{"id":2559,"date":"2016-05-06T11:47:17","date_gmt":"2016-05-06T08:47:17","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=2559"},"modified":"2018-02-28T09:53:12","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:12","slug":"tyttoja-opintiella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/tyttoja-opintiella\/","title":{"rendered":"Tytt\u00f6j\u00e4 opintiell\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone  wp-image-2560\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12.png\" alt=\"N\u00e4ytt\u00f6kuva 2016-05-06 kello 11.17.12\" width=\"584\" height=\"430\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12.png 977w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12-300x221.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12-768x565.png 768w\" sizes=\"(max-width: 584px) 100vw, 584px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Katri Veltheim: Tuntematon vuosikymmeneni 30-luku (Tammi, 1989)<\/em><\/p>\n<p><em>Tyyni Tuulio: Lapsuuden maa (WSOY, 1966)<\/em><\/p>\n<p>Jos arjen historia eli mikrohistoria kiinnostaa, lapsuus- ja nuoruusmuistelmat ovat kiehtovaa luettavaa. Niiss\u00e4 arjen yksityiskohdat tulevat l\u00e4helle lukijaa. Samalla piirtyv\u00e4t esiin suuremmatkin linjat.<\/p>\n<p><strong><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/muistot\/a1364357095122\">Katri Veltheim<\/a> <\/strong>oli toimittaja ja teatterikriitikko, joka kirjoitti useita muistelmateoksia.<em> Tuntematon vuosikymmeneni 30-luku<\/em> on hyv\u00e4ntuulinen, suloinen muistelo opiskelija- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 1930-luvun Helsingiss\u00e4. Ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat asuivat yleens\u00e4 t\u00e4ysihoitoloissa, siis suurissa kerrostaloasunnoissa esimerkiksi Kruununhaassa. Jonkun opiskelijan \u00e4iti tai t\u00e4ysihoitolaa elannokseen py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 em\u00e4nt\u00e4 piti opiskelijatytt\u00f6j\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 kokkasi heille terveellist\u00e4 kotiruokaa.<\/p>\n<p>Veltheim kuvaa paitsi omia kokemuksiaan, ajan henke\u00e4 yleisemmin. 1920-luvun hedonistinen bailaaminen ja radikalismi v\u00e4istyy 1930-luvun kovien arvojen tielt\u00e4. Opiskelijanuorilla on silti hauskaa, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ihailijoiden kanssa k\u00e4velyll\u00e4 ja pussailemassa porttikongeissa, yliopistojuhlissa ja istuskellaan tytt\u00f6porukassa Helsingin kahviloissa. Ylellisyydeksi riitt\u00e4\u00e4, kun joskus on rahaa leivokseen. Iltapukuja lainaillaan ja juhlakampaukset v\u00e4kerret\u00e4\u00e4n itse, eik\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n ole sen enemp\u00e4\u00e4 kuin toisilla.<\/p>\n<p>Opiskelijat eiv\u00e4t aavista, ett\u00e4 edess\u00e4 on sota, nuoruuden loppu ja aivan erilainen maailma. Kiehtova kirja!<\/p>\n<p><strong><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/375humanistia.helsinki.fi\/humanistit\/tyyni-tuulio\">Tyyni Tuulio <\/a><\/strong>oli\u00a0oli suomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija, suomentaja ja filosofian kunniatohtori, jolla oli l\u00e4k\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 kirjallinen tuotanto. Tuulio kasvoi pappisperheess\u00e4 Karvialla. <em>Lapsuuden maassa<\/em> h\u00e4n kuvaa huumorilla ja l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 lapsuutta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Leikit ja leikkikalut olivat nykymenoon verrattuna alkeellisia, mutta sivistyksen palo oli papin perheess\u00e4 kova. Vaikka raha oli tiukassa (papithan eiv\u00e4t saaneet palkkaa, vaan el\u00e4ttiv\u00e4t perheen oman tilan pit\u00e4misell\u00e4), perheeseen hankittiin kirjoja aina kun voitiin. Suomenkielinen lastenkirjallisuus teki vasta tuloaan ja papin lapset ahmivat innoissaan kaiken mit\u00e4 k\u00e4siins\u00e4 saivat, Raamatusta Maammekirjaan.<\/p>\n<p>Tyyni Tuulion muistelmissa syk\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 erityisesti vimma kouluttaa lapset. Tuulio k\u00e4vi pitk\u00e4\u00e4n &#8220;\u00e4idinkoulua&#8221;, sitten siirryttiin Poriin ja my\u00f6hemmin Vaasaan. Isommat sisarukset joutuivat p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koulukortteerissa pienest\u00e4 asti l\u00e4hes omillaan, mutta Tyynin siirtyess\u00e4 oikeaan kouluun \u00e4iti l\u00e4hti mukaan. Matka kotiin oli hankala ja pitk\u00e4, eik\u00e4 kotipuolessa pist\u00e4ydytty tuosta vain. Kun Tyyni murrosik\u00e4isen\u00e4 asui t\u00e4tien luona Vaasassa koulun takia, ik\u00e4v\u00e4 kotiin \u00e4din luo oli v\u00e4lill\u00e4 kova.<\/p>\n<p>Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta on h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koulutusta tuolloin pidettiin. Vanhemmat eiv\u00e4t s\u00e4\u00e4stelleet varojaan, eiv\u00e4tk\u00e4 voimiaan saadakseen lapset opintielle. Oma mummoni muutti 1930-luvulla Puumalasta Mikkeliin oppikouluun, vain 11-vuotiaana. Kotona k\u00e4ytiin harvoin, olihan matkustaminen kallistakin. Tuntuu kauhealta ajatella, ett\u00e4 l\u00e4hett\u00e4isin kuopukseni kauas vieraiden aikuisten hoitoon, enk\u00e4 n\u00e4kisi h\u00e4nt\u00e4 kuukausiin. Kuitenkin monta sukupolvea suomalaislapsia kasvoi sill\u00e4 tavalla. Sekin on h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 ajatus, ett\u00e4 oma isomummoni k\u00e4vi vain muutaman lukukauden kiertokoulua. Silti, tai ehk\u00e4 juuri sen takia, h\u00e4n halusi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omat tytt\u00e4ret oppikouluun, miss\u00e4 he opiskelivat ylioppilaiksi.<\/p>\n<p>Suomalaisen sivistyksen nousukiito oli nopea, ja nyt sivistyksemme ollaan tuhoamassa tehokkailla kuoliniskuilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiemme toimesta. Surulliseksi vet\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katri Veltheim: Tuntematon vuosikymmeneni 30-luku (Tammi, 1989) Tyyni Tuulio: Lapsuuden maa (WSOY,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/05\/nayttokuva-2016-05-06-kello-11-17-12.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2559"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=2559"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3938,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions\/3938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=2559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=2559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=2559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}