{"id":1072,"date":"2015-05-31T13:36:08","date_gmt":"2015-05-31T10:36:08","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=1072"},"modified":"2018-02-28T10:02:54","modified_gmt":"2018-02-28T08:02:54","slug":"hullu-rakkaus-x-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/hullu-rakkaus-x-2\/","title":{"rendered":"Hullu rakkaus x 2"},"content":{"rendered":"

\"66a9e8656da3c2fc05cd5e78c25052d7\"<\/a><\/p>\n

Lena Andersson: Omavaltaista menettely\u00e4 (Siltala, 2014)<\/em> ja Vailla henkil\u00f6kohtaista vastuuta (Siltala, 2015, molemmat suom. Sanna Manninen)<\/em><\/p>\n

Kolmikymppinen Ester Nilsson on runoilija ja esseisti, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 monimutkaista filosofista ajattelua paremmin kuin omaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Kun Esteri\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esitelm\u00e4 nykytaiteilija Hugo Raskista, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muuttuu \u2013 taiteilija nimitt\u00e4in istuu yleis\u00f6ss\u00e4 kuuntelemassa, mit\u00e4 h\u00e4nen taiteestaan ajatellaan. Pariskunnan v\u00e4lill\u00e4 roihahtaa, mutta Hugo ei ole helppo saalis. Ester rakastuu p\u00e4\u00e4t\u00e4 pahkaa, eik\u00e4 n\u00e4e ep\u00e4tasapainoa itsens\u00e4 ja Hugon v\u00e4lill\u00e4. Hugo taas ei voi olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4kseen Esterin tunteita.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 Ester Nilssonista kertovassa romaanissaan Omavaltaista menettely\u00e4<\/em> Lena Andersson kuvaa todella tarkasti rakkaussuhdetta, jossa toinen osapuoli ei halua sitoutua ja toinen roikkuu vimmaisesti toivossa kiinni. Monimutkaiset ajatusprosessit ja analysointi ovat Esterille elinehto. Hugo nauttii naisen \u00e4lyst\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 saa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia omaan taiteeseensa. \u00c4lykkyydest\u00e4\u00e4n huolimatta Ester k\u00e4ytt\u00e4ytyy sekop\u00e4isesti \u2013 v\u00e4lill\u00e4 olisi tehnyt mieli iske\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pampulla p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jotta h\u00e4n tulisi j\u00e4rkiins\u00e4. Molemmissa henkil\u00f6hahmoissa on kiehtovaa ristiriitaisuutta. He ovat lahjakkaita ja \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4, mutta heid\u00e4n tekonsa ja valintansa ovat samastuttavia. Lena Andersson sanoittaa syd\u00e4men tunteita ja pakkomielteisi\u00e4 ajatuksia eritt\u00e4in kiinnostavasti. Vain romaanin loppu oli pettymys, se oli v\u00e4h\u00e4n laimea.<\/p>\n

Romaanissa Vailla henkil\u00f6kohtaista vastuuta<\/em> Ester rakastuu naimisissa olevaan n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4n Olof Steniin. T\u00e4m\u00e4 on oikeastaan sama tarina pienin vivahde-eroin: nyt Ester on rakastajattaren roolissa. Olof soutaa ja huopaa, pit\u00e4\u00e4 Esteri\u00e4 l\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 lieassa, vaatii ymm\u00e4rryst\u00e4 tilanteelleen. Tulee tunne, ett\u00e4 h\u00e4n tarvitsee sit\u00e4, miten Ester t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 h\u00e4nen vikojaan. Olof on veltto ja ep\u00e4-\u00e4lyllinen, Esterist\u00e4 h\u00e4n saa uutta polttoainetta ja ajateltavaa. J\u00e4lleen Andersson kuvaa osuvasti tuhoon tuomitun suhteen vaiheita ja k\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n

Moni lukija on ihmetellyt, miksi Ester, joka on muuten \u00e4lyk\u00e4s, on miesten suhteen niin tomppeli. Viimeist\u00e4\u00e4n toisen romaanin loppupuolella rupeaa tuntumaan, ett\u00e4 jollakin tavalla Ester nauttii tuskaisista suhteista ja omasta masokistisesta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4n on arvostettu ja ajattelijana kyps\u00e4, tunne-el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti ep\u00e4kyps\u00e4. Ristiriita on kiinnostava. Molemmissa kirjoissa kuvataan hankalia persoonallisuuksia, ihmisi\u00e4 jotka eiv\u00e4t osaa olla yhdess\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 erill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 kahdesta kirjasta ensimm\u00e4inen oli parempi ja ehyempi. Molemmat luki mielell\u00e4\u00e4n, vaikka tarina on melkein sama. Ensimm\u00e4isest\u00e4 romaanista minulle tuli v\u00e4lill\u00e4 kovasti mieleen Truffaut’n<\/strong> tositarinaan perustuva elokuva Adele H:n tarina.<\/strong> <\/a>Molemmat kuvaavat pakkomielteist\u00e4, tuhoavaa rakkautta, tosin Adele k\u00e4rsi mielenterveyden ongelmista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lena Andersson: Omavaltaista menettely\u00e4 (Siltala, 2014) ja Vailla henkil\u00f6kohtaista vastuuta (Siltala, 2015,…<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2015\/05\/66a9e8656da3c2fc05cd5e78c25052d7.jpg","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/1072"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=1072"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/1072\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4304,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/1072\/revisions\/4304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=1072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=1072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=1072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}