{"id":364,"date":"2016-06-18T22:41:32","date_gmt":"2016-06-18T19:41:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/somesotilas\/?p=364"},"modified":"2018-02-28T09:47:24","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:24","slug":"nato-optio-onko-sita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/nato-optio-onko-sita\/","title":{"rendered":"Nato-optio, onko sit\u00e4?"},"content":{"rendered":"

J\u00e4senyys myrskys\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Atlantin sopimuksen valossa<\/h3>\n

Suomessa on nelj\u00e4n (4) turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon aikana esitetty ns. Nato-optiota, eli varauma, jossa Suomi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n mahdollisuuden hakea Pohjois-Atlantin liiton j\u00e4senyytt\u00e4 (2004<\/a>, 2009<\/a>, 2012<\/a>, 2016<\/a>). Kolmessa (3) selonteossa vuosina 1995<\/a>, 1997<\/a> ja 2001<\/a> on puolestaan esitetty, ett\u00e4 j\u00e4senyys ei ole ajankohtainen, mutta, ett\u00e4 Suomi jatkaa tai syvent\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n kumppanimaana.<\/p>\n

\"Kuva:<\/a>
Kuva: Yle | Bild: Yle.<\/figcaption><\/figure>\n

Mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 Nato-optio? Kansainv\u00e4lisesti tarkasteltuna se vaikuttaa olevan varsin suomalainen erityispiirre ja ajatus, jonkinlaista aidalla istumista. Ruotsissa voidaan \u2013 etenkin viime aikoina \u2013 n\u00e4hd\u00e4 samansuuntaista ajattelua, joskin se on kehittynyt selkeiksi kannoiksi Natoon liittymiseen puolesta tietyll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 tai sit\u00e4 vastaan. Suomessa RKP on tullut samanlaiseen lopputulokseen<\/a>, johon ei voi olla vaikuttamatta nimenomaan ruotsalaisen keskustelun analysointi.<\/p>\n

Nato-optio -ajattelu on my\u00f6s saanut osakseen perusteltua kritiikki\u00e4. [1<\/a>, 2<\/a>, 3<\/a>, 4<\/a>, 5<\/a>, 6<\/a>]<\/sup> Asia-argumentein perusteltuja my\u00f6nteisi\u00e4 kannanottoja on v\u00e4hemm\u00e4n, mutta nekin on syyt\u00e4 nostaa esille. [7<\/a>, 8<\/a>, 9<\/a>]<\/sup>. Neutraalia kantaa edustaa Hesarin selonteon julkistamista seurannut p\u00e4\u00e4kirjoitus. [10<\/a>]<\/sup><\/p>\n

Ongelmallista Suomen optioajattelussa on se, ett\u00e4 Pohjois-Atlantin sopimus ei tunne t\u00e4llaista mekanismia, jossa poliittisesta, taloudellisesta tai sotilaallisesta turvallisuusvajeesta k\u00e4rsiv\u00e4 valtio voitaisiin ottaa liiton j\u00e4seneksi. Sopimuksen 10 artikla on selv\u00e4:<\/p>\n

10 artikla<\/strong>
\nSopimuspuolet voivat yksimielisell\u00e4 sopimuksella kutsua mink\u00e4 tahansa muun Euroopan valtion, jolla on edellytyksi\u00e4 edist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sopimuksen periaatteita ja osaltaan my\u00f6t\u00e4vaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen, liittym\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n sopimukseen. N\u00e4in kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen sopimuspuoleksi tallettamalla hyv\u00e4ksymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kunkin hyv\u00e4ksymiskirjan talletuksesta.<\/p><\/blockquote>\n

L\u00e4hde: Honkanen & Kuusela. Mik\u00e4 Nato on?<\/a>.Suomen Atlantti-Seura.<\/p>\n

