{"id":2609,"date":"2016-06-12T13:35:22","date_gmt":"2016-06-12T10:35:22","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=2609"},"modified":"2018-02-28T09:53:09","modified_gmt":"2018-02-28T07:53:09","slug":"salaisuuksia-ja-sillikaviaaria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/salaisuuksia-ja-sillikaviaaria\/","title":{"rendered":"Salaisuuksia ja sillikaviaaria"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-24-54.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-2610\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-24-54.png\" alt=\"N\u00e4ytt\u00f6kuva 2016-06-12 kello 13.24.54\" width=\"322\" height=\"436\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-24-54.png 538w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-24-54-222x300.png 222w\" sizes=\"(max-width: 322px) 100vw, 322px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Leena Parkkinen: S\u00e4\u00e4dyllinen ainesosa (Teos, 2016)<\/em><\/p>\n<p>(Kustantajan arvostelukappale)<\/p>\n<p>Nuori perheen\u00e4iti Saara muuttaa T\u00f6\u00f6l\u00f6\u00f6n pienen poikansa ja vanhemman aviomiehen kanssa. Elet\u00e4\u00e4n 1950-lukua. Arka Saara yritt\u00e4\u00e4 kovasti toteuttaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisest\u00e4 vaimon osasta. Perhe on aiemmin asunut kauppalassa, josta Saara on kotoisin. Siell\u00e4 aviomies on syyllistynyt rikkeeseen, joka on vienyt kaikki varat.<\/p>\n<p>Helsingiss\u00e4 Saara tutustuu naapuriinsa, itselliseen Elisabethiin. Salaper\u00e4inen nainen on elegantti ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4. Pian Saaran ja Elisabethin v\u00e4lille kasvaa ep\u00e4tasapainoinen yst\u00e4vyys. Elisabeth on maailmannainen, h\u00e4n on el\u00e4nyt boheemiel\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Pariisissa ett\u00e4 Tukholmassa, kun taas Saara on keskiluokkaisesta, kaavoihin kangistuneesta perheest\u00e4 ja kokeillut itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 vain hetken Turussa.<\/p>\n<p>Elisabethin menneisyys keriytyy osittain auki kirjeiss\u00e4, joita h\u00e4n kirjoittaa rakastetulleen Isabellalle Pariisiin. Saaran menneisyys kerrotaan takaumina. Elisabethin yst\u00e4v\u00e4t juoruilevat, ett\u00e4 h\u00e4n on vakooja.<\/p>\n<p>Ennen kuin tartuin Parkkisen kirjaan, olin pohdiskellut, miksi nuorena oli helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 romaaneja, joihin ihastui niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 meni sekaisin. Miksi sellaisia kirjoja on nyky\u00e4\u00e4n vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4? Johtuuko se i\u00e4st\u00e4, siit\u00e4 ett\u00e4 vuosien kuluessa on tullut luettua hirve\u00e4sti kirjoja, vai omasta ammattilaisuudesta? Hauska sattuma, ett\u00e4 <i>S\u00e4\u00e4dyllinen ainesosa <\/i>aiheutti sekop\u00e4isen tunteen, joka muistuttaa rakastumista. Todella hieno lukuel\u00e4mys!<\/p>\n<p>Kerronnassa on alusta saakka jotain sadunomaista. Mieleeni tuli irlantilainen kirjailija <b>Cecelia Ahern. <\/b>H\u00e4n kirjoittaa eri lajityypin romaaneja kuin Parkkinen, paljon kevyempi\u00e4, mutta otteessa on jotain samaa. On satumaisuutta, mielikuvituksen lentoa ja rehevi\u00e4 tarinoita. Sattumalta olin lukemassa samaan aikaan legendaarisen viihdekirjailijan <b>Vicky Baumin<\/b> romaania <i>Uimaopettaja Urban Hell.<\/i> Kuvauksissa ja tunnelmissa oli jotain samaa kuin Parkkisella. Mieleen tuli my\u00f6s yksi lempikirjojani, <b>Burnettin <\/b><i>Salainen puutarha. <\/i>T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita, ett\u00e4 S\u00e4\u00e4dyllinen ainesosa olisi viihde- tai lastenkirja, vaan tyyli\u00e4, kuvausta sek\u00e4 tunnelmaa. Mist\u00e4\u00e4n arkiproosasta ei ole kyse.<\/p>\n<p>Salaisuuksilla on romaanissa t\u00e4rke\u00e4 rooli. Elisabethilla on salaisuutensa, Saaralla on sek\u00e4 opiskelutoveriin, ett\u00e4 aviomieheen liittyvi\u00e4 salaisuuksia. Elisabethin kirjeist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4 tarinoimaan ja v\u00e4lill\u00e4 lukiessa mietti, miten luotettava hahmo Elisabeth ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on. Tarinat, joita Elisabeth kertoo kirjeiss\u00e4\u00e4n, ovat kutkuttavia ja rehevi\u00e4. Elisabeth on sek\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 kiehtova henkil\u00f6. Saaran varpusmaisuus kismitt\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4, toisaalta h\u00e4ness\u00e4 on salattua voimaa. Molemmat p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat t\u00e4ytel\u00e4isi\u00e4 ja kiehtovia hahmoja.