{"id":3086,"date":"2017-01-07T12:08:05","date_gmt":"2017-01-07T10:08:05","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=3086"},"modified":"2018-02-28T09:51:01","modified_gmt":"2018-02-28T07:51:01","slug":"aikamatka-1800-luvulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/aikamatka-1800-luvulle\/","title":{"rendered":"Aikamatka 1800-luvulle"},"content":{"rendered":"

\"nayttokuva-2017-01-07-kello-11-45-25\"<\/a><\/p>\n

Carl Blechen:\u00a0Gebirgslandschaft mit spitzbogigem Viadukt und zwei Frauen am Wasser, 1831\u00a0<\/em>\u00a9 Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett \/ J\u00f6rg P. Anders<\/em><\/p>\n

Er\u00e4s lempiasioitani Berliiniss\u00e4 on, ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on loputtomasti vanhaa taidetta, sen kun tallustelee katsomaan. Suosikkeihini kuuluu Gem\u00e4ldegallerie<\/a>, kolkko ja totinen perinteinen taidemuseo, jossa on n\u00e4ytill\u00e4 esimerkiksi Vermeeri\u00e4<\/strong> ja Botticellia.<\/strong> Samassa rakennuksessa oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa n\u00e4yttely\u00a0Romantik und Moderne\u00a0Zeichnung als Kunstform von Caspar David Friedrich bis Vincent van Gogh<\/a>.<\/em> Viime vuosina minua on alkanut kiinnostaa 1800-luku entist\u00e4 enemm\u00e4n \u2013 tuntuu, ett\u00e4 niin moni nyky\u00e4\u00e4n vaikuttava suuntaus k\u00e4ynnistyi silloin, teollisesta vallankumouksesta psykoanalyysiin. 1800-luku oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiehtovaa aikaa. Toisaalta teollisuudessa, teknologiassa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tehtiin suuria keksint\u00f6j\u00e4 ja mentiin harppauksin eteenp\u00e4in, toisaalta romantiikan taide ja kirjallisuus loivat mystiseen menneisyyteen haikailevan ylti\u00f6tunteellisen maailman.<\/p>\n

Piirrosn\u00e4yttely oli kiehtova. Pidin Carl Blechenin<\/a><\/strong> piirroksista, joihin tiivistyi uusgoottilainen, romanttinen tunnelma yhdistyneen\u00e4 saksalaiseen mets\u00e4romantiikkaan (yll\u00e4). Maisemassa on fantasiaelementtej\u00e4. Luonnonvedess\u00e4 kylpev\u00e4t neitokaiset, mets\u00e4 ja rauniot, ihanaa!<\/p>\n

\"nayttokuva-2017-01-07-kello-11-49-08\"<\/a><\/p>\n

Eduard Hildebrandt:\u00a0Japanische K\u00fcste mit dem Fuji-Yama, 1863<\/em>\u00a0\u00a9 Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett \/ Dietmar Katz<\/em><\/p>\n

Eduard Hildebrandt<\/strong> <\/a>teki maailmanymp\u00e4rimatkan ja maalasi matkallaan 282 supertarkkaa akvarellia. Todellista slow-matkailua! Sen ajan kulkuv\u00e4lineill\u00e4 mantereelta toiselle ja vaikutelmien tallentaminen vesiv\u00e4reill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yhdistyi Saksan historian museossa n\u00e4kem\u00e4\u00e4ni kolonialismin\u00e4yttelyyn. 1800-luvulla her\u00e4si voimakas kansallistunne ja kansallisten piirteiden m\u00e4\u00e4rittely keinotekoisestikin, joka johti me ja muut -jaotteluun.<\/p>\n

K\u00e4vin my\u00f6s Pergamon-museossa ja Neues Museumin Egypti-osastolla. Ne ilment\u00e4v\u00e4t me ja muut -asennetta sangen konkreettisesti. Eurooppalaiset menn\u00e4 touhottivat Egyptiin sek\u00e4 muualle, kaivoivat ja kategorisoivat, ja raahasivat lopulta muinaismuistot\u00a0museoihinsa. Pergamon-museossa oli paljon irakilaisen oloisia henkil\u00f6it\u00e4, ehk\u00e4p\u00e4 ihailemassa oman maansa kulttuuriperint\u00f6\u00e4. On toki eritt\u00e4in arvokasta, ett\u00e4 esimerkiksi Aleppon aarteita on tuotu museoihin ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n

\"nayttokuva-2017-01-07-kello-11-56-54\"<\/a><\/p>\n

Karl Friedrich Schinkel: Goottilainen katedraali veden partaalla, 1830 (public domain).<\/em><\/p>\n

Alte Nationalgalleriessa<\/a> ihastuin Karl Friedrich Schinkelin<\/a><\/strong> maalauksiin ja asunnolta l\u00f6ytyi h\u00e4nest\u00e4 kirjakin. Minulla oli mielikuva, ett\u00e4 Schinkeleit\u00e4 oli kaksi, ehk\u00e4p\u00e4 veljekset: taidemaalari ja arkkitehti. Mutta he olivatkin sama henkil\u00f6 \u2013 jotkut saavat n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n kaikki lahjat. Schinkel on suunnitellut esimerkiksi Altes Museumin rakennuksen ja Potsdamin Nikolaikirkon. H\u00e4nen maalauksissaan yhdistyy kiehtovasti tarkka arkkitehtoninen kuvaus ja fantasianomaisuus. Monissa maalauksissa on ihmeellinen hehkuva valo.<\/p>\n

Kuvat:\u00a0\u00a9 Staatliche Museen zu Berlin & Wikipedia<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Carl Blechen:\u00a0Gebirgslandschaft mit spitzbogigem Viadukt und zwei Frauen am Wasser, 1831\u00a0\u00a9 Staatliche…<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/01\/nayttokuva-2017-01-07-kello-11-45-25.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3086"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=3086"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3086\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3829,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3086\/revisions\/3829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=3086"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=3086"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=3086"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}