{"id":3581,"date":"2017-10-31T13:42:13","date_gmt":"2017-10-31T11:42:13","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/sininenkirjahylly\/?p=3581"},"modified":"2018-02-28T09:47:02","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:02","slug":"naisia-sodan-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/naisia-sodan-aikaan\/","title":{"rendered":"Naisia sodan aikaan"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-12-57-44.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-3583\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-12-57-44.png\" alt=\"N\u00e4ytt\u00f6kuva 2017-10-31 kello 12.57.44\" width=\"470\" height=\"476\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-12-57-44.png 760w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-12-57-44-296x300.png 296w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Heidi K\u00f6ng\u00e4s: Sandra (Otava, 2017)<\/em><\/p>\n<p><em>[Lahja kustantajalta]<\/em><\/p>\n<p>Ty\u00f6t\u00f6n n\u00e4yttelij\u00e4 Klaara miettii iso\u00e4itins\u00e4 Sandran menneisyytt\u00e4. Iso\u00e4iti on ollut Klaaralle turvallinen ja rakas hahmo. Sandran menneisyys on kuitenkin ollut karu. Sis\u00e4llissodan puhjetessa Sandra on nuori torpparin vaimo. Aviomies Janne joutuu vastoin tahtoaan vedetyksi punaisten puolelle. Sandra ja appivanhemmat joutuvat selviytym\u00e4\u00e4n ilman Jannea. V\u00e4lill\u00e4 seurataan Jannen topakkaa siskoa Lyyti\u00e4, joka ty\u00f6skentelee palvelijana perheiss\u00e4.<\/p>\n<p>Romaani tuo sodan kauhut l\u00e4helle. Sandra ja Janne ovat tavallisia, ahkeria ihmisi\u00e4, jotka historian oikusta joutuvat mukaan konfliktiin. Sandra raataa voimiensa rajoilla. H\u00e4nen on pidett\u00e4v\u00e4 huoli lapsikatraasta sek\u00e4 appivanhemmista, omasta torpasta ja suoritettava taloon ty\u00f6velvoite, jotta perhe saa pit\u00e4\u00e4 kotinsa.<\/p>\n<p>Romaania kantaa vahva suru, joka sakenee loppua kohti. Naiset ja lapset kantavat oman taakkansa sodasta, pienet pojat joutuvat ottamaan is\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4 itselleen. Ruokaa ei ole tarpeeksi, eiv\u00e4tk\u00e4 hentojen poikien voimat meinaa riitt\u00e4\u00e4. Kun is\u00e4 palaa vankilasta, k\u00e4rsimys on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkens\u00e4 koko perheeseen.<\/p>\n<p>Romaanin nykytaso j\u00e4i minulle v\u00e4h\u00e4n et\u00e4iseksi. Nykytaso kuitenkin muistuttaa tehokkaasti, miten l\u00e4hell\u00e4 romaanin tapahtumat ovat. Sis\u00e4llissodasta on ensi vuonna kulunut vasta 100 vuotta. Samoin on l\u00e4hell\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys, puute ja n\u00e4lk\u00e4. Sandra haluaa taistella lapsilleen keng\u00e4t, jotta n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t kouluun, mutta k\u00f6yh\u00e4inhuollosta saa vain yhdet. Sandra on itse joutunut lapsuudessaan huutolaiseksi, h\u00e4net on siis ostettu lapsity\u00f6l\u00e4iseksi. Sandran mieless\u00e4 on koko ajan tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 jos h\u00e4n ei jaksa, omia lapsia odottaa sama kohtalo.<\/p>\n<p>Lukija imeytyy mukaan Sandran koettelemuksiin. N\u00e4l\u00e4n kuvauksia lukiessa melkein sattuu omaankin ruumiiseen. Kielenkin tasolla Sandra on hieno lukukokemus. Lapsia kuvataan tosi taitavasti.<\/p>\n<p>Seikka, joka mietitytti minua on Sandran suhde uskontoon, tai oikeastaan sen puuttuminen. 1900-luvun alussa uskonto vaikutti voimakkaasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioissakin. Varmasti uskonnon l\u00e4p\u00e4isem\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa kasvanut olisi sis\u00e4ist\u00e4nyt luterilaiset opit, vaikkei itse olisi uskonnollinen. Nykysuomalaisillakin on taipumus mietti\u00e4, ovatko vastoink\u00e4ymiset rangaistus jostain. Sandran ajattelussa ei kuitenkaan ole hitustakaan uskonnollista taikauskoa, Jumala ei edes k\u00e4v\u00e4ise h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n. J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n, olisiko tuon ajan ihminen oikeasti ollut noin irrallaan uskonnosta.<\/p>\n<p>Toinen seikka, mik\u00e4 lukiessa mietitytti olivat lehm\u00e4t. Mielest\u00e4ni lehmill\u00e4 ei ollut tarpeeksi painava rooli tarinassa! Lehmien hoitohan on Suomessa ollut naisten ty\u00f6t\u00e4. Aikana ennen tehonavettoja naiset olivat kiintyneit\u00e4 lehmiins\u00e4. Vanhoissa romaaneissa lehmist\u00e4 puhutaan aina nimill\u00e4, eik\u00e4 vain lehmin\u00e4.<\/p>\n<p>Sandraa lukiessa palasi mieleen er\u00e4s lempikirjani, <strong>Anna Bondenstamin<\/strong> <em>Kuilu<\/em> (Tammi, 1967, suom. Elvi Sinervo). Bondestam on ilmeisesti t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa, mutta suomenkielisess\u00e4 kirjallisuushistoriassa melko tuntematon. Kuilu kuvaa \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n taitavasti sodan vaikutusta lapseen. Ty\u00f6l\u00e4iskodin pieni tyt\u00e4r Rut valvoo kaikki y\u00f6t pel\u00e4ten, ett\u00e4 valkoiset hakevat is\u00e4n. Romaani on hieno ja j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-13-15-48.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone  wp-image-3585\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-13-15-48.png\" alt=\"N\u00e4ytt\u00f6kuva 2017-10-31 kello 13.15.48\" width=\"340\" height=\"364\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-13-15-48.png 716w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-13-15-48-280x300.png 280w\" sizes=\"(max-width: 340px) 100vw, 340px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Kansikuva on Tapani Utriaisen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Heidi K\u00f6ng\u00e4s: Sandra (Otava, 2017) [Lahja kustantajalta] Ty\u00f6t\u00f6n n\u00e4yttelij\u00e4 Klaara miettii iso\u00e4itins\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2017\/10\/nayttokuva-2017-10-31-kello-12-57-44.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3581"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=3581"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3581\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3714,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/3581\/revisions\/3714"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=3581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=3581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=3581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}