{"id":32,"date":"2016-02-04T22:55:58","date_gmt":"2016-02-04T20:55:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/somesotilas\/?p=32"},"modified":"2018-02-28T09:47:31","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:31","slug":"suomi-ja-ruotsi-kasi-kadessa-natoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/suomi-ja-ruotsi-kasi-kadessa-natoon\/","title":{"rendered":"Suomi ja Ruotsi \u2013 k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 Natoon?"},"content":{"rendered":"<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter.jpeg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"512\" height=\"512\" class=\"alignleft wp-image-35\" style=\"width: 192px;height: 192px;border: 1px solid #9BC3D5;padding: .25em;margin: 0em .5em 0em 0em;float: left\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter.jpeg?w=192\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter.jpeg 512w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter-150x150.jpeg 150w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter-300x300.jpeg 300w\" sizes=\"(max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><\/a><em>Keskustelussa pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 annettuna l\u00e4ht\u00f6kohtana, ett\u00e4 Ruotsin ja Suomen tulisi kulkea yhdess\u00e4 mahdollista Natoon liittymist\u00e4 kohti. Vastaus ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4. Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin <ins datetime=\"2016-02-05T04:45:20+00:00\">Ruotsin<\/ins>, mik\u00e4 voi johtaa toisenlaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Ruotsalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu sek\u00e4 Ruotsin ett\u00e4 sen naapurimaiden turvallisuuden kasvattamiseksi ja alueellisen vakauden lis\u00e4\u00e4miseksi. Useimmat asianhaarat puhuvat sen puolesta, ett\u00e4 Nato-j\u00e4senyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, vaikka Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4kisikin Suomen j\u00e4senyyden kasvaneena uhkana &#8220;legitiimeille turvallisuusintresseilleen&#8221;. Todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 Suomi voisi pysytell\u00e4 mahdollisen Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pienelt\u00e4, sill\u00e4 molemmilla osapuolilla on paljon h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos toinen saisi p\u00e4\u00e4syn Suomen alueelle. Riski joutua yksin sotimaan suurvaltaa vastaan poistuisi. Samalla my\u00f6s riski joutua ydinaseilla tapahtuvan painostuksen kohteeksi pienenisi, kirjoittaa Karlis Neretnieks.<\/em><\/p>\n<p><em>Karlis Neretnieks, synt. 1949, on ruotsalainen kenraalimajuri evp. H\u00e4n on puolustuksen ja turvallisuuden tutkimuslaitosten Swedish Defence Research Agencyn (FOI) ja Institute for Security &amp; Development Policyn (ISDP) tutkija. Neretnieks on suorittanut sek\u00e4 Ruotsin ett\u00e4 Norjan puolustusvoimien yleisesikuntaupseeritutkinnon ja opiskellut Sveitsiss\u00e4 Insitut Universitaire De Haut Etude Internationales&#8217;ssa. H\u00e4n on mm. palvellut Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun (F\u00f6rsvarsh\u00f6gskolan, FHS) rehtorina, puolustusministeri\u00f6n erityisavustajana, kansanv\u00e4lisen keskuksen johtajana ja 18. mekanisoidun prikaatin komentajana. Neretnieks on Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian j\u00e4sen.