{"id":846,"date":"2017-04-03T13:53:31","date_gmt":"2017-04-03T10:53:31","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=846"},"modified":"2018-02-28T09:50:44","modified_gmt":"2018-02-28T07:50:44","slug":"tuomas-enbuske-minna-canth-ilman-etuliitetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/tuomas-enbuske-minna-canth-ilman-etuliitetta\/","title":{"rendered":"Tuomas Enbuske: Minna Canth ilman etuliitett\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Maaliskuussa\u00a0vietettiin Minna Canthin<\/strong> p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Uusilla ideoilla ja vallankumouksilla on l\u00e4hes aina rohkeat johtohahmonsa. N\u00e4iden t\u00e4ytyy olla paksunahkaisia, kest\u00e4\u00e4 aikalaistensa pottuilut.<br \/>\nMinna Canth oli juuri t\u00e4llainen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_367\" aria-describedby=\"caption-attachment-367\" style=\"width: 785px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-large wp-image-367\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07-785x1024.jpg\" alt=\"Tuomas Enbuske\" width=\"785\" height=\"1024\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07-785x1024.jpg 785w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07-230x300.jpg 230w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07-768x1002.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07.jpg 1000w\" sizes=\"(max-width: 785px) 100vw, 785px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-367\" class=\"wp-caption-text\">Tuomas Enbuske<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>1800-luvulla nainen<\/strong> oli ensin is\u00e4ns\u00e4, sitten miehens\u00e4 omaisuutta, eik\u00e4 h\u00e4n saanut opiskella. \u00c4itini on kertonut ty\u00f6paikkojen sovinismista viel\u00e4 1980-luvulla. Naisten piti v\u00e4ltell\u00e4 ahdistelevia miehi\u00e4 ja varoa \u201dprovosoivia\u201d kommentteja. Er\u00e4\u00e4n suuren firman viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n joutui fyysisesti v\u00e4istelem\u00e4\u00e4n humalaisia miehi\u00e4, eik\u00e4 se tuntunut olevan ongelma firmojen johdolle.<br \/>\nPahinta suuressa johtajuudessa on, ett\u00e4 kiitos tulee yleens\u00e4 oman kuoleman j\u00e4lkeen. Suuresta osasta aikansa sankareista tuli sankareista vasta j\u00e4lkik\u00e4teen.<br \/>\nVierailin pari viikkoa sitten<strong> Winston Churchillin<\/strong> bunkkerissa Lontoossa, josta h\u00e4n voitti <strong>Hitlerin<\/strong> Saksan. Miten kansa h\u00e4net palkitsi? Churchill h\u00e4visi vaalit heti kun oli kukistanut Hitlerin.<br \/>\nSuomessa presidentti <strong>Martti Ahtisaaresta<\/strong> tuli 1990-luvun lopulla pilkan kohde ja oma puolue demarit ajoi h\u00e4net pois tasavallan pressan hommasta. Kun Ahtisaari sitten voitti Nobelin, samat tyypit, jotka Ahtisaarta olivat pilkanneet, olivat yht\u00e4kki\u00e4 aina olleet Ahtisaari-faneja. Ihminen on ilke\u00e4, opportunistinen el\u00e4in. Me kaikki olemme.<\/p>\n<p><strong>On h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4, ett\u00e4<\/strong> Minna Canth on ainoa nainen, jolla on liputusp\u00e4iv\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 ennen liputusp\u00e4iv\u00e4n oli saanut seitsem\u00e4n miest\u00e4.<br \/>\nMinna Canthin p\u00e4iv\u00e4n on my\u00f6s tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4. Eik\u00f6 sellainen voisi olla erikseen? Kyse on kuitenkin ihmisest\u00e4, joka oli Suomen parhaita ja arvostetuimpia kirjailijoita, bisnesnainen ja sanomalehtinainen. Poliittisesti Canth oli aikansa liberaali eli vapaamielinen nuorsuomalainen.<br \/>\nMiksi h\u00e4net pit\u00e4\u00e4 silti n\u00e4hd\u00e4 naiskirjailijana? Ei miehi\u00e4k\u00e4\u00e4n puhutella mieskirjailijoina tai -keskustelijoina.<br \/>\nIk\u00e4\u00e4n kuin Canthin saavutukset eiv\u00e4t riitt\u00e4isi liputusp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ellei h\u00e4n edustaisi my\u00f6s viiteryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4, naisia.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4 on taas osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dmies\u201d on yhteiskunnan perusasetus, ja jos nainen tekee jotain hienoa, h\u00e4net pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 erityisesti naisena.<br \/>\n<strong>Valkoisena miehen\u00e4<\/strong> en edes voi tajuta etuoikeuksia, joita minulla on. Minulla on muutamia yst\u00e4vi\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t arabeilta. Heid\u00e4n kanssaan matkustaessani olen huomannut, ett\u00e4 \u201dsattumalta\u201d he joutuvat tarkempaan kontrolliin lentoasemalla joka kerta. Valkoisen miehen on hankala tajuta sit\u00e4, kun on tottunut siihen, ettei joudu kytt\u00e4yksen kohteeksi.<br \/>\nSamalla tavalla ne yst\u00e4v\u00e4pariskuntani, jotka ovat homoja, joutuvat aina selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n perhemalliaan. Ik\u00e4\u00e4n kuin pit\u00e4isi puolustaa olemassaolonsa oikeutusta. Vaikka reaktiot homouteen olisivat my\u00f6nteisi\u00e4, ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t oletuksen, ett\u00e4 ulkopuolisella on oikeus mielipiteeseen jonkun toisen perhemallista.<br \/>\n<em>Tom of Finland<\/em> -leffan koskettavin kohta on, kun<strong> Touko Laaksonen<\/strong> suuttuu miesyst\u00e4v\u00e4lleen ja sanoo, ettei h\u00e4n en\u00e4\u00e4 jaksa olla homojen oikeuksien esitaistelija. T\u00e4m\u00e4 sotaveteraani kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi jo yhden sodan, toisen maailmansodan. Sen pit\u00e4isi riitt\u00e4\u00e4.<br \/>\nParadoksaalisesti Tom of Finlandista tuli juuri homojen vapautuksen symboli. Tosin suuresti vasta kuolemansa j\u00e4lkeen, ainakin Suomessa.<br \/>\nEhk\u00e4 voisimme siis n\u00e4hd\u00e4 Minna Canthin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kirjailijana, ilman nais-etuliitett\u00e4. Ei <strong>Aleksis Kivik\u00e4\u00e4n<\/strong> ole merkitt\u00e4v\u00e4 mieskirjailija.\u2009\u25cf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maaliskuussa\u00a0vietettiin Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Uusilla ideoilla ja vallankumouksilla on l\u00e4hes aina rohkeat&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[768,795,1296,1483],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2016\/01\/apu_blogi_tuomas_07-785x1024.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/846"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=846"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1372,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions\/1372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}