{"id":418,"date":"2016-03-15T08:46:32","date_gmt":"2016-03-15T06:46:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=418"},"modified":"2018-02-28T09:52:46","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:46","slug":"markus-leikola-sopimusvaantoa-perapeilin-tahtiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/markus-leikola-sopimusvaantoa-perapeilin-tahtiin\/","title":{"rendered":"Markus Leikola: Sopimusv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 per\u00e4peilin tahtiin"},"content":{"rendered":"<p><strong>On t\u00e4m\u00e4 ollut kummaa<\/strong> v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 yhteisk&#8230; ei kun kilpailukykysopimuksesta! En tarkkaan ymm\u00e4rr\u00e4, miksi sopimukseen, jolla siirret\u00e4\u00e4n Suomi irti kaikkia kattavista sopimuksista, pit\u00e4\u00e4 saada mahdollisimman kattavasti kaikki mukaan.<br \/>\nSen ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 kilpailukykysopimuksen takana on 80 prosenttia palkansaajista eli enemmist\u00f6, joka on sama kuin 40 prosenttia SAK:n j\u00e4senist\u00e4 eli v\u00e4hemmist\u00f6. Koska Palvelualojen ammattiliitto PAM ei ole sen takana eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Stuertti- ja lentoem\u00e4nt\u00e4yhdistys.<\/p>\n<figure id=\"attachment_16\" aria-describedby=\"caption-attachment-16\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-16\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg\" alt=\"Markus Leikola\" width=\"235\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg 235w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg 470w\" sizes=\"(max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-16\" class=\"wp-caption-text\">Markus Leikola<\/figcaption><\/figure>\n<p>PAM ei ole valmis mukaan, koska kaupan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 40 prosenttia on osa-aikaisia. Heist\u00e4 iso osa haluaisi kokop\u00e4iv\u00e4t\u00f6ihin, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kokop\u00e4iv\u00e4isenkin myyj\u00e4n palkka riitt\u00e4\u00e4 h\u00e4din tuskin elinkustannuksiin. Ty\u00f6nantaja ei ole ollut halukas lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n osa-aikaisten ty\u00f6aikaa, mutta nyt p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 on EK:n ja hallituksen vaatimus ty\u00f6ajan pident\u00e4misest\u00e4 ilman lis\u00e4liksaa. Sill\u00e4 tonnilla kuussa olisi teht\u00e4v\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tilanteessa , jossa ty\u00f6nantaja sanoo, ettei ole antaa enemp\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Kapakoiden v\u00e4ke\u00e4 on nollatuntisopimuksilla: mill\u00e4s pidenn\u00e4t sellaista? Joustot on joustettu jo pohjaan asti.<br \/>\nStuerttien ja lentoem\u00e4ntien perustelu kielt\u00e4ytymiselle taas on yksinkertainen: he ovat jo toteuttaneet palkkojen alennukset ja sopeuttaneet palkkatasonsa kansainv\u00e4liseen kilpailuun. Hallituksen pit\u00e4isi kaiken j\u00e4rjen mukaan taputtaa k\u00e4si\u00e4\u00e4n: hienoa, etuajassa uuteen malliin. Kaikki eri alat kukin ajallaan, ei samantahtisuutta pakolla kaikille. Mutta ei, nyt lasketaan rintamakarkureita.<\/p>\n<p><strong>Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 palkat<\/strong> ovat kilpailukykyiset kilpailijamaiden Saksan ja Ruotsin kanssa tai ett\u00e4 vientiliitot sopivat ensin palkkatasosta, on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ihan oikea ja kaunis. On kuitenkin olemassa loogisia syit\u00e4, miksi n\u00e4in ei ole tapahtunut, ja samat syyt ovat voimassa jatkossakin, vaikka Ruotsin mallia kuinka kutsuttaisiin Suomen malliksi.<br \/>\nEnsinn\u00e4kin palkat ovat kasvaneet valtiolla enemm\u00e4n. Se taas on seurausta tulospalkkioista, joka on seurausta tuottavuuden noususta ja tulostavoitteiden t\u00e4yttymisest\u00e4. Mit\u00e4 parempi valtio, sen enemm\u00e4n kuluu kannustimiin.<br \/>\nMy\u00f6s vientiliitoissa palkkaliukumat n\u00e4kyv\u00e4t kasvaneina henkil\u00f6st\u00f6kuluina. Liukumat tarkoittaa lis\u00e4palkkoja, joita ty\u00f6nantajat maksavat sopimuskorotusten p\u00e4\u00e4lle, esimerkiksi bonuksina tai silloin kun poistuvan ty\u00f6ntekij\u00e4n tilalle tulevalle maksetaankin parempaa palkkaa. Mutta t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6nantajat eiv\u00e4t voi syytt\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n muuta kuin itse\u00e4\u00e4n ja haluaan sek\u00e4 saada ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 parhaat ty\u00f6ntekij\u00e4t. Ty\u00f6nantajat taas eiv\u00e4t voi luvata pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4ns\u00e4 liukumista, koska ne kilpailevat \u2013 taantumankin oloissa \u2013 parhaista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 my\u00f6s kesken\u00e4\u00e4n.<br \/>\nN\u00e4m\u00e4 ovat niit\u00e4 syit\u00e4, miksi my\u00f6s sopiminen on vaikeaa: jotkut l\u00e4htev\u00e4t takamatkalta, toiset ovat etukiriss\u00e4 ja kolmannet ryssineet mik\u00e4 on \u201driitt\u00e4v\u00e4sti\u201d, on poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ei matematiikka. Ja nyt kun <strong>Juha Sipil\u00e4n<\/strong> kymmenkuinen hallitus on oppinut kiljumisen lis\u00e4ksi ry\u00f6mim\u00e4\u00e4n, sopimuskin on ovella. Kyll\u00e4 se sielt\u00e4 syntyy.<\/p>\n<p><strong>Mutta sen, mit\u00e4 pit\u00e4isi<\/strong> synty\u00e4, on viennin rakennemuutos. Jos vied\u00e4\u00e4n ihan eri asioita kuin muut, on nimitt\u00e4in vaikea vertailla kilpailukyky\u00e4k\u00e4\u00e4n. Suomi vie puhelinpylv\u00e4it\u00e4 ja sellua, Ruotsissa puutuotteita kutsutaan IKEA-huonekaluiksi. Ja ennen kaikkea: Tanskan, Ruotsin ja Norjan palveluvienti on monta kertaa suurempi kuin Suomessa. Joten sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun PAM on johtava vientiliitto, on Suomen talouskin kunnossa.<br \/>\nToivottavasti t\u00e4m\u00e4 on viimeinen sopimus, jota rustataan puiseen ja metalliseen per\u00e4peiliin tuijottaen. Kilpailukyky tarvitsee tulevaisuudessa v\u00e4hemm\u00e4n insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 ja enemm\u00e4n myyji\u00e4 ja markkinoijia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On t\u00e4m\u00e4 ollut kummaa v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 yhteisk&#8230; ei kun kilpailukykysopimuksesta! En tarkkaan ymm\u00e4rr\u00e4,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[173,384,548,549,578,861,937,1069,1140,1216,1577],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/418"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=418"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/418\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1522,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/418\/revisions\/1522"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}