Reunaehtoja asettavat my\u00f6s sopimuksen 2. ja 3. artikla:<\/p>\n

2 artikla<\/strong>
\nSopimuspuolet my\u00f6t\u00e4vaikuttavat rauhanomaisten ja yst\u00e4v\u00e4llisten kansainv\u00e4listen suhteitten edelleen kehitt\u00e4miseen vahvistamalla vapaita instituutioitaan, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 parempaa ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 periaatteista, joihin n\u00e4m\u00e4 instituutiot perustuvat ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vakauden ja hyvinvoinnin edellytyksi\u00e4. Ne pyrkiv\u00e4t poistamaan ristiriitoja kansainv\u00e4list\u00e4 talouspolitiikoistaan ja edist\u00e4v\u00e4t taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4, johon kaikilla sopimuspuolilla on mahdollisuus osallistua, kaikkien sopimuspuolten kesken.<\/p><\/blockquote>\n

3 artikla<\/strong>
\nSaavuttaakseen t\u00e4m\u00e4n sopimuksen tavoitteet tehokkaammin, sopimuspuolet, erikseen ja yhdess\u00e4, jatkuvan ja tehokkaan omien valmiuksiensa kehitt\u00e4misen ja keskin\u00e4isen avun keinoin, yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ja kehitt\u00e4v\u00e4t omia ja yhteisi\u00e4 valmiuksiaan vastustaa aseellisia hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Naton j\u00e4senmaaksi hakeman valtion tulisi siis olla turvallisuuden tuottaja. T\u00e4t\u00e4 Nato on painottanut etenkin Ukrainan kriisin j\u00e4lkeisess\u00e4 tilassa, johtuen osin siit\u00e4, ett\u00e4 liiton resurssit alkavat olla \u00e4\u00e4rimmilleen venytettyj\u00e4 ja ep\u00e4tasaisesti jakautuneita.<\/p>\n

Ent\u00e4 entinen it\u00e4blokki?<\/h3>\n

Toki Nato on ottanut j\u00e4senikseen maita, joilla on ollut er\u00e4\u00e4nlaista turvallisuusvajetta. Esimerkkein\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n ensin Puolaa (1999), Bulgariaa (2004) ja Romaniaa (2004). N\u00e4ill\u00e4 mailla oli Varsovan liiton perint\u00f6n\u00e4 ahnaasti valtion resursseja nielev\u00e4t varsin mittavat asevoimat. Maiden puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t kenties olleet t\u00e4ysin tehottomia, mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kustannustehokkaita saati sitten mill\u00e4\u00e4n muotoa Nato-yhteensopivia.<\/p>\n

\"Puolan,<\/a>
Puolan, Bulgarian ja Romanian puolustusmenojen osuus valtionmenoista. L\u00e4hde: Maailmanpankki<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Poliittisesti ja taloudellisesti maat olivat kuitenkin kovaa vauhtia menossa osaksi l\u00e4ntist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 \u2013 asia joka osaltaan mahdollisti niiden yhteiskuntien lis\u00e4ksi my\u00f6s asevoimien transformaation. Nato loi vuonna 2003 sen operatiivisen johtoesikunnan Allied Command Operationsin (ACO) rinnalle tulevaisuuden haasteita ja tulevia tet\u00e4vi\u00e4 ja uusien j\u00e4senten muutos- ja kehittymistarpeita tukevan esikunnan (Allied Command Transformation, ACT<\/a>). Nato loi ty\u00f6kalut, jotka soveltuivat neuvostoperint\u00f6\u00e4 olevien sotilasrakenteiden muuttamisen l\u00e4nsimaisiksi Nato-yhteensopiviksi ja erityisesti l\u00e4nsimaisen yhteiskunnan talousrakenteeseen sopiviksi asevoimiksi. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 maata saivat Natolta. Mutta sen perusedellytyksen\u00e4 ei ollut sotilaallinen liittymisvalmius, vaan nimenomaan poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen valmius j\u00e4senyyteen.<\/p>\n

Nato on ennen kaikkiea poliittinen, tasavertaisten valtioiden v\u00e4linen liitto, jonka tarkoituksena on j\u00e4senmaidensa vapauden ja demokraattisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen turvaaminen yhteisen puolustuksen keinoin.<\/p>\n

