{"id":679,"date":"2016-11-08T08:45:46","date_gmt":"2016-11-08T06:45:46","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=679"},"modified":"2018-02-28T09:52:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:28","slug":"anu-koivunen-historiaa-on-se-mika-sattuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/anu-koivunen-historiaa-on-se-mika-sattuu\/","title":{"rendered":"Anu Koivunen: Historiaa on se mik\u00e4 sattuu"},"content":{"rendered":"<p><strong>Sanotaan ett\u00e4 kest\u00e4\u00e4<\/strong> nelj\u00e4 sukupolvea ennen kuin sota l\u00e4htee perheest\u00e4.\u201d Tukholman kaupunginteatterin johtaja <strong>Anna Takasen<\/strong> toteamus tv-ohjelmassa (Yle Fem 28.10.) j\u00e4\u00e4 mieleen. H\u00e4n puhuu omasta historiastaan: is\u00e4st\u00e4\u00e4n, joka l\u00e4hetettiin sotalapseksi Ruotsiin ja oli 17 vuotta erossa perheest\u00e4\u00e4n ja jonka el\u00e4m\u00e4nmittainen trauma on edelleen l\u00e4sn\u00e4 60-luvulla syntyneen tytt\u00e4ren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja Suomi-suhteessa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_328\" aria-describedby=\"caption-attachment-328\" style=\"width: 200px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-328\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg\" alt=\"Anu Koivunen\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg 400w\" sizes=\"(max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-328\" class=\"wp-caption-text\">Anu Koivunen<\/figcaption><\/figure>\n<p>Takanen ohjasi perhetarinastaan n\u00e4ytelm\u00e4n <em>Fosterlandet\/Is\u00e4nmaa<\/em>, jota esitettiin 2015\u20132016 G\u00f6teborgin ja Tukholman kaupunginteattereissa ja Helsingin Svenska Teaternissa. Suomessa esitykseen kokoontui joukko entisi\u00e4 sotalapsia, jotka h\u00e4tk\u00e4hdyttiv\u00e4t istumalla katsomossa sodanaikaiset valkoiset nimilaput kaulassaan. Olemme edelleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4, he viestiv\u00e4t.<\/p>\n<p><strong>Sotalasten tarina<\/strong> muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 \u2013 amerikkalaisen kirjallisuudentutkija <strong>Fredric Jamesonin<\/strong> sanoin \u2013 historiaa on se mik\u00e4 sattuu. Historia ei tyhjene kertomuksiin sodista, sankareista, uhreista ja selviytymisest\u00e4, vaan se on my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 hankaa ja hiert\u00e4\u00e4, on vaikea pukea sanoiksi ja taipuu kertomuksiksi ehk\u00e4 vasta vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4.<br \/>\nTakanen kertoo pohtineensa, oliko todella tarpeen l\u00e4hett\u00e4\u00e4 70 000 lasta Suomesta Ruotsiin. \u201dNyky\u00e4\u00e4n kukaan ei antaisi jonkun vain hakea lasta asemalta\u201d, h\u00e4n toteaa. Euroopan elintaso ja lasten oikeudet ovatkin nyky\u00e4\u00e4n aivan eri tasolla kuin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, mutta t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sodat laittavat lapset liikkeelle.<br \/>\nUnicefin tuoreen tilaston (1.11.2016) mukaan kolmannes kaikista turvapaikanhakijoista on lapsia. Tammikuusta 2015 syyskuuhun 2016 kaikkiaan 664 520 alaik\u00e4ist\u00e4 lasta haki turvapaikkaa Euroopasta. Puolet heist\u00e4 Saksasta, 75 635 Ruotsista, 52 760 Unkarista, 46 150 It\u00e4vallasta ja<br \/>\n8 825 Suomesta. Nelj\u00e4nnes heist\u00e4 on liikkeell\u00e4 yksin.<\/p>\n<p><strong>Me eurooppalaiset<\/strong> yrit\u00e4mme eri tavoin v\u00e4ltell\u00e4 kysymyst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 heille tapahtuu. Emme halua ajatella, ett\u00e4 Europol arvioi alkuvuonna ainakin 10 000 lapsen kadonneen. Ett\u00e4 alaik\u00e4iset ovat ihmiskaupan, seksity\u00f6n ja orjaty\u00f6n riistaa. He ty\u00f6skentelev\u00e4t rakennuksilla ja pelloilla. He poimivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 parsamme Saksassa, kes\u00e4ll\u00e4 tomaattimme Italiassa ja syksyll\u00e4 viiniryp\u00e4leemme Espanjassa.<br \/>\nKauniaisissa \u201dperusgranilaisiksi\u201d itse\u00e4\u00e4n kutsuvat yksityishenkil\u00f6t vastustavat Helsingin Diakonissalaitoksen ryhm\u00e4perhekotia, koska talo on protestoijien mukaan liian tasokas pakolaislapsille. Yhdeks\u00e4n oleskeluluvan saanutta pakolaislasta saa jotkut vauraan kunnan asukkaat uhkailemaan poismuutolla (svenska.yle.fi 4.11.).<br \/>\nSyyskuussa 653 ilmajokelaista halusi kunnallisen kansan\u00e4\u00e4nestyksen suunnitelmista perustaa parinkymmenen turvapaikanhakijanuoren asumisyksikk\u00f6. Kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 ei j\u00e4rjestet\u00e4, mutta my\u00f6s asumisyksik\u00f6st\u00e4 luovuttiin. Ilmajoella opiskelevat nuoret kuljetetaan jatkossakin p\u00e4ivitt\u00e4in Sein\u00e4joelta edestakaisin (yle.fi 27.9.2016).<\/p>\n<p><strong>N\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa<\/strong> tehd\u00e4\u00e4n historiaa. Ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lki\u00e4 itseen, naapurustoon, kuntaan ja tietysti pakolaislapsiin. Maahanmuuttovirasto on syyskuun 2016 loppuun menness\u00e4 my\u00f6nt\u00e4nyt oleskeluluvan 971 yksintulleelle.<br \/>\n<strong>Kjell West\u00f6<\/strong> muistuttaa Fosterlandet-n\u00e4ytelm\u00e4n k\u00e4siohjelmassa, ett\u00e4 niin kauan kuin sotalapset ovat keskuudessamme, suomalaisille on tarjolla ensi k\u00e4den tietoa siit\u00e4, milt\u00e4 tuntuu kun riuhtaistaan irti, kun ei tied\u00e4 minne vied\u00e4\u00e4n ja kun ei tied\u00e4, kohtaako hyvyytt\u00e4, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tai suoranaista pahuutta.<br \/>\nKokonaan toinen asia on, kuuntelemmeko lapsia, entisi\u00e4 tai nykyisi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanotaan ett\u00e4 kest\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 sukupolvea ennen kuin sota l\u00e4htee perheest\u00e4.\u201d Tukholman kaupunginteatterin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[66,232,235,559,927,973,1203],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/679"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=679"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/679\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1429,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/679\/revisions\/1429"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=679"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=679"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=679"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}