{"id":740,"date":"2016-12-20T08:45:08","date_gmt":"2016-12-20T06:45:08","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=740"},"modified":"2018-02-28T09:51:01","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:01","slug":"markus-leikola-suomi-suuri-satavuotias","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/markus-leikola-suomi-suuri-satavuotias\/","title":{"rendered":"Markus Leikola: Suomi, suuri satavuotias"},"content":{"rendered":"<p><strong>Hyv\u00e4\u00e4 satavuotisjuhlavuotta,<\/strong> sill\u00e4 aivan kohta se starttaa \u2013 nimitt\u00e4in saamelaisten satavuotisjuhlavuosi. Helmikuussa 2017 tulee t\u00e4yteen sata vuotta saamelaisten kansallisp\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4mist\u00e4.<br \/>\nVaikka Suomessa on vain yksi virallisesti autonominen alue, Ahvenanmaa, pohjoisimmassa Lapissa on paljon samanlaisia piirteit\u00e4. Et\u00e4isyydet minne hyv\u00e4ns\u00e4, erityisesti hallintokeskuksiin, ovat pitk\u00e4t. Ivalolaiset eiv\u00e4t paljon Rovanieme\u00e4 Lappina pid\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_16\" aria-describedby=\"caption-attachment-16\" style=\"width: 235px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-medium wp-image-16\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg\" alt=\"Markus Leikola\" width=\"235\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg 235w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4.jpg 470w\" sizes=\"(max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-16\" class=\"wp-caption-text\">Markus Leikola<\/figcaption><\/figure>\n<p>Utsjoen Nuorgamista, Suomen pohjoisimmasta kolkasta, on maakunnan p\u00e4\u00e4kaupunkiin puolen tuhatta kilometri\u00e4, autolla kuusi tuntia. Helsingist\u00e4 k\u00f6r\u00f6ttelee samassa ajassa Pohjois-Pohjanmaalle.<br \/>\nUtsjoki oli viel\u00e4 muutama vuosi sitten Suomen ainoa saamelaisenemmist\u00f6inen kunta. Nyt suomenkielisi\u00e4 on 50 prosenttia ja saamea puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n 45 prosenttia. Utsjoen seurakunta p\u00e4\u00e4tti viime viikolla esitt\u00e4\u00e4 seurakunnan liitt\u00e4mist\u00e4 Inariin, koska Karigasniemen kappelin rakentamisen j\u00e4lkeen seurakunnan kassa oli tyhj\u00e4 eik\u00e4 Kirkkohallitus Helsingiss\u00e4 my\u00f6ntynyt ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin avustuksiin. Utsjoen seurakunnan asioista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n jatkossa toistasataa kilometri\u00e4 etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 selv\u00e4sti suomalaisenemmist\u00f6isiss\u00e4 toimielimiss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>T\u00e4t\u00e4 on Saamenmaa<\/strong> ja Suomenmaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n: ep\u00e4toivoista kamppailua koko maan pit\u00e4misest\u00e4 asuttuna, perinteisten elinkeinojen rakennemuutosta, kielen, v\u00e4est\u00f6n ja kulttuurin voimatasapainojen muutoksia. Porotilalliset, jotka paisuttavat tokkansa koon yli luonnon kantokyvyn toimivat t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavoin kuin ruotsinlauttojen henkil\u00f6kunta, jotka sinnittelev\u00e4t ty\u00f6paikoissaan hyvin lobatun valtiontuen turvin \u2013 Suomen suurimman yritystuen kuittasi 2015 nimitt\u00e4in Viking Line, 50 miljoonaa euroa.<br \/>\nKeh\u00e4 Kolmosen sis\u00e4puolella ongelmat ovat toisenlaisia: helsinkil\u00e4iset ja espoolaiset tuskailevat miljardiluokan L\u00e4nsimetron valmistumista voidakseen s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ty\u00f6matkoistaan joitakin minuutteja. Mutta kun n\u00e4m\u00e4 minuutit kerrotaan sadoillatuhansilla ihmisill\u00e4, se heiluttaa kansantaloutta enemm\u00e4n kuin sadan kilometrin matkan piteneminen valtakunnan toisessa \u00e4\u00e4ress\u00e4.<br \/>\nItsen\u00e4isen Suomen ensimm\u00e4iset sata vuotta ovat olleet paitsi itsen\u00e4isen valtion, my\u00f6s varsin itsen\u00e4isten kuntien juhlaa. Seuraavat sata vuotta eiv\u00e4t voi olla samanlaiset, p\u00e4invastoin: jotta alueet, pit\u00e4j\u00e4t, kyl\u00e4t, elinkeinot ja maakunnat voivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 identiteettins\u00e4 ja erilaisuutensa, ne tarvitsevat toinen toisiaan toistensa tueksi, niin rahallisesti kuin henkisestikin.<\/p>\n<p><strong>Sote-uudistus on<\/strong> vasta alkua, jota pit\u00e4isi seurata kunnallisen itsehallinnon remontti. Muutaman tuhannen ihmisen ja puolen miljoonan asukkaan yhteis\u00f6t eiv\u00e4t voi hallita alueitaan samoilla pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 \u2013 ja lopputuloksin, joita joudutaan sovittamaan yhteen. Laajemmat hallinnolliset yksik\u00f6t ovat my\u00f6s l\u00e4pin\u00e4kyvyyden ja demokratian turva. Kuka muistaakaan viel\u00e4, millaisia hyv\u00e4-veli-suhmurointeja kunnalliset hankinnat olivat, ennen kuin EU:n my\u00f6t\u00e4 niit\u00e4 jouduttiin kilpailuttamaan?<br \/>\nMit\u00e4 enemm\u00e4n maailma monimutkaistuu, sit\u00e4 enemm\u00e4n on sovitettava muutakin kuin metroasemat toimimaan yhteen. Seuraavan vuosisadan yhteenpuhaltamisen hengen on noustava kansalaisten vapaaehtoisesta halusta. Alamaisiksi meist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole. Kun Neuvostoliitolla ei voi suomalaisia en\u00e4\u00e4 pelotella, pelko muukalaisista ei voi ohjata meit\u00e4 k\u00e4pertym\u00e4\u00e4n koloihimme. Rohkeus hakea uutta tuo ty\u00f6paikat, ei menneeseen tarrautuminen.<br \/>\nOlkoon itsen\u00e4isyyden juhlavuoden k\u00e4si, ojennettu toisillemme ja kaikille muillekin, rohkeuden ja rehtiyden k\u00e4si eik\u00e4 kirvest\u00e4 nyrkkiin puristava k\u00e4si. Siis iso k\u00e4si satavuotiaalle Suomelle!\u2009\u25cf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4\u00e4 satavuotisjuhlavuotta, sill\u00e4 aivan kohta se starttaa \u2013 nimitt\u00e4in saamelaisten satavuotisjuhlavuosi. Helmikuussa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[573,627,1016,1069,1131,1132,1208,1244],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2015\/05\/leikola-markus4-235x300.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/740"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=740"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1412,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions\/1412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=740"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=740"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=740"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}