<\/em><\/p>\n<hr noshade=\"noshade\" \/>\n<p>Keskustelussa pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 annettuna l\u00e4ht\u00f6kohtana, ett\u00e4 Ruotsin ja Suomen tulisi kulkea yhdess\u00e4 mahdollista Natoon liittymist\u00e4 kohti. Vastaus ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4. Suomen sotilasstrateginen tilanne ei ole sama kuin <ins datetime=\"2016-02-05T04:45:20+00:00\">Ruotsin<\/ins>, mik\u00e4 voi johtaa toisenlaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n<p>Ruotsalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Natoon liittyminen on verrattain ilmeinen ratkaisu sek\u00e4 Ruotsin ett\u00e4 sen naapurimaiden turvallisuuden kasvattamiseksi ja alueellisen vakauden lis\u00e4\u00e4miseksi. Sek\u00e4 Natolla ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on selv\u00e4 tarve hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Ruotsin aluetta mahdollisessa It\u00e4meren alueen konfliktissa. Naton t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ruotsin ilmatilaa ja aluevesi\u00e4 Baltian puolustamiseksi. Ven\u00e4j\u00e4n tarpeena on est\u00e4\u00e4 Natoa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Ruotsin aluetta. Ruotsalainen Nato-j\u00e4senyys v\u00e4hent\u00e4isi Ven\u00e4j\u00e4n mahdollisuuksia Ruotsin alueiden \u201dlainaamiseen\u201d ja parantaisi samalla Naton mahdollisuuksia toimia Baltian maiden puolustamiseksi. Ven\u00e4j\u00e4n mahdollisuudet, ja toivottavasti siten my\u00f6s tahto, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asevoimaa tai sen uhkaa Baltian maita vastaan v\u00e4henisi.<\/p>\n<p>On kaksi perustavanlaatuista syyt\u00e4 siihen, miksi Suomen tilanne eroaa Ruotsin tilanteesta:<\/p>\n<ul>\n<li>Suomen alue ei ole yht\u00e4 ratkaiseva Natolle kuin Ruotsin, mit\u00e4 tulee Baltian maiden puolustamiseen vakavassa kriisiss\u00e4 tai konfliktissa<\/li>\n<li>Suomen alueen, etenkin Pohjois-Suomen, avainasema useammassa uhkakuvassa, kuin pelkst\u00e4\u00e4n It\u00e4meren konfliktissa korostuisi Nato-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4h\u00e4n on viel\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n sotien historia, mik\u00e4 yleens\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 ajattelussa.<\/p>\n<p>Suomen alueen, etenkin ilmatilan k\u00e4ytt\u00f6, antaisi Natolle tiettyj\u00e4 etuja mahdollisessa Baltian maita koskevassa konfliktissa, mutta ne ovat hyvin rajallisia verrattuna Ruotsin ilmatilan ja aluevesien k\u00e4yt\u00f6n suomiin etuihin. Sit\u00e4 paitsi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on jo nyky\u00e4\u00e4n verrattain hyv\u00e4t mahdollisuudet vaikuttaa Suomen ilmaoperaatioihin rajan tuntumaan sijoitetulla ilmatorjuntakalustollaan. Ven\u00e4j\u00e4n tarve vallata, toisin sanoen \u201dlainata\u201d, Suomen aluetta Naton Baltian maiden operaatioiden vaikeuttamiseksi ei ole akuutti.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n kannalta merkitt\u00e4v\u00e4sti vakavampaa kuin se, ett\u00e4 Nato-maiden ilmavoimat k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t Suomen ilmatilaa, on Nato-Suomen (muiden kanssa) muodostama uhka Murmanskin tukikohtaverkostolle. Murmansk on kotisatama Ven\u00e4j\u00e4n strategisille sukellusveneille; kyvylle kostoiskuun ydinaseilla. Ydinaselogiikan mukaisesti t\u00e4m\u00e4n kyvyn menett\u00e4minen merkitsisi sit\u00e4, ett\u00e4 iskun kohteeksi joutunut valtio menett\u00e4isi kyvyn iske\u00e4 takaisin. MAD-doktriinin (molemminpuolisen t\u00e4ystuhon doktriini, Mutually Assured Destruction) pelotevaikutus heikkenisi olennaisesti. Erona Ruotsin alueeseen, joka on keskeinen l\u00e4hinn\u00e4 It\u00e4meren alueen kriisiss\u00e4 tai konfliktissa, t\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen alue voi muodostua merkitt\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s muissa konflikteissa, jotka eiv\u00e4t suoranaisesti koske pohjoismaista aluetta. Ven\u00e4j\u00e4lle Murmanskin alueen suojaaminen on elint\u00e4rke\u00e4 kansallinen intressi.