{"id":3307,"date":"2017-04-27T12:12:54","date_gmt":"2017-04-27T09:12:54","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=3307"},"modified":"2018-02-28T09:47:20","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:20","slug":"nainen-hourulassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/nainen-hourulassa\/","title":{"rendered":"Nainen hourulassa"},"content":{"rendered":"

\"N\u00e4ytt\u00f6kuva<\/a><\/p>\n

Katja Kallio: Y\u00f6n kantaja (Otava, 2017)<\/em><\/p>\n

[Lahja kustantajalta]<\/p>\n

Amanda on levoton nainen aikakaudella, jolloin naisten teht\u00e4v\u00e4 oli olla siveit\u00e4 \u00e4itej\u00e4. Samaan aikaan katuprostituutio rehotti Turussa ja Helsingiss\u00e4, syfilis ja muut sukupuolitaudit vaanivat my\u00f6s prostituoitujen asiakkaita. Ty\u00f6v\u00e4en tytt\u00e4rill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta opiskella, eik\u00e4 ainakaan n\u00e4hd\u00e4 maailmaa.<\/p>\n

Katja Kallion<\/strong> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Amanda Aaltonen, jonka esikuva oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 syntyi vuonna 1864. Kertomansa mukaan Amanda p\u00e4\u00e4si kuumailmapalloilijan matkassa Pariisiin ja liehui Lontoossakin. Palattuaan Suomeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi naisten mielisairaalaan Seilin saarelle. Sielt\u00e4 ei ollut paluuta normaaliel\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Romaanin Amanda on rauhaton ja r\u00f6yhke\u00e4 \u2013 oma \u00e4itik\u00e4\u00e4n ei jaksa h\u00e4nt\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 Amanda asuu miesten luona, v\u00e4lill\u00e4 naisten, v\u00e4lill\u00e4 kadulla. Raataminen tehtaassa tai piikana ei houkuttele, rahaa Amanda hankkii myym\u00e4ll\u00e4 itse\u00e4\u00e4n Turun kaduilla. Tie johtaa v\u00e4lill\u00e4 naisvankilaan, mutta siell\u00e4k\u00e4\u00e4n Amandaa ei saada kuriin. Palattuaan Turkuun h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4 kuumailmapalloilijaan ja ly\u00f6tt\u00e4ytyy puoliv\u00e4kisin t\u00e4m\u00e4n matkaan. Taivaalla nainen on vapaa ja onnellinen, mutta Pariisissa k\u00f6yh\u00e4 arki haasteineen on j\u00e4lleen vastassa. Amanda ei l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa sielt\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Valtaosa romaanista tapahtuu Seilin saarella, mielisairaalassa. Sairaala on suljettu yhteis\u00f6, jo maantieteellisestikin. Saaren asukkaat jakautuvat potilaisiin, sairaalan henkil\u00f6kuntaan ja muutamaan muuhun asukkaaseen, jotka tekev\u00e4t hanttihommia sairaalalla. Keski\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 on Isaksson, jonka kanssa Amanda l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteisen kipin\u00e4n.<\/p>\n

Mielisairaanhoito oli tuolloin alkeellista, hoitajilla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista koulutusta ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri vierailee vain kerran viikossa, l\u00e4hinn\u00e4 katsastamassa fyysisi\u00e4 vaivoja. Potilaat tekev\u00e4t esimerkiksi k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, jotteivat olisi jouten. Henkil\u00f6kunnasta osa suhtautuu potilaisiin halveksien, toiset my\u00f6t\u00e4tunnolla.<\/p>\n

Nykyaikana Amanda varmaan saisi jonkin diagnoosin, kuten aistiyliherkkyys tai adhd. Omana aikanaan h\u00e4n oli yhteiskuntarauhaa uhkaava villi-ihminen, joka piti sulkea pois silmist\u00e4, sairaalan kuriin ja nuhteeseen. Mit\u00e4\u00e4n mielisairautta h\u00e4ness\u00e4 ei havaittu, mutta saarelta ei ollut paluuta.<\/p>\n

Y\u00f6n kantajan teemoina on ulkopuolisuus ja sopeutumattomuus, naisen asema ja naisiin kohdistuvat odotukset ja normit. Vaikka ollaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, asenteet heijastelevat nykyisi\u00e4. Tietysti naisen asema yhteiskunnassa on parantunut todella paljon, mutta pinnan alla asenteissa on paljon samaa. Kallio k\u00e4sittelee my\u00f6s valtaa ja vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on kapinallinen, muttei mik\u00e4\u00e4n hyveellinen maailmanparantaja, vaan v\u00e4lill\u00e4 aika kaoottinen ja pinnallinenkin.<\/p>\n

Romaanin kieli on runollista ja varsinkin luontokuvaukset tuntuvat todellisilta, aivan kuin olisi p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n saarella. Amandan tuntemuksia kuvataan riipiv\u00e4sti. Koskettavin ulottuvuus kirjassa on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan ja rooliin syntymisen teema. Jonain toisena aikakautena Amanda olisi voinut el\u00e4\u00e4 aivan toisenlaisen el\u00e4m\u00e4n. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 juonteena Kallion romaanissa kulkee naiseus: sallitut tavat toteuttaa naiseutta ja seksuaalisuutta, ja lopulta naiseuden kuihtuminen sairaalan karussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 romaani toi mieleen Sarah Watersin<\/strong> kirjan Fingersmith (Silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4)<\/em>. Siin\u00e4kin on yhteiskunnassa repaleisilla reunamilla el\u00e4v\u00e4 nainen, joka p\u00e4\u00e4tyy mielisairaalaan, vaikkei ole sairas. Fingersmithin tarina tapahtuu vain parikymment\u00e4 vuotta ennen Amandan kokemuksia, mutta viktoriaanisessa mielisairaalassa ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 paljon brutaalimmat otteet. Toisaalta Amanda onkin Seiliss\u00e4 helpompien potilaiden osastolla.<\/p>\n

Y\u00f6n kantaja on mukaansa tempaava lukukokemus, joka j\u00e4\u00e4 mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Katja Kallio: Y\u00f6n kantaja (Otava, 2017) [Lahja kustantajalta] Amanda on levoton nainen…<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/04\/nayttokuva-2017-04-27-kello-10-49-44.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3307"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=3307"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3773,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3307\/revisions\/3773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=3307"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=3307"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=3307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}