n. Maa on virallisesti kristitty ainakin lipun perusteella. Uskonto ei kuitenkaan m\u00e4\u00e4rittele suomalaisuutta, lipusta huolimatta.<\/p>\n<p><strong>Suomi on suomenkielinen maa,<\/strong> jossa ruotsin ohella puhutaan satoja kieli\u00e4. Se tosiasia, ett\u00e4 ruotsinkielisi\u00e4 on l\u00e4hes kolmesataatuhatta, ei sin\u00e4ns\u00e4 anna oikeutusta erityiskohteluun, paitsi perustuslain tasa-arvon ja historian oppien perusteella.<br \/>\nRuotsinkielisten valta-aseman murtaminen oli suomalaisen sivistyneist\u00f6n p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 jo 1800-luvulla. Siin\u00e4 samassa kehittyi ja kasvoi se Suomi, joka itsen\u00e4istyi.<br \/>\nRuotsinkielisten reviirien puolustaminen on ollut niin sanotun suomenruotsalaisuuden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitavat Rkp:n poliitikot joskus hyvinkin tehokkaasti, apunaan erilaiset verkostot, joiden takana on paljon rahaa. Asiaa on edesauttanut Ahvenanmaan erityisasema.<br \/>\nRkp on viime vuosikymmenten aikana useimmiten pystynyt p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n mukaan maan hallitukseen. Puolueen puheenjohtaja vuoteen 2016 asti pettyi hallitusratkaisuun, joka tehtiin ilman h\u00e4nen puoluettaan. H\u00e4n j\u00e4tti puheenjohtajuuden ja eduskunnan ja meni kiinalaisen yrityksen palkkarengiksi valmistelemaan teollista projektia, josta kukaan ei viel\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4 tapaus viittaa rahaan. Vanhaa ruotsinkielist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa maassamme on paljon, mutta sill\u00e4 ei hirve\u00e4n pitk\u00e4lle p\u00f6tkit\u00e4. Uudet miljon\u00e4\u00e4rit ovat melkein poikkeuksetta suomenkielisi\u00e4.<br \/>\nSuomenruotsalaisesta puoluepolitiikasta voidaan todeta, ett\u00e4 se on jonkin verran avoimempaa ja sallivampaa kuin muu politiikka maassamme, etenkin kun katsoo nykyist\u00e4 koalitiota. Oppositiossa suomenruotsalainen puolue on koditon, kun se ei pysty nojaamaan ministeripaikkoihin ja niiden tuomiin etuisuuksiin.<\/p>\n<p><strong>Miksi sitten kirjoitan<\/strong> aallokosta Ankkalammikossa? Kaikki hyvin? Ei kaikin puolin.<br \/>\nSamaan aikaan kun maassamme tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n kielitaitoisia ihmisi\u00e4, jatkuu typer\u00e4 yksikielisyyspropaganda, nyt monen hallituspuolueita l\u00e4hell\u00e4 olevan poliitikon toimesta. Verukkeena on k\u00e4ytetty v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, jonka mukaan ruotsin kielen taito est\u00e4isi muiden kielten omaksumista. Kaiken kukkuraksi monet kuvittelevat, ett\u00e4 englannin kielen taito riitt\u00e4\u00e4 maailmalla.<br \/>\nMonet p\u00e4tev\u00e4t suomenruotsalaiset hakeutuvat Ruotsiin ja muualle. Aivovuoto jatkuu.<br \/>\nSuhtautuminen suomenruotsalaisiin on joskus saanut rasistisia piirteit\u00e4. Nuorena pelk\u00e4sin pahoja tappelujengej\u00e4. Hurri oli kirosana.<\/p>\n<p><strong>Er\u00e4s historioitsija on v\u00e4itt\u00e4nyt,<\/strong> ett\u00e4 Ruotsin aika Suomessa \u2013 siis ennen vuotta 1809 \u2013 oli pelkk\u00e4\u00e4 kurjuutta ja harvainvaltaa. Harvainvaltaa se oli, kuten my\u00f6hempi Ven\u00e4j\u00e4n aikakin, joka kuitenkin erosi edukseen Suomen saavuttaessa suuriruhtinaskunnan aseman.<br \/>\nMutta laki oli Ruotsin vallan lakia, kansalaisoikeudet paremmat kuin tsaarin ikeen alla. Sivistys tuli l\u00e4nnest\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ja tulee edelleenkin.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen huono suomenruotsalainen. Tai sitten en ollenkaan. Paitsi ett\u00e4 olen molempia kotimaisia&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[408,538,1125,1185,1239,1240,1242,1466],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1150"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=1150"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1257,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/1150\/revisions\/1257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=1150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=1150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=1150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}