![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2018\/07\/nayttokuva-2018-07-24-kello-9-21-20-292x300.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen: Katuojan vett\u00e4 (WSOY, 1943, ensimm\u00e4inen painos 1935)<\/em><\/p>\n Nuori konttoritytt\u00f6 Kirsti tulee raskaaksi satunnaisesta suhteesta. Mies kyll\u00e4 suostuu avioon, mutta ei halua sen j\u00e4lkeen kuullakaan Kirstist\u00e4 tai lapsesta. Nuori nainen joutuu muuttamaan pikkukaupungista Helsinkiin. P\u00e4\u00e4kaupungissa el\u00e4m\u00e4 on karua. Kirsti asettuu yst\u00e4v\u00e4llisen vanhan naisen alivuokralaiseksi ja kiert\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4nlityksess\u00e4 sek\u00e4 k\u00f6yh\u00e4inavussa. Kun lapsi syntyy, arki on kamppailua. Ty\u00f6 on raskasta, mutta ty\u00f6tt\u00f6mien ja duunareiden asuttamassa vuokratalossa tuetaan naapuria, eik\u00e4 paheksuta yksinhuoltaja\u00e4iti\u00e4.<\/p>\n Luin nuorena paljon Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4ist\u00e4,<\/strong> p\u00e4iv\u00e4kirjat, kirjeet, useita romaaneja sek\u00e4 runoja. Nyt t\u00e4m\u00e4 romaani sattui k\u00e4teen kes\u00e4m\u00f6kin kirjahyllyst\u00e4 ja luin sen uudelleen. (Harmi, ettei t\u00e4m\u00e4n painoksen kansitaiteilijaa kerrota.)<\/p>\n Nuorena arvostin H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen kielt\u00e4 ja intohimoisuutta, mutta mustavalkoisuus kaihersi. Tunnelmani ovat edelleen samat. Katuojan vett\u00e4<\/em> on v\u00e4kev\u00e4, hienosti kirjoitettu ja mukaansatempaava romaani, mutta sen maailman mustavalkoisuus h\u00e4iritsi edelleen. Kirsti kuvataan neitseellisen\u00e4, hyv\u00e4n\u00e4 ja puhtaana ihmisen\u00e4. H\u00e4n haluaa lapselleen vain parasta ja n\u00e4kee vaikka itse n\u00e4lk\u00e4\u00e4, jotta lapsi pulskistuisi. Moneen kertaan mainitaan, ett\u00e4 Kirsti on alemman keskiluokan perheest\u00e4 ja ett\u00e4 h\u00e4n oli konttoritytt\u00f6n\u00e4 eri s\u00e4\u00e4tyluokkaa kuin ty\u00f6l\u00e4iskorttelin asukkaat. Kirsti tuntee vierautta uutta yhteiskuntaluokkaansa kohtaan, mutta samalla arvostaa ty\u00f6l\u00e4isten mutkattomuutta ja lojaalisuutta.<\/p>\n Romaanin toisella puoliskolla vastakkain asettuvat erityisesti “hierojatar”, siis prostituoitu, ja puhtoinen Kirsti. Hierojatar nauttii el\u00e4m\u00e4ntyylist\u00e4\u00e4n, hauskanpidosta, miehist\u00e4, juomisesta ja hienoista tavaroista. Samalla h\u00e4nelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kirsti hyv\u00e4ksyy h\u00e4net. Hierojatar tuntuukin olevan Kirstin ainoa oikea yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Ajankuvana Katuojan vett\u00e4 on voimakas. 1920-luvun k\u00f6yhien el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvataan realistisesti. K\u00f6yh\u00e4inhuolto on alkeellista ja perustui n\u00f6yryytt\u00e4miselle, k\u00f6yhyys merkitsi Suomessakin sit\u00e4, ett\u00e4 vaatteet kuluivat riekaleiksi. Avustukset ovat niin pieni\u00e4, ett\u00e4 romaanin k\u00f6yh\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Ty\u00f6l\u00e4isill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n turvaa, t\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n silloin kun niit\u00e4 sattuu olemaan, ja ne voivat loppua koska vain. Aatteita Kirsti tarkastelee ulkopuolelta, ty\u00f6v\u00e4enaate ei h\u00e4nt\u00e4 kosketa. Kun naapurin mies palaa riutuneena Neuvostoliitosta k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 onnelaa ei l\u00f6ydy sielt\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Nykylukijalle H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen paatoksellisuus tuntuu vieraannuttavalta. Romaanissa selostetaan sivukaupalla, miten hyveellinen Kirsti on. Toisaalta h\u00e4n vaikuttaa asenteiltaan v\u00e4lill\u00e4 ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4, kuten arvostellessaan koulutettuja kansalaisia, jotka eiv\u00e4t tunne maailmankirjallisuuden klassikoita. Huumoria romaanista on turha hakea. (Luin vastik\u00e4\u00e4 uudelleen Joel Lehtosen<\/strong> Putkinotkon,<\/em> joka todistaa, ett\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 voi kuvata huumorillakin.)<\/p>\n Seksuaalisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy romaanissa pelkk\u00e4n\u00e4 ankeutena. K\u00f6yh\u00e4list\u00f6korttelin muut naiset joutuvat siet\u00e4m\u00e4\u00e4n miestens\u00e4 l\u00e4hentely\u00e4 ja jopa pakottamista, ja seurauksena on aina vain uusia mukuloita. Kirsti “antaa itsens\u00e4” rakastetulleen, mit\u00e4\u00e4n nautintoa seksuaalisuuteen ei n\u00e4yt\u00e4 liittyv\u00e4n. Toisaalta hierojatar kuvataan el\u00e4m\u00e4niloisena, h\u00e4n nauttii miesten ihailusta ja h\u00e4neen kohdistuu jopa pakkomielteist\u00e4 palvontaa. Saamansa luksusherkut kuten omenat ja p\u00e4\u00e4ryn\u00e4t h\u00e4n jakaa Kirstin ja t\u00e4m\u00e4n pienokaisen kanssa.<\/p>\n Oudolta tuntuu, ett\u00e4 Kirsti korostaa, miten lapsi on h\u00e4nelle t\u00e4rkeint\u00e4, mutta lapsi j\u00e4\u00e4 romaanihenkil\u00f6n\u00e4 katveeseen \u2013 h\u00e4nell\u00e4 ei ole edes nime\u00e4. Korkeintaan mainitaan, ett\u00e4 lapsi kasvaa hyvin ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terveelt\u00e4. Lapsi ei oikeastaan tunnu ihmiselt\u00e4, eik\u00e4 \u00e4idinrakkautta kuvata konkreettisesti edes katseiden ja kosketusten tai vaikka pehmoisten poskien kautta. Kirstin suhde lapseen tuntuu siksi et\u00e4iselt\u00e4.<\/p>\n Ristiriitaisuuksista huolimatta Katuojan vett\u00e4 on tunteisiin vetoava lukuel\u00e4mys, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon ajatuksia. Se ravistelee tajuamaan, miten uusi asia suomalainen hyvinvointi ja sosiaaliturva oikeastaan ovat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helvi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen: Katuojan vett\u00e4 (WSOY, 1943, ensimm\u00e4inen painos 1935) Nuori konttoritytt\u00f6 Kirsti…<\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"matkailu","themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/59\/2018\/07\/nayttokuva-2018-07-24-kello-9-21-20-292x300.png","blog_id":59},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/4553"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/comments?post=4553"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/4553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4555,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/posts\/4553\/revisions\/4555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/media?parent=4553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/categories?post=4553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/sininenkirjahylly\/api\/wp\/v2\/tags?post=4553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}