<\/p>\n<p>Murmansk sijaitsee vain 150 kilometri\u00e4 Suomen rajalta. Et\u00e4isyys on lyhyt, vain muutama minuutti ilmateitse, 40 minuuttia helikopterilla tai puoli p\u00e4iv\u00e4\u00e4 taisteluajoneuvoilla ilman vastarintaa. Mik\u00e4li Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4kisi Murmanskin alueeseen kohdistuvan uhkan kasvavan Suomen Nato-j\u00e4senyyden my\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, merkitsisi se my\u00f6s tarvetta voimakkaasti lis\u00e4t\u00e4 omaa sotilaallista kyky\u00e4 alueella. Todenn\u00e4k\u00f6isesti <ins datetime=\"2016-02-05T04:45:20+00:00\">syntyisi my\u00f6s tarve<\/ins> yleisesti lis\u00e4t\u00e4 kyky\u00e4 operaatioihin Suomea vastaan. Pohjois-Suomea ei voida tarkastella erillisen\u00e4 operaatioalueena suhteessa muuhun maahan. T\u00e4m\u00e4 puolestaan merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi Nato-j\u00e4senen\u00e4 sotilaallisessa konfliktissa kohtaisi vahvemman vastustajan kuin liittoutumattomana. T\u00e4m\u00e4 olisi Suomen kannalta erityisen ongelmallista huomioiden maan pitk\u00e4n it\u00e4rajan. Suurin avun tarve olisi maavoimien yhtymien tukemisessa. T\u00e4t\u00e4 resurssia Naton olisi hyvin vaikeaa tarjota, etenkin kriisin tai konfliktin alkuvaiheessa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 tiettyj\u00e4 yhtym\u00e4kohtia Stalinin vaatimuksiin Suomen alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1939, Leningradia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n \u201dsuoja-alueen\u201d kasvattamiseksi, mik\u00e4 tuolloin oli elint\u00e4rke\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen strateginen intressi. Kiinnostavaa onkin se, ett\u00e4 marsalkka Mannerheim ymm\u00e4rsi ven\u00e4l\u00e4isten vaatimusten taustalla olevan sotilaallisen p\u00e4\u00e4ttelyn asiassa ja oli valmis perin pitk\u00e4lle meneviin my\u00f6nnytyksiin. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se voi olla, ett\u00e4 mik\u00e4li ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja ollaan valmiita sopeutumaan suuren naapurin \u201dlegitiimeihin turvallisuustarpeisiin\u201d voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 konflikti. Vaihtoehtoisesti voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ilman vahvoja liittolaisia ollaan pakotettuja taipumaan naapurin vaatimuksiin tai taistelemaan yksin.<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tuskin on unohdettu, ett\u00e4 toisen maailmansodan aikana saksalainen armeijakunta hy\u00f6kk\u00e4si Murmanskiin l\u00e4ht\u00f6alueeltaan Pohjois-Suomesta. Samanlainen asetelma, joskin t\u00e4ll\u00e4 kertaa Naton piiriss\u00e4 ja jossa ilmakomponentti olisi ratkaiseva, ei varmaankaan ole Moskovan yleisesikunnalle tai Ven\u00e4j\u00e4n historiaa tunteville johtajille vieras ajatus. Pohjois-Suomi olisi Ven\u00e4j\u00e4lle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 suoja- tai puskurivy\u00f6hyke nykyisi\u00e4 uhkia vastaan. Pohjois-Suomeen sijoitetut ven\u00e4l\u00e4iset ilmatorjuntaj\u00e4rjestelm\u00e4t voisivat vaikuttaa Naton ilma-aseeseen aina Norjan Narvikiin asti. T\u00e4m\u00e4 tekisi mahdottomaksi, tai ainakin vaikeuttaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti, Pohjois-Ruotsin tukikohtien, kuten esim. Luulajan, k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sit\u00e4 paitsi asetelma vahvistaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti mahdollisuuksia tukea omia (Ven\u00e4j\u00e4n) ilmaoperaatioita Norjaa ja siihen rajoittuvia alueita vastaan.<\/p>\n<p>Perustelu, ett\u00e4 suomalainen Nato-j\u00e4senyys ei merkitsisi uhkaa Murmanskin alueelle, koska Natoon kuuluvalla Norjalla on jo maaraja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, on ilmeisen heikko. T\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4asiassa kaksi syyt\u00e4: Naton olisi vaikea kohdistaa laajempia sotatoimia Murmanskin suuntaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Suomen maa-alueita ja ilmatilaa ja samanaikaisesti my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n taholta tapahtuvan \u201dsuoja-alueen\u201d laajentaminen Pohjois-Suomeen vaikeutuisi ja sellaisen toimen riski kasvaisi. Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 Suomen Nato-j\u00e4senyys, Ven\u00e4j\u00e4n kannalta tarkasteltuna, todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4isi Murmanskiin kohdistuvaa uhkaa ja vaikeuttaisi my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n omia vastatoimia, so. Suomen alueen \u201dlainaamista\u201d.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 syntyy mahdollisuus ajatella, ett\u00e4 suomalaisen liittoutumattomuuden puolesta puhuvat seuraavat mainitut seikat: Suomen alue ei ole keskeinen Baltian maihin kohdistuvassa konfliktissa ja Ven\u00e4j\u00e4 ei saa koskaan uskoa, ett\u00e4 Murmanskiin kohdistuva hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtuisi Suomen alueen ylitse. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n tunnustettu kunnioitus Suomen puolustustahtoa ja -kyky\u00e4 kohtaan, n\u00e4iden taustalla talvisodan ja jatkosodan kokemukset. Ven\u00e4j\u00e4n tahto hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Suomeen on todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin rajallinen, kunhan Suomea, taikka Suomen alueen kautta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kohdistuvia operaatioita, ei pidet\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 uhkana.<\/p>\n<p>T\u00e4llaisessa p\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 on kuitenkin kolme olennaista heikkoutta, joita on punnittava suomalaisissa arvioissa:<\/p>\n<ul>\n<li>onko todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t uskovat Naton ulkopuolisen Suomen pysyv\u00e4n erossa yhteisty\u00f6st\u00e4 liittouman kanssa pohjoiseen alueeseen kohdistuvassa kriisiss\u00e4 tai konfliktissa?<\/li>\n<li>onko ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n uskottavaa, ett\u00e4 Suomea, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa l\u00e4hinn\u00e4 Pohjois-Suomea, ei koskettaisi Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4linen konflikti, huomioiden alueen strategisen merkityksen molemmille osapuolille? (t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 voidaan verrata ruotsalaisiin p\u00e4\u00e4telmiin koskien Gotlannin asemaa Baltian maihin kohdistuvassa kriisiss\u00e4 tai konfliktissa)<\/li>\n<li>onko Suomen vaarana taas joutua sotimaan yksin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Keskeist\u00e4 n\u00e4ihin kysymyksiin vastattaessa on millaisena Suomessa uskotaan ven\u00e4l\u00e4isten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien n\u00e4kev\u00e4n Suomen. Kuinka todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on, ett\u00e4 Moskovassa aidosti uskotaan, ett\u00e4 Suomi pysyisi \u201dpuolueettomana\u201d vakavassa l\u00e4hialueen kriisiss\u00e4 tai konfliktissa? Suomihan Euroopan unionin j\u00e4sen ja kuuluu kulttuurillisesti ja taloudellisesti l\u00e4nteen. Olisiko my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Suomi hylk\u00e4isi EU:n solidaarisuuslausekkeen, mik\u00e4li johonkin Baltian maista kohdistuisi hy\u00f6kk\u00e4ys? Eik\u00f6 Suomi kokisi uhkaa elint\u00e4rkeille kansallisille intresseilleen, jos Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusvalta Baltiassa kasvaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti taikka jos Ven\u00e4j\u00e4 valloittaisi Gotlannin? J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessahan Suomen kauppayhteydet muuhun maailmaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katkeaisivat (Ruotsin j\u00e4\u00e4minen It\u00e4meren alueen konfliktin ulkopuolelle tuskin lienee mink\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4, saati