{"id":857,"date":"2017-04-11T06:45:43","date_gmt":"2017-04-11T03:45:43","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/?p=857"},"modified":"2018-02-28T09:50:42","modified_gmt":"2018-02-28T07:50:42","slug":"jorn-donner-berliinista-maailmalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/jorn-donner-berliinista-maailmalle\/","title":{"rendered":"J\u00f6rn Donner: Berliinist\u00e4 maailmalle"},"content":{"rendered":"<p><strong>Berliini, huhtikuu.<\/strong><br \/>\nT\u00e4st\u00e4 kaupungista alkoi pitk\u00e4 matka vuonna 1952, Suomen Olympiakes\u00e4n\u00e4. Olin 19-vuotias enk\u00e4 koskaan ollut matkaillut maailmassa pitemm\u00e4lle kuin K\u00f6\u00f6penhaminaan. Meid\u00e4n perheess\u00e4mme ei hirve\u00e4n paljon matkusteltu ennen <strong>Kalevi<\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_858\" aria-describedby=\"caption-attachment-858\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-858\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg\" alt=\"J\u00f6rn Donner\" width=\"600\" height=\"534\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg 600w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2-300x267.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-858\" class=\"wp-caption-text\">J\u00f6rn Donner<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Keih\u00e4st\u00e4<\/strong> ja suihkukoneiden aikakautta, kaikista v\u00e4hiten kaukaisiin maihin. Passiani varten vaadittiin \u00e4itini suostumus. Olin siis sen ajan alaik\u00e4inen.<br \/>\nMit\u00e4 tuo maininta \u201dpitk\u00e4st\u00e4\u201d matkasta tarkoittaa?<br \/>\n65 vuoden aikana on matkaa sitten jatkunut eri mantereille, tosin kilpailematta <strong>Rauli Virtasen<\/strong> kanssa. On luultavaa ett\u00e4 jatkossa t\u00e4ss\u00e4 ruostuneen ja karaistuneen miehen kirjoitussarjassa tulen palaamaan muihin matkoihini. Yrit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 ja vastedes korostaa, ett\u00e4 Suomi on pieni osio maailman kartalla ja ett\u00e4 meid\u00e4n riippuvuutemme toisista kasvaa, ei supistu. Yrit\u00e4n kytke\u00e4 Suomen olot laajempaan kuvaan maailmasta.<br \/>\nT\u00e4n\u00e4 vuonna yritet\u00e4\u00e4n juhlia itsen\u00e4isyytt\u00e4, joka ei toteutunut joulukuussa vuonna 1917, ei vuoden 1918 aikana, eik\u00e4 vuoden 1919 eduskuntavaaleissa, mutta mahdollisesti<strong> St\u00e5hlbergin<\/strong> tultua presidentiksi ja saatuamme jonkinn\u00e4k\u00f6isen mutta ei kest\u00e4v\u00e4n rauhan Tartossa.<\/p>\n<p><strong>Siis Berliiniin.<\/strong> Maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 oli silloin (1952) kulunut seitsem\u00e4n vuotta. Berliini oli rauniokasojen ja tyhjien aukioiden kaupunki. Se jaettiin nelj\u00e4\u00e4n miehitysvy\u00f6hykkeeseen, joista kuitenkin nopeasti oli syntynyt kylm\u00e4n sodan kahtiajako: it\u00e4inen Neuvostoliiton tukeman DDR:n It\u00e4-Berliini, ja sitten l\u00e4ntiset alueet, muodollisesti USA:n, brittien ja ranskalaisten omat sektorit, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilman rajoja kesken\u00e4\u00e4n.<br \/>\nSe kahtiajako, joka ainakin osittain p\u00e4\u00e4ttyi Berliinin muurin murtumiseen ja Neuvostoliiton hajoamiseen vuosina 1989\u20131991, sai alkunsa t\u00e4\u00e4lt\u00e4. L\u00e4nsi-Berliini\u00e4 tuettiin voimakkaasti muualta l\u00e4nness\u00e4, koska l\u00e4ntinen Berliini oli saareke it\u00e4isen Saksan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. Sit\u00e4 pidettiin jo siihen aikaan vilkkaana vakoilukeskuksena, koska it\u00e4iseen maailmaan eli It\u00e4-Berliiniin p\u00e4\u00e4si k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4, autolla tai paikallisjunilla, ilman mink\u00e4\u00e4nlaisia vaikeuksia.<br \/>\nOlin saanut merkillisen kutsun osallistua jonkinn\u00e4k\u00f6iseen rauhankonferenssiin, jonka kotimaisena taustahahmona toimi Rauhanpuolustajat. Se oli Neuvostoliiton rahoittama peitej\u00e4rjest\u00f6, jonka er\u00e4\u00e4n\u00e4 tarkoituksena oli yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4rv\u00e4t\u00e4 naiivit porvarit ja liberaalit yhteisty\u00f6h\u00f6n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton politiikkaa, jossa Stalinin ollessa viel\u00e4 hengiss\u00e4 korostui \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kaksinaismoraali.<br \/>\nMin\u00e4 en v\u00e4litt\u00e4nyt koko konferenssista, koska olin p\u00e4\u00e4ssyt ilmaiseksi matkustamaan. Mit\u00e4 havaintoja tein?<br \/>\nL\u00e4nness\u00e4 ja id\u00e4ss\u00e4 oli eri valuutat. L\u00e4ntinen D-markka oli nopeasti saavuttanut sen aseman, jonka merkeiss\u00e4 Saksa my\u00f6hemmin vaurastui. It\u00e4inen D-markka oli arvoltaan heikentynyt, ja joskus my\u00f6hemmin l\u00e4nness\u00e4 sai ostaa (virallisesti se oli kielletty\u00e4) viisi it\u00e4markkaa yhdell\u00e4 l\u00e4nsimarkalla. N\u00e4in minusta tuli my\u00f6hemmin valuuttakeinottelija. Elin loistavasti It\u00e4-Berliinin hotelleissa ja ravintoloissa l\u00e4nnest\u00e4 halvalla ostetuilla it\u00e4rahoilla.<\/p>\n<p><strong>Berliinist\u00e4 tuli<\/strong> tavallaan kohtaloni, Euroopan kokemusteni keskipiste ja maailmanmatkailun l\u00e4ht\u00f6kohta.<br \/>\nNyt Berliiniss\u00e4 surraan joulukuisen terrori-iskun kahtatoista kuollutta. Kukkameri siroteltiin hotellini l\u00e4hist\u00f6lle.<br \/>\nParsakausi on alkamassa. Kev\u00e4t on kuukauden edell\u00e4 meid\u00e4n kev\u00e4tt\u00e4mme. Olisiko ehk\u00e4 pit\u00e4nyt j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4nne?<br \/>\nT\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomessa ei en\u00e4\u00e4 osata saksaa eik\u00e4 Saksaa. T\u00e4m\u00e4 on lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja typer\u00e4\u00e4. Johtavista poliitikoistamme ei juuri kukaan puhu saksaa kunnolla. Englanninkieli ei riit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Berliini, huhtikuu. T\u00e4st\u00e4 kaupungista alkoi pitk\u00e4 matka vuonna 1952, Suomen Olympiakes\u00e4n\u00e4. Olin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":50,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[114,727,893,1247],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/58\/2017\/04\/kolumnikuva_donner_2.jpg","blog_id":58},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/857"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/users\/50"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/comments?post=857"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/857\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1367,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/posts\/857\/revisions\/1367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/media?parent=857"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/categories?post=857"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sananvoimalla\/api\/wp\/v2\/tags?post=857"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}