{"id":208,"date":"2014-02-03T09:46:00","date_gmt":"2014-02-03T07:46:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/utopistisia-ajatuksia\/"},"modified":"2018-02-28T10:01:19","modified_gmt":"2018-02-28T08:01:19","slug":"utopistisia-ajatuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/utopistisia-ajatuksia\/","title":{"rendered":"Utopistisia ajatuksia"},"content":{"rendered":"<div style=\"clear: both; text-align: center;\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2015\/04\/utopiat.jpg\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2015\/04\/utopiat.jpg\" height=\"320\" width=\"320\" \/><\/a><\/div>\n<p><\/p>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">Usein kuulee puhuttavan, ett\u00e4 tietoteoksia ei en\u00e4\u00e4 tarvita, koska on internet. En ole samaa mielt\u00e4! Minusta on hauska lukea runsaasti kuvitettuja tietoteoksia, joita tuntuu ilmestyneen runsaasti varsinkin 1990-luvulla. Ker\u00e4\u00e4n kirpputoreilta ja divareista lasten Merkurius-sarjaa, joka tarjoaa erinomaisen katsauksen erilaisiin aiheisiin (avaruus, keksint\u00f6jen historia, rikostutkimus, aseet&#8230;). Toinen sarja, josta pid\u00e4n, on Landemannin <i>Mystiikan maailma<\/i> -kirjasarja. Minulla on sarjasta <i>Kummittelu, Kuolleet el\u00e4v\u00e4t, Ajatuksen voima, Sielua etsim\u00e4ss\u00e4, Muodonmuutokset<\/i> sek\u00e4 <i>Noidat ja noituus.<\/i> Sarjaa on l\u00e4hes kaikissa kirjastoissa ja omassa sivukirjastossamme huomasin, etten ollut lukenut teosta <i>Utopiat.<\/i><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\"><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">T\u00e4llaisten kirjojen etu internetiin n\u00e4hden on, ett\u00e4 yhteen kirjaan voidaan koota mit\u00e4 erilaisimpia teemaan liittyvi\u00e4 juttuja \u2013 netiss\u00e4 menisi paljon aikaa niit\u00e4 etsiess\u00e4. Kirja esittelee eri uskontojen k\u00e4sityksi\u00e4 luvatusta maasta ja paratiisista, new age -ajattelijoita menneisyydest\u00e4 ja 1900-luvun lopulta, Shakerien kaltaisia lahkoja, Steinerin oppeja, Bauhausin, utopistista arkkitehtuuria ja muita utopistisia suuntauksia. Erikoisen hauska on luku \u201dTakapihojen utopioiden rakentajat\u201d, jossa kerrotaan eksentrikoista.<\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\"><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">En ollut koskaan kuullutkaan <b><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/G._I._Gurdjieff\">Georgei Gurdjieffist\u00e4,<\/a> <\/b>enk\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 Frank Lloyd Wrightkin oli kiinnostunut utopistisista ajatuksista. Lahkot ovat aina kiinnostaneet minua ja kirjassa tiivistet\u00e4\u00e4n n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti, mik\u00e4 sai lahkolaiset seuraamaan johtajiaan esimerkiksi Amerikan mantereelle. Kirjassa on yhdistelty hauskasti erilaisia utopiasuuntauksia toisiinsa.<\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\"><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">Lukiessa aloin mietti\u00e4, onko oma aikamme erityisen utopiak\u00f6yh\u00e4\u00e4. Tai ehk\u00e4 utopia-ajattelu on muuttunut yksil\u00f6keskeiseksi? On paljon ihmisi\u00e4, jotka j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u201doravanpy\u00f6r\u00e4n\u201d ja muuttavat paikkaan, joka on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kaikinpuolin ihanteellisempi kuin se, mist\u00e4 he ovat l\u00e4ht\u00f6isin. Mutta perustaako kukaan en\u00e4\u00e4 utopistisia yhteis\u00f6j\u00e4?<\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\"><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">********************<\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\"><\/div>\n<div style=\"margin-bottom: 0cm;\">Vaikka olen aiemminkin lukenut Shakereista (omistan jopa Shaker-keittokirjan!), en ollut koskaan kuullut heid\u00e4n <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.pinterest.com\/sassynancy\/shaker-drawings-gift-songs\/\">lahjapiirroksistaan<\/a>. Valtavan upeita!<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Usein kuulee puhuttavan, ett\u00e4 tietoteoksia ei en\u00e4\u00e4 tarvita, koska on internet. En&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":683,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2015\/04\/utopiat.jpg","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2015\/04\/utopiat.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/208"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4219,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/4219"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media\/683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}