Moskovassa, teht\u00e4v\u00e4n suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohta). V\u00e4litt\u00e4\u00e4k\u00f6 Nato Suomen mielipiteest\u00e4, mik\u00e4li liittouma pit\u00e4isi itselleen edullisena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomen ilmatilaa operaatioissaan Viron tukemiseksi tai Murmanskin suuntaan, ja k\u00e4ytt\u00e4isik\u00f6 Suomi silloin asevoimaa n\u00e4iden torjumiseksi? \u00a0Amerikkalaisilla koneillaan ja amerikkalaisilla ohjuksillaan?! Eik\u00f6 Suomen jo tiivistynyt yhteisty\u00f6 Naton kanssa harjoituksissa, yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn alueilla ja ilmoittautuminen Naton joukkorekistereihin merkitse sit\u00e4, ett\u00e4 Suomi on jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valintansa tehnyt?<\/p>\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi kenties parasta vakavan Baltian tai J\u00e4\u00e4meren aluetta koskevan kriisin tai konfliktin sattuessa suojautua aikaisessa vaiheessa, valloittamalla osia Suomesta, esimerkiksi Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa, ennen kun liittoutumaton Suomi pyyt\u00e4isi ja mahdollisesti jopa saisi apua Natolta.<\/p>\n<p>Suomen tulee my\u00f6s arvioida, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Ven\u00e4j\u00e4lle syntyy tarvetta siirt\u00e4\u00e4 Murmanskin suojaa l\u00e4nnemm\u00e4s, liittyen muiden alueiden kriiseihin tai konflikteihin. T\u00e4m\u00e4 ei siis ainoastaan koske Suomen l\u00e4hialueen tapahtumia.<\/p>\n<p>Suomen dilemma on mahdottomuus ennakoida mihin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin Ven\u00e4j\u00e4n arvioinnit johtavat. Onko Suomen liittoutumattomuus ja sen my\u00f6t\u00e4 syntynyt koskemattomuus Naton suhteen uskottava Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta? Ellei n\u00e4in ole, onko vaarana joutua yksin taistelemaan suurvaltaa vastaan improvisoitua ulkomaista apua odotellessa, jota kenties ei lainkaan tule tai tulee liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>Ydinaseaspektiakaan ei voida unohtaa tekij\u00e4n\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 suomalaista Nato-j\u00e4senyytt\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n kasvava ydinasekyvykkyys, ven\u00e4l\u00e4inen keskustelu ydinaseiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 my\u00f6s rajoitetuissa konflikteissa ja ydinaseen tarkastelu \u201dde-eskalaation v\u00e4lineen\u00e4\u201d avaa mahdollisuudet ydinaseiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 painostamiselle. Mill\u00e4 keinoin Suomi kohtaisi sellaisen uhkan ilman luottamista Naton vastaavaan pelotteeseen?<\/p>\n<p>Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 vaikka Ven\u00e4j\u00e4 kokisikin Suomen Natoon liittymisen kasvaneena uhkana &#8220;legitiimeille turvallisuusintresseilleen\u201d, niin useimmat asianhaarat puhuvat sen puolesta, ett\u00e4 Nato-j\u00e4senyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 Suomi voisi pysytell\u00e4 mahdollisen Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen konfliktin ulkopuolella vaikuttaa pienelt\u00e4, sill\u00e4 molemmilla osapuolilla on paljon h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos toinen saisi p\u00e4\u00e4syn Suomen alueelle. Riski joutua yksin sotimaan suurvaltaa vastaan poistuisi. Samalla my\u00f6s riski joutua ydinaseilla tapahtuvan painostuksen kohteeksi pienenisi.<\/p>\n<p>Vastaus johdannossa esitettyyn kysymykseen \u201dliittyyk\u00f6 Suomen Nato-j\u00e4senyys\u00a0ruotsalaiseen j\u00e4senyyteen\u201d on <em>ei<\/em>. Yhteinen liittyminen merkitsisi toki etuja molemmille valtioille, mutta Suomella ei ole ratkaisevia motiiveja odottaa Ruotsia, oman edun pit\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 painaa vahvemmin. Nato on Ruotsia t\u00e4rke\u00e4mpi.