{"id":762,"date":"2017-01-03T08:45:01","date_gmt":"2017-01-03T06:45:01","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=762"},"modified":"2018-02-28T09:50:58","modified_gmt":"2018-02-28T07:50:58","slug":"anu-koivunen-asiakkaiden-kansakunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/anu-koivunen-asiakkaiden-kansakunta\/","title":{"rendered":"Anu Koivunen: Asiakkaiden kansakunta"},"content":{"rendered":"<p><strong>T\u00e4n\u00e4 vuonna puhumme<\/strong> kansakunnasta, tahdoimmepa tai emme. Suomi100-juhlavuosi pit\u00e4\u00e4 teemaa esill\u00e4, mutta varsinainen syy on siin\u00e4, ett\u00e4 nationalismi on palannut voimallisesti kansainv\u00e4liseen politiikkaan.<\/p>\n<figure id=\"attachment_328\" aria-describedby=\"caption-attachment-328\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-328\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg\" alt=\"Anu Koivunen\" width=\"400\" height=\"600\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg 400w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu-200x300.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-328\" class=\"wp-caption-text\">Anu Koivunen<\/figcaption><\/figure>\n<p>Suomi on t\u00e4h\u00e4n uusnationalismin aikaan retorisesti hyvin valmistautunut. Toisin kuin muut Pohjoismaat, jotka kertovat historiaansa kehityksen\u00e4 kohti kansanvaltaa, kansalaisyhteiskuntaa ja hyvinvointivaltiota, kertomus Suomesta korostaa taistelua olemassaolosta kansakuntana ja erillisen\u00e4 valtiona.<br \/>\nSiksi Suomi100-juhlavuoden tunnetuin hanke on <em>Tuntemattoman sotilaan<\/em> uusi elokuvaversio. Siksi presidentti <strong>Sauli Niinist\u00f6kin<\/strong> uudenvuodenpuheessaan loikkasi sortovuosista ja <strong>Sibeliuksesta<\/strong> talvisodan ihmeeseen ja nykyhetken ongelmiin ohittaen vuosikymmenet, jolloin suomalainen yhteiskunta modernisoitui ja Suomi vaurastui pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Nykyhetken uhkakuvaksi h\u00e4n piirsi historiallisia mielikuvia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n maailmanpoliittisen vision, jossa presidentit<strong> Putin<\/strong> ja <strong>Trump<\/strong> k\u00e4yv\u00e4t keskustelua Euroopasta \u201dyli Euroopan\u201d.<\/p>\n<p><strong>P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4<\/strong> kuvasi uudenvuodentervehdyksess\u00e4\u00e4n oman keppihevosensa, kilpailukykysopimuksen, kansallistunteen ilmentym\u00e4ksi. Kertomus murrosajoista sopimalla ja yhteisty\u00f6ll\u00e4 selviytyv\u00e4st\u00e4 kansakunnasta on tuttu, mutta edellytt\u00e4\u00e4 valikoivaa muistia. Yhteis\u00f6llisyyden korostamiseksi (samassa veneess\u00e4 oleminen) on unohdettava politiikka (ketk\u00e4 sopivat, mist\u00e4, mill\u00e4 ehdoin, miksi ja millaisin erilaisin seurauksin).<br \/>\nMy\u00f6s Niinist\u00f6n puheessa nykyhetken kansakunta on yhteis\u00f6, ei yhteiskunta. H\u00e4n puhui \u201dosallisuudesta\u201d moraalisena suhteena \u201dSuomen yhteis\u00f6\u00f6n\u201d:<br \/>\n\u201dOsallisen kansallistunto pohjautuu vuorovaikutukseen; Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, ja t\u00e4m\u00e4 puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. Syntyy yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n v\u00e4linen sanaton sopimus, ja tuloksena on arvostavaa kansallistunnetta ja my\u00f6nteist\u00e4 yhteenkuuluvuutta.\u201d<br \/>\nVaikka kansakuntaisuuden kertomuksissa on aina kyse valtiovallan jatkuvuuden takaamisesta ja kansallisvaltion legitimoinnista, Niinist\u00f6 korostaa \u201dosallisuutta\u201d moraaliyhteis\u00f6\u00f6n, jonka eroa valtioon h\u00e4n t\u00e4hdent\u00e4\u00e4. Samalla osallisuus-kieli erottautuu syntyper\u00e4\u00e4 korostavasta etnisen ja ulossulkevan nationalismin kansa-sanastosta.<br \/>\nNiinist\u00f6n ep\u00e4poliittiselta kuulostava kieli onkin taktikoitua. \u201dYksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n v\u00e4linen sanaton sopimus\u201d on poliittinen fantasia, joka yritt\u00e4\u00e4 ratkaista kollektivismin ja individualismin ristiriidan ja sovittaa yhteen asiakkuuden ja kansakuntaisuuden yhteen sopimattomat tarinat.<\/p>\n<p><strong>Kansalaisten suhdetta<\/strong> valtioon on viime vuosikymmenin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty asiakassuhteeksi, ja yh\u00e4 useampi kokee olevansa suhteessa julkiseen valtaan veronmaksaja, joka arvioi palvelulupauksia ja antaa vaaleissa palautetta.<br \/>\nJuuri v\u00e4lineellisen, et\u00e4isen asiakkuussuhteen vastapainoksi kansakunnasta puhutaan yh\u00e4 useammin tunneyhteis\u00f6n\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kansakunta ei ole yhteiskunta, jossa on rakenteita, asemia ja intressej\u00e4, vaan yhteis\u00f6, jota yhdist\u00e4v\u00e4t tunnekokemukset. Kuvat, sanat, v\u00e4rit ja symbolit.<br \/>\nNiinp\u00e4 Suomi100-juhlallisuudet aloitettiin<strong> Paula Koivuniemen<\/strong> <em>Aikuisella naisella<\/em> ja huipennettiin <strong>Kaj Chydeniuksen<\/strong> sovitukseen <em>Kalliolle kukkulalle<\/em> -kansanlaulusta. Kun katseet viipyilev\u00e4t maisemakuvissa, oma \u00e4\u00e4ni sulautuu joukkoon ja sininen valo kietoo tunnelmaan, visio \u201dsanattomasta sopimuksesta\u201d voi olla hetken totta.<br \/>\nSeuraavan aamun her\u00e4\u00e4miselt\u00e4 poliittiseen todellisuuteen se ei kuitenkaan pelasta. \u25cf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna puhumme kansakunnasta, tahdoimmepa tai emme. Suomi100-juhlavuosi pit\u00e4\u00e4 teemaa esill\u00e4, mutta&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[470,477,1022,1238,1249,1572],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/koivunen-anu.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/762"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=762"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1406,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/762\/revisions\/1406"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=762"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=762"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=762"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}