Baltian maat olivat paljon ongelmallisempia, koska ne olivat liittyess\u00e4\u00e4n Natoon vailla asevoimia, niiden purettua neuvostorakenteet. Taloudellisesti ne olivat my\u00f6s liian pieni\u00e4 panostamaan yksin asevoimien transformaatioon. Viel\u00e4 vuonna 2014 Latvia ja Liettua sinnitteliv\u00e4t puolustuksissaan vajaan yhden (1) prosentin BKT-osuuksilla, jota Naton johto my\u00f6s aikanaan kritisoi<\/a>. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan muutti tilanteen. Naton 3. artiklaan perustuvan puolustusmenojen v\u00e4himm\u00e4istasoon, joka on vain suositus, alettiin suhtautua haudanvakavasti. Kun Latvian ja Liettuan suunnitelmissa oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 kahteen prosenttiin asteittain pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 vuosiin 2018\u20132020 menness\u00e4, tekiv\u00e4t maat korjausliikkeit\u00e4 heti. Viel\u00e4 nopeammin reagoi Viro. Puola on luku sin\u00e4ns\u00e4, koska se s\u00e4\u00e4ti j\u00e4senyytens\u00e4 alkutaipaleella asetuksen puolustusmenojen BKT-suhteesta, joka vahvisti tasoksi kaksi prosenttia ja on hyvin pit\u00e4nyt siit\u00e4 kiinni. Pient\u00e4 huolta Puolassa syntyi kun lukua jouduttiin py\u00f6ristyss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan tarkastelemaan kahden prosentin tavoitetason saavuttamiseksi ja maa korjasikin heti asian.<\/p>\n

\"Viron,<\/a>
Viron, Latvian ja Liettuan puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta. L\u00e4hde: Maailmanpankki.<\/figcaption><\/figure>\n

Sotilaallisesti valmis Suomi<\/h3>\n

Suomen helpon Nato-j\u00e4senyyden puolesta ovat yleens\u00e4 puhuneet poliitikot vedoten sotilasrakenteiden valmiuteen. Olemme nyt jo valmiimpia ja yhteensopivampia kuin monet Nato-maat ja lis\u00e4ksi olemme erityisen hyvi\u00e4 kumppaneita. N\u00e4in olemme alkaneet ajatella, ett\u00e4 sotilaallinen yhteensopivuus ja yhteistoimintakyky olisi jonkinlaisen pikaj\u00e4senyyden tae.<\/p>\n

Nato on kuitenkin poliittinen liitto. Nato ei ota j\u00e4senikseen maita, joilla on sek\u00e4 tuntuva poliittinen turvallisuusvaje ett\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4 poliittinen linja. Kriisi tai konflikti naapurin kanssa on my\u00f6s j\u00e4seneksi kutsumisen hylk\u00e4\u00e4misen peruste.<\/p>\n

Suomi ei voi kuvitella, ett\u00e4 mahdollisessa heikentyv\u00e4ss\u00e4 It\u00e4meren tai muun l\u00e4hialueen kriisiss\u00e4 takaovella olisi portsari p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4t sis\u00e4\u00e4n. Vaikka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olisi viimeist\u00e4 huutoa oleva Dolce & Gabbanan puku, Carolina Herreran uusin tuoksu ja Burberryn takki, niin p\u00e4\u00e4sy ev\u00e4t\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 hakija tuo mukaansa ongelmia, jotka ovat poliittisesti liittoa heikent\u00e4vi\u00e4 ja altistavat liittoa taloudelliselle painostukselle.<\/p>\n

Sotilaallinen valmius ja plug and play<\/em> -yhteensopivuus on j\u00e4senyyden hakemisessa toissijainen asia ja t\u00e4ss\u00e4 tuorein ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko menee pahasti mets\u00e4\u00e4n arvioidessaan osto-optiota.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6n kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan, ett\u00e4 mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esteit\u00e4. Suomi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 mahdollisuutta hakea j\u00e4senyytt\u00e4 Natossa seuraten tarkasti turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 muutosta.<\/p><\/blockquote>\n

VNS 7\/2016<\/a>. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.<\/p>\n

Samalla selonteko on osin ristiriitainen itsens\u00e4 kanssaan kun seuraavassa kappaleessa todetaan, ett\u00e4:<\/p>\n