<\/p>\n<p><em>\/\/Karlis Neretnieks<\/em><br \/>\nKirjoittaja on kenraalimajuri ja <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/kkrva.se\/\" target=\"_blank\">KKrVA<\/a>n j\u00e4sen<br \/>\nTwitter:\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/twitter.com\/neretnieks\" target=\"_blank\">@neretnieks<\/a><br \/>\nBlogi:\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/karlisn.blogspot.se\/\" target=\"_blank\">karlisn.blogspot.se<\/a><\/p>\n<p>P.S. Artikkelissa ei esitet\u00e4 perusteluja suomalais-ruotsalaiselle yhteisty\u00f6lle vaihtoehtona Nato-j\u00e4senyydelle. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 sellainen \u201dpuolustusliitto\u201d ei merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4isi Suomen turvallisuutta, vaan mahdollisesti p\u00e4invastoin. Puolustusliitto toisi pieni\u00e4 etuja, esimerkiksi sen, ett\u00e4 suomalaiset meri- ja ilmavoimien yhtym\u00e4t voisivat tukeutua Ruotsiin, mutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotilaallista apua Ruotsilta tuskin olisi saatavissa. Ruotsilla ei yksinkertaisesti ole resursseja tukea Suomea. Suomen mahdollisuudet pysytell\u00e4 It\u00e4meren alueen kriisin ulkopuolella heikkenisiv\u00e4t verrattuna nykytilaan. Ruotsi joutuisi todenn\u00e4k\u00f6isimmin mukaan sellaiseen konfliktiin. T\u00e4m\u00e4 korostuu Ruotsin rajallisen sotilaallisen kyvyn valossa \u2013 tila, joka kutsuu hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Riippuen siit\u00e4, rajoittuisiko konflikti It\u00e4meren alueeseen (ts. n\u00e4keek\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4 Murmanskiin kohdistuvaa uhkaa vai ei) j\u00e4\u00e4 Suomelle tiettyj\u00e4 mahdollisuuksia, joskin rajallisia, pysy\u00e4 konfliktin ulkopuolella. Paradoksaalista onkin se, ett\u00e4 \u201dRuotsiliitto\u201d on kenties huonoin vaihtoehto. Suomi joutuu suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 mukaan vedetyksi konfliktiin, samalla kun mist\u00e4\u00e4n avusta ei ole takeita, ei Ruotsilta eik\u00e4 Natolta.<\/p>\n<hr noshade=\"noshade\" \/>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on rebloggaus ruotsalaisen kenraali Karlis Neretnieksin <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/kkrva.se\/finland-och-sverige-hand-i-hand-in-i-nato\/\" target=\"_blank\">ruotsinkielisest\u00e4 blogimerkinn\u00e4st\u00e4<\/a> Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/kkrva.se\/category\/forsvar-och-sakerhet\/\" target=\"_blank\">F\u00f6rsvar och S\u00e4kerhet<\/a> blogissa. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s virheineen on minun. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja julkaisu tapahtuu kirjoittajan\u00a0luvalla. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 \u00e4lyllisesti rehellist\u00e4 ja avointa suomalais-ruotsalaista turvallisuuspoliittista keskustelua. <em>\/\/James<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustelussa pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 annettuna l\u00e4ht\u00f6kohtana, ett\u00e4 Ruotsin ja Suomen tulisi kulkea yhdess\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":35,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,9,11,14,15],"tags":[35,150,158,193,215,252,409],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":18,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter.jpeg","blog_id":60},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/02\/kneretnieks-twitter.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/32"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":951,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/32\/revisions\/951"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media\/35"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}