{"id":643,"date":"2016-10-11T08:45:59","date_gmt":"2016-10-11T05:45:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=643"},"modified":"2018-02-28T09:52:31","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:31","slug":"anu-koivunen-taivastelun-aika-on-ohitse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/anu-koivunen-taivastelun-aika-on-ohitse\/","title":{"rendered":"Anu Koivunen: Taivastelun aika on ohitse"},"content":{"rendered":"<p><em><strong>Ja tuolta Suomen<\/strong> syd\u00e4mest\u00e4, sen omista syvist\u00e4 riveist\u00e4, alkoi pursua esiin aineksia, jotka h\u00e4mm\u00e4styttiv\u00e4t h\u00e4ijyydell\u00e4\u00e4n, raakuudellaan, julkeudellaan ja pohjattomalla siveellisell\u00e4 turmeluksellaan.<\/em><\/p>\n<figure id=\"attachment_328\" aria-describedby=\"caption-attachment-328\" style=\"width: 200px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-328\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg\" alt=\"Anu Koivunen\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-328\" class=\"wp-caption-text\">Anu Koivunen<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Eino Leinon<\/strong> pienoisromaaniin <em>Olli Suurp\u00e4\u00e4<\/em> (1908) sis\u00e4ltyv\u00e4 kuvaus vuosisadan alun sivistyneist\u00f6n h\u00e4mm\u00e4styksest\u00e4 kansansa edess\u00e4 nousi mieleen, kun seurasin viime viikolla eduskuntakeskustelua \u00e4\u00e4riliikkeist\u00e4 ja v\u00e4kivallasta. Kun yhteiskunnan eliitit tulkitsevat aikaansa ja \u201dkansan tahtoa\u201d, kuvaus t\u00e4yttyy aina ajankohdan poliittisista intohimoista eli kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisista haluista, toiveista, peloista ja pettymyksist\u00e4.<br \/>\nEduskunnan keskustelu oli t\u00e4st\u00e4 havainnollinen esimerkki. Kaikki puhujat tuomitsivat vihapuheet ja vihateot, mutta tarkoittivat niill\u00e4 tyystin eri asioita. Osa puhui poliittisesta v\u00e4kivallasta, osa vihapuheesta, osa sananvapaudesta. Yhdet puhuvat \u00e4\u00e4rioikeistosta ja uusnatseista, toiset islamisteista, antisemitismist\u00e4 tai el\u00e4inaktivisteista ja joku jopa kiroilevasta professorista.<br \/>\nKeskustelu oli paljolti uusinta viime vuoden lokakuulta, jolloin eduskunta edellisen kerran puhui vihapuheesta. Silloin, kuten nytkin, kansanedustajat vakuuttivat toisilleen ja ep\u00e4suorasti kansalaisille, ett\u00e4 jokaisen meist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kantaa vastuuta puheistaan ja sitoutua yhteiskuntarauhaa kannattelevaan k\u00e4rjist\u00e4misten v\u00e4ltt\u00e4miseen. Silloin ja nyt oli selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t keskustelijat jaa yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 keskustellaan. Siksi kaikki puhuvat siit\u00e4, mik\u00e4 juuri heit\u00e4 maailmanmenossa huolestuttaa.<\/p>\n<p><strong>Viime viikon<\/strong> analyyttisimm\u00e4n puheenvuoron k\u00e4yttikin vasemmistoliiton <strong>Anna Kontula<\/strong>, joka huomautti, ett\u00e4 v\u00e4kivalta, h\u00e4irint\u00e4 ja uhkailu on jo rikoslaissa kriminalisoitu. Koska suurin osa radikaaleista liikkeist\u00e4 ei hyv\u00e4ksy tai k\u00e4yt\u00e4 v\u00e4kivaltaa, \u201dymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4 taivastelu \u00e4\u00e4riliikkeist\u00e4\u201d ei ole hy\u00f6dyllist\u00e4 poliittisen v\u00e4kivallan torjunnassa.<br \/>\nSe voi p\u00e4invastoin olla demokratian kannalta haitallista, koska \u201dvaltavirrasta katsoen ovat toisinajattelijat aina \u00e4\u00e4ress\u00e4\u201d. H\u00e4n muistutti, ett\u00e4 toimivassa demokratiassa toisinajattelijat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvuutena:<br \/>\n\u201dYmm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 tarvitsee \u00e4\u00e4riliikkeit\u00e4 ajattelemaan laatikon ulkopuolelta, sanomaan \u00e4\u00e4neen sellaisia huimia ideoita kuin naisten \u00e4\u00e4nioikeus, orjuuden kielt\u00e4minen, omaisuudensuoja, ehk\u00e4isy tai perustulo.\u201d<br \/>\nKokoomuksen<strong> Elina Lepom\u00e4ki<\/strong> antoi Facebookissa sivustatukea: \u201dAnna Kontula puhuu hyvin ja asiaa. Historia on t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4, joissa valtavirta on yksinkertaisesti ollut v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.\u201d Menneisyyden \u00e4\u00e4riajattelu voi olla nykyisyyden normaalitila.<\/p>\n<p><strong>Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 puheessa<\/strong> \u00e4\u00e4riliikkeist\u00e4 ja tolkun ihmisist\u00e4 kaikuukin 1800-luvun fennomanian perint\u00f6: vetoaminen \u201dkansan tahtoon\u201d ja kamppailu siit\u00e4, kuka on kansakunnan yhdeksi oletetun mielen oikea tulkki. T\u00e4ss\u00e4 poliittisessa perinteess\u00e4 on ollut vaikeaa k\u00e4sitell\u00e4 erimielisyyksi\u00e4, koska \u2013 k\u00e4sitehistorioitsija <strong>Tuija Pulkkisen<\/strong> sanoin \u2013 samaan kansalliseen mieleen on vaikea ajatella yht\u00e4 aikaa mahtuvan erilaisia oikeita poliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4.<br \/>\nSen sijaan, ett\u00e4 yhteiskunnallinen eliitti jakautuu \u201dkansaan pettyneisiin\u201d ja \u201dkansan tahtoon\u201d vetoaviin, kuten Eino Leinon kuvaamana 1905 suurlakon j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, kansanedustajien tulisikin pohtia, miten puolueet ja edustuksellinen demokratia voisivat tarttua erimielisyyksiin ja muuttaa ne poliittisiksi prosesseiksi. Siirty\u00e4 erimielisyyksien taivastelusta keskustelemaan asiankysymyksist\u00e4.<br \/>\n\u00c4\u00e4riajattelua enemm\u00e4n demokratiaa uhkaavat kansanliikepuolueiden rapautuminen ja kansalaisten hiipuva usko edustuksellisen demokratian kykyyn k\u00e4sitell\u00e4 ja ratkaista ongelmia.\u2009\u25cf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ja tuolta Suomen syd\u00e4mest\u00e4, sen omista syvist\u00e4 riveist\u00e4, alkoi pursua esiin aineksia,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[21,490,1149,1427,1474,1547],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/643"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=643"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1441,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions\/1441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}