Arvion mukaan Nato-j\u00e4senyys vaikuttaisi perustavanlaatuisesti It\u00e4meren alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Natoj\u00e4senyyden hakeminen olisi perustavanlaatuinen ja kauaskantoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja se vaatisi laaja-alaista keskustelua ja huolellista harkintaa.<\/p><\/blockquote>\n

Ruotsi ei el\u00e4ttele Nato-optiota. Ruotsissa on ymm\u00e4rretty Pohjois-Atlantin liiton poliittinen luonne ja sen merkitys. Kaikki puolueet ovat tehneet t\u00e4s\u00e4 jotop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ja ne, jotka eiv\u00e4t kannata Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 puhuvat hyvin voimakkaasti ulkopolitiikan, kansainv\u00e4lisen poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja rauhanrakentamisen vahvistamisesta. Ruotsin ulkopolitiikka on my\u00f6s perinteisesti ollut aktiivisempaa kuin Suomen, mist\u00e4 osoituksena ovat viime kuukausien aikana hyvin nopeassa tahdissa solmitut kahden ja monenv\u00e4liset sopimukset turvallisuusyhteisty\u00f6st\u00e4. Suomessa asiasta puhutaan, jos joku siit\u00e4 kysyy ja kerrotaan, ett\u00e4 t\u00e4llainen “voisi olla mahdollista”.<\/p>\n

Suomessa pidet\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 Nato-optiota jokerina. Nato ei kuitenkaan myy osto-optioita, joilla saataisiin oikeus lunastaa j\u00e4senyys heikolla\u00a0turvallisuustaseella.<\/strong><\/p>\n

Toisaalla puolestaan todetaan, Nato ei ole Suomelle tarpeen. Mit\u00e4\u00e4n uutta ei kuitenkaan tarjota tilalle, vaan juna kulkee samaa vanhaa hyvien naapurussuhteiden ja osin viel\u00e4 vuoden 1975 Etykin\u00a0sillanrakentajuuden mantroja toistellen. Aktiivisuus on n\u00e4kynyt vain sukkuloinnissa Moskovaan, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n uutena ja hienona vakauspolitiikkana.<\/p>\n

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on edellisi\u00e4 parempi ja sen jakaminen eri osiin on hyv\u00e4. Pienemm\u00e4t palat ovat selke\u00e4mpi\u00e4. Sotilaalliseen liittoutumisen pohdiskelu on selonteossa kuitenkin vajavaista, eik\u00e4 sit\u00e4 avaa Nato-selvitysk\u00e4\u00e4n. Toivottavaa on, ett\u00e4 eduskunta ottaa asian perusteelliseen keskusteluun ja sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s kirjaa valiokunnissa eri\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4. Valitettavasti selonteon valmistelun salaisuus ja sen varsin huono j\u00e4ljitett\u00e4vyys l\u00e4hteiden osalta ja p\u00e4\u00e4ttelyketjujen osalta sek\u00e4 etenkin konsensukseen perustuva valmistelu vie sen analyysoimiselta ja siten my\u00f6s strategian jalkauttamiselta pohjaa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kuitenkin menn\u00e4\u00e4n seuraavat nelj\u00e4 tai viisi vuotta. Varsin omintakeista suomalaista ajattelua, jolle ei l\u00f6ydy tukea muualta paitsi suomalaisesta erinomaisuudesta. Toivoa saa, ett\u00e4 se on yht\u00e4 universaalisti tunnustettua, kuten k\u00e4rkisijamme mm. lehdist\u00f6nvapaus-, hyvinvointi- ja koulutusindekseiss\u00e4. Muuten tulee “tenkka p\u00e5\u00e5”<\/em>, josta ei “fundeeraamalla”<\/em> selvit\u00e4.<\/p>\n

\/\/James<\/em><\/p>\n

\n

T\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni mielipiteet ovat omiani, eiv\u00e4tk\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4senyys myrskys\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Atlantin sopimuksen valossa Suomessa on nelj\u00e4n (4) turvallisuus- ja puolustuspoliittisen…<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":371,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,14],"tags":[65,221,222,232,313,344,377,392,407],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/06\/15suominatosininen.jpeg","blog_id":60},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/06\/15suominatosininen.jpeg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/364"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/comments?post=364"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":927,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/927"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media\/371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media?parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/categories?post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/tags?post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}