N\u00e4in 1960-luvun naistenlehdess\u00e4 maininnan Anne Philipen<\/b> kirjasta Kuin henk\u00e4ys <\/i>(Le temps d’un soupir,<\/i> suom Ulla-Kaarina Jokinen,<\/b> Otava, 1966). Kirjavarastosta sain sen luettavaksi. Teos perustuu Philipen omiin kokemuksiin: h\u00e4nen miehens\u00e4 menehtyi nuorena aggressiiviseen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n ja vaimo j\u00e4i yksin pienten lasten kanssa. Kuin henk\u00e4ys on omakohtainen kuvaus suruty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Jostain luin, ett\u00e4 Philipe ei kirjoittanut varsinaisesti romaaneja, vaan p\u00e4iv\u00e4kirjan, runon ja romaanin yhdistelmi\u00e4. Luonnehdinta sopii t\u00e4h\u00e4nkin teokseen. Se on aiheesta huolimatta \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kaunis ja lyyrinen. Suruty\u00f6 on kuvattu todella koskettavasti \u2013 minullakin nousi pala kurkkuun, vaikken ole kokenut mit\u00e4\u00e4n samankaltaista.<\/p>\n
Ainoa mik\u00e4 teoksessa h\u00e4iritsi oli, ett\u00e4 aviomies oli maailman ihanin, eik\u00e4 parin v\u00e4lill\u00e4 ollut muuta kuin valtavaa rakkautta. Jokin s\u00e4r\u00f6 olisi tehnyt hyv\u00e4\u00e4. Kuvittelisin, ett\u00e4 tuollaisessa tilanteessa muistelisi riitoja tai jotain tilannetta, jossa on itse k\u00e4ytt\u00e4ytynyt kohtuuttomasti, ja tuntisi syyllisyytt\u00e4.<\/p>\n
Kirja oli kuitenkin hieno lukuel\u00e4mys. Kirjailijan el\u00e4m\u00e4kerta on kiinnostava: h\u00e4nen ensimm\u00e4inen teoksensa oli p\u00e4iv\u00e4kirja Kiinasta, miss\u00e4 h\u00e4n oli 1948. H\u00e4n matkusti kauppamiesten kanssa Silkkitiet\u00e4. 1951 h\u00e4n meni naimisiin filmit\u00e4hti G\u00e9rard Philipen<\/b> kanssa. Mies kuoli maksasy\u00f6p\u00e4\u00e4n 1959. Anne Philipe ty\u00f6skenteli toimittajana ja dokumenttielokuvien tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Kuin henk\u00e4ys -romaania voi suositella omaisensa menett\u00e4neille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
N\u00e4in 1960-luvun naistenlehdess\u00e4 maininnan Anne Philipen kirjasta Kuin henk\u00e4ys (Le temps d’un…<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/188"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=188"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4199,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions\/4199"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}