{"id":297,"date":"2015-12-01T08:37:19","date_gmt":"2015-12-01T06:37:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=297"},"modified":"2018-02-28T09:57:01","modified_gmt":"2018-02-28T07:57:01","slug":"naisten-ja-miesten-pelot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/naisten-ja-miesten-pelot\/","title":{"rendered":"Naisten ja miesten pelot"},"content":{"rendered":"<p><strong>Yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4,<\/strong> mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4kkinen huoli Suomen naisten ja tytt\u00f6jen koskemattomuudesta. Maassa, jonka koulujen pihoilla huoritellaan, julkisilla paikoilla k\u00e4hmit\u00e4\u00e4n ja 2000-luvun nuorten naisten kasvatukseen kuuluu opetella v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n paikkoja, pukeutumisia, humalaisia: ennakoimattomia kohtaamisia miesten kanssa. Maassa, jonka tasa-arvo on viety muodollisiin rakenteisiin, mutta jossa pelko jakautuu ep\u00e4tasaisesti kansalaisten kesken sen mukaan, mitk\u00e4 kromosomit kukin on sattunut saamaan.<br \/>\nToisella sukupuolella on toinen pelko. T\u00e4ss\u00e4 ajassa n\u00e4kyy yh\u00e4 my\u00f6s miesten pelko, kollektiivisena: myytti kotien ja is\u00e4nmaan puolustamisesta tietyll\u00e4, yksiniittisell\u00e4 tavalla, vaikkei perivihollista vastaan, mutta siten ettei voi koskaan olla aivan varma, josko jo joutaisi rauhan t\u00f6ihin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_16\" aria-describedby=\"caption-attachment-16\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-16\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg\" alt=\"Markus Leikola\" width=\"235\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg 235w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg 470w\" sizes=\"(max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-16\" class=\"wp-caption-text\">Markus Leikola<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Talvisodan ihme<\/strong> ei ollut vain sis\u00e4llissodan repim\u00e4n kansan miesosan hitsautuminen yhdeksi rintamaksi it\u00e4rajalle. Samalla kansa jaettiin kahteen osaan: naiset pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta kotirintamasta, py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko siviiliyhteiskuntaa niin ohuen mieskerroksen tueksi kuin mahdollista. Sodat ovat olleet aina naisten oikeuksien ja mahdollisuuksien esiinmarsseja. Niin meill\u00e4kin.<br \/>\nMaailmansotamme oli eurooppalaiseksi poikkeuksellinen siten, ett\u00e4 taistelut k\u00e4ytiin kaukana kotirintamalta. Joitakin ilmapommituksia lukuun ottamatta kauhut j\u00e4iv\u00e4t miesten k\u00e4rsitt\u00e4viksi. Rintama ei koskaan ylettynyt suurimpaan osaan Suomea, jossa naisilla oli muuhun Eurooppaan verrattuna turvallinen el\u00e4m\u00e4. Ei tarvinnut pel\u00e4t\u00e4: ei kuolemaa, ei raiskauksia, ei v\u00e4kivaltaa.<br \/>\nMiehet palasivat kotiin, perustivat perheit\u00e4 ja olivat kumman hiljaisia. Saman sukupolven miehill\u00e4 ja naisilla ei olisi voinut olla erilaisemmat kokemukset takanaan. Tuhansien mieshenkien hinnalla armeija oli varjellut sotaa ulottumasta koteihin. Monet miehet kokivat yhteisen naisten puolustamisen sodan j\u00e4lkeenkin kunnia-asiaksi: aseveljien leskille ker\u00e4ttiin avustuksia ja orpoja autettiin. Yhteiskunta piti yht\u00e4, miehet yh\u00e4 naisista. Aivan upeaa!<\/p>\n<p><strong>Vaikka naiset olivat<\/strong> samaan aikaan lunastaneet yh\u00e4 enemm\u00e4n valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, arjessa ja yhteiskunnassa, t\u00e4m\u00e4 perint\u00f6 el\u00e4\u00e4 Suomessa sitke\u00e4sti. Se on toista juurta kuin joissakin kulttuureissa irvokkaasti kunniamurhiksi kutsuttavat v\u00e4kivaltaiset miesten tavat kokea h\u00e4pe\u00e4\u00e4 \u2013 ja kyvytt\u00f6myytt\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 tunteitaan.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n avoimessa, kansainv\u00e4lisess\u00e4 maailmassa suomalaisten miesten perint\u00f6 johtaa kuitenkin Suomessa kummallisiin ja naisia halventaviin seurauksiin ilman ett\u00e4 monet miehet kykenev\u00e4t aidosti k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n miksi. Viha purskahtaa kollektiivisena, kun toisrotuinen koskee Suomen naiseen. Kuitenkin Suomessa raiskataan jatkuvasti 15 000 naista ja tytt\u00f6\u00e4 vuosittain, ja kuten muuallakin maailmassa, n\u00e4ist\u00e4 vain pieni osa p\u00e4\u00e4tyy rikosilmoitukseen ja viel\u00e4 pienempi oikeuteen.<\/p>\n<p><strong>Kyse ei ole siit\u00e4,<\/strong> mik\u00e4 on ihmisyksil\u00f6n todenn\u00e4k\u00f6isyys olla raiskaaja. Se on minulla ja kaikilla kanssaveljill\u00e4ni jotakin nollan ja ykk\u00f6sen v\u00e4lilt\u00e4: ei mahdotonta, vaan ei v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mahdollisuus pahaan asuu kaikissa.<br \/>\nKysymys on siit\u00e4, mik\u00e4 on naisen todenn\u00e4k\u00f6isyys joutua seksuaalisen kanssak\u00e4ymisen piiriin vastoin tahtoaan. Niin kauan kuin naiset tiet\u00e4v\u00e4t kokemuksesta, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyys on liian iso, on olemassa naisten omaa pelkoa. Siihen pelkoon ei ole tarvittu ulkomaalaisia. Kaikkien peloista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vasta kun miesten pelot tyyntyv\u00e4t, hysterian lietsonta lopetetaan ja kulttuurimme muuttuu. Minusta siin\u00e4 olisi hieno tavoite itsen\u00e4isyyden satavuotisp\u00e4iv\u00e4lle: itsen\u00e4isten, pelotta el\u00e4vien kansalaisten Suomi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4kkinen huoli Suomen naisten ja tytt\u00f6jen koskemattomuudesta. Maassa,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[838,839,957,958,1061,1183,1284],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/297"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=297"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1564,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/297\/revisions\/1564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}