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-25-06.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-2611\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-25-06.png\" alt=\"N\u00e4ytt\u00f6kuva 2016-06-12 kello 13.25.06\" width=\"399\" height=\"544\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-25-06.png 540w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-25-06-220x300.png 220w\" sizes=\"(max-width: 399px) 100vw, 399px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>S\u00e4\u00e4dyllisi\u00e4 rouvapukuja 1950-luvulta. Sorja-kaavat.<\/em><\/p>\n<p>Romaani ry\u00f6ps\u00e4htelee ja r\u00f6nsyilee tarinasta sek\u00e4 maasta toiseen. Kirjeiden ja takaumien kautta mukaan tulee erilaisia hahmoja. Punaisena lankana toimii ruuanlaitto. Elisabethi\u00e4 kuvaavat huikeat herkut, Saaraa arkiruuat. Elisabethin t\u00e4rkeimm\u00e4t ihmissuhteet kietoutuvat ruuan ymp\u00e4rille, ruokakuvailut pit\u00e4v\u00e4t kokonaisuutta kasassa. Minua ei gastronomia hirve\u00e4sti kiinnosta, ja v\u00e4lill\u00e4 mentiin niill\u00e4 rajoilla, ett\u00e4 ruokakuvaukset olisivat alkaneet puuduttaa. Ruokien ja aistinautintojen kuvaajana Parkkinen on kyll\u00e4 vertaansa vailla, lukija voi miltei haistaa tuoksut ja tuntea esimerkiksi kankaiden pinnan tai huoneen tunnelman. Parkkisen proosassa on muutenkin jotain ihanan aistillista ja huumaavaa.<\/p>\n<p>Mietin lukiessa, miksi Elisabethilla, t\u00e4m\u00e4n rakastetulla Isabellalla ja Saaran nuoruuden rakkaudella Liisalla on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama nimi. Elisabethin rakastettu Tukholmassa on Lotte, joka voisi olla lyhennys Liselottesta. Ovatko n\u00e4m\u00e4 eri henkil\u00f6t s\u00e4rmikk\u00e4\u00e4n Elisabethin persoonan eri puolia?<\/p>\n<p>Vaikka pidin romaanista \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n paljon, jotkin seikat h\u00e4iritsiv\u00e4t. Aviomies Juhani oli mielest\u00e4ni kuvattu v\u00e4h\u00e4n liiankin kylm\u00e4kiskoiseksi ja kauheaksi. Olisiko Saara todella mennyt sellaisen tyypin kanssa naimisiin, vaikka olisi ollut kuinka tiukassa raossa? Poika Elias on kuvattu suloisesti, mutta h\u00e4nen ik\u00e4ns\u00e4 tuntui vaihtelevan. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n vaikutti pikku taaperolta, mutta my\u00f6hemmin h\u00e4n k\u00e4vikin koulua.<\/p>\n<p>Vakoojaosuus j\u00e4tti ristiriitaisen olon. Kuvio toki valaisee Elisabethin luonteen tiettyj\u00e4 piirteit\u00e4, egosentrisyytt\u00e4, irrallisuutta ja valmiutta tehd\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 juttuja mukavan el\u00e4m\u00e4n toivossa. Silti vakoojajuoni oli v\u00e4h\u00e4n kioskikirjamainen \u2013 en tied\u00e4 vaikuttiko siihen se, ett\u00e4 olin juuri harrastanut kylm\u00e4n sodan vakoojien tarinoita ja luin Parkkisen romaanin kanssa samaan aikaan Stasin historiaa. Romaanin vakoilutouhut tuntuivat liian romanttisilta.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 huolimatta olin aivan rakastunut S\u00e4\u00e4dylliseen ainesosaan. Koin samaa huumaa kuin nuorena, kun l\u00f6ysi romaanin, josta piti kamalasti. S\u00e4\u00e4dyllisest\u00e4 ainesosasta tulee varmasti sellainen kirja, jonka luen my\u00f6hemmin monta kertaa uudelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Leena Parkkinen: S\u00e4\u00e4dyllinen ainesosa (Teos, 2016) (Kustantajan arvostelukappale) Nuori perheen\u00e4iti Saara muuttaa&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2016\/06\/nayttokuva-2016-06-12-kello-13-24-54.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2609"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=2609"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2609\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3927,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/2609\/revisions\/3927"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=2609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=2609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=2609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}