{"id":444,"date":"2016-07-28T14:44:18","date_gmt":"2016-07-28T11:44:18","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/somesotilas\/?p=444"},"modified":"2018-02-28T09:47:22","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:22","slug":"venajan-konventionaalisen-sotavoiman-arvioinnista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/venajan-konventionaalisen-sotavoiman-arvioinnista\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n konventionaalisen sotavoiman arvioinnista"},"content":{"rendered":"

Vieraskyn\u00e4 28.7.2016, Topias Uotila.<\/p>\n

\"TopisMediassa esiintyy usein arvioita Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien koosta ja arvailuja Suomen Puolustusvoimien riitt\u00e4vyydest\u00e4 niihin verrattuna. Monet arvioista perustuvat l\u00e4ht\u00f6aineistoon, joka k\u00e4sittelee l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4hialueiden varuskuntam\u00e4\u00e4ri\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne siten anna totuudenmukaista kuvaa tilanteesta. Arvioitaessa Ven\u00e4j\u00e4n konventionaalisia asevoimia on parempi tukeutua historiallisista operaatioista ja harjoituksista saatavaan tietoon. T\u00e4ss\u00e4 vertailussa Puolustusvoimien sodanajan kokoonpano n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Topias Uotilan mukaan Suomen onkin keskeist\u00e4 arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n sijaan koko puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n valmiuteen ja nopeuteen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Uotila on turvallisuuspolitiikan ja sotataidon harrastaja sek\u00e4 aktiivinen reservil\u00e4inen.<\/em><\/p>\n

\n
Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 joukkoja voitonp\u00e4iv\u00e4n paraatissa. L\u00e4hde: kremlin.ru.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen puolustuskeskustelussa sivuutetaan joukkotuhoaseet, joten esimerkiksi<\/a> mediassa<\/a> artikkelit<\/a> arvioivat<\/a> Ven\u00e4j\u00e4n kyvykkyytt\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 listaamalla konventionaalista sotavoimaa. K\u00e4rjistettyn\u00e4 huonoimmillaan artikkelit vertailevat onko Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n varuskuntia alle 200 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rajasta kuin Suomella<\/a>. Vaikka osa teksteist\u00e4 on parempia, yrit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa hahmottaa luotettavampia tapoja arvioida Suomen kannalta relevantin sotavoiman m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 keskittyen sotilaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, joka yl\u00e4tasolla on kohtalainen mittari suorituskyvylle. Konventionaalisen voiman arviointi on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eik\u00e4 ydin- tai kybersota ole poistanut mahdollisuutta niin sanotusti perinteisen kaltaisen sodan syntymiseen sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 jatkuvasti soditaan.<\/p>\n

Perinteisten arviointitapojen heikkouksia<\/h3>\n

Varuskuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskeminen on Suomen osalta t\u00e4ysin harhaanjohtavaa, koska varuskunta ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vastaa sodan ajan joukkoa vaan on koulutusorganisaatio<\/a>. Virhe on suurin piirtein sama kuin arvioisi bruttokansantuotetta peruskouluja laskemalla.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n osalta tilanne on hieman parempi suurimman osan varuskunnista vastatessa my\u00f6s samaisesta operatiivisesta joukosta. Puhutaan niin sanotuista pysyv\u00e4n valmiuden joukoista, joiden tavoitteena on olla 95 prosenttisesti miehitettyj\u00e4 ja kuuden tunnin l\u00e4ht\u00f6valmiudessa<\/a>.<\/p>\n

Jos kuitenkin prikaatien lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4 lasketaan, tuntuu usein viel\u00e4 h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4n, ett\u00e4 prikaati ei ole aina sama yksikk\u00f6 tyypist\u00e4 ja maasta toiseen vaan esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi vaihdella moninkertaisesti. Luonnollisesti todellista tietoa joukoista pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s h\u00e4m\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n moottoroidussa jalkav\u00e4kiprikaatissa on arvioitu olevan noin 4 500 sotilasta, kun taas panssariprikaatissa vain puolet siit\u00e4. Joissain tapauksissa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa karkeasti yht\u00e4 voimakasta joukkoa ja joissain taas ei.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n maavoimien prikaatit 2011. Mukailtu julkaisusta Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat muutoksessa \u2013 kohti 2030-lukua<\/em>.<\/a><\/figcaption>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Joukko<\/strong><\/td>\nKpl<\/strong><\/td>\nHenkil\u00f6st\u00f6<\/strong><\/td>\nper joukko<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Armeijan johtoporras<\/td>\n10<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Panssariprikaati<\/td>\n4<\/td>\n9 200<\/td>\n2 300<\/td>\n<\/tr>\n
Moottoroitu jv-prikaati<\/td>\n28<\/td>\n124 700<\/td>\n4 454<\/td>\n<\/tr>\n
Tiedusteluprikaati<\/td>\n2<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Salausprikaati<\/td>\n1<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Ilmarynn\u00e4kk\u00f6prikaati<\/td>\n3<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Konekiv\u00e4\u00e4ritykist\u00f6divisioona<\/td>\n1<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Sotilastukikohta (MtjvPr)<\/td>\n4<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Spetsnaz-prikaati<\/td>\n7<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Tykist\u00f6ohjusprikaati<\/td>\n8<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Tykist\u00f6prikaati<\/td>\n9<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Raketinheitinprikaati<\/td>\n4<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Ilmatorjuntaohjusprikaati<\/td>\n9<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
Pioneeriprikaati<\/td>\n2<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
<\/td>\n92<\/strong><\/td>\n300 000<\/td>\n3 261<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/figure>\n

Kolmanneksi l\u00e4hialueeseen keskittyv\u00e4t arviot tuntuvat olettavan, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle olisi jotenkin mahdotonta logistisesti ja johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n kannalta siirt\u00e4\u00e4 joukkoja ihan mist\u00e4 tahansa valtakuntansa alueelta toiselle. Pikemminkin on l\u00e4hes varmaa, ett\u00e4 varsinainen sota Suomen kaltaista vastustajaa vastaan motivoisi kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n logistiset ja johtamisratkaisut.<\/p>\n

Viimeiseksi usein tarkastellaan vain rauhan ajan voimia, mik\u00e4 antaa esimerkiksi Suomen suorituskyvyst\u00e4 t\u00e4ysin harhaisen vaikutelman. Esimerkiksi varusmiehet lasketaan monesti vahvuuteen mukaan, vaikka kukaan ei viel\u00e4 muutama kuukausi sitten tiennyt saako heit\u00e4 sotimiseen edes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\"Jopa<\/a>
Jopa Puolustusvoimat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikoinaan syyllistyneen kahteen j\u00e4lkimm\u00e4iseen virheeseen. L\u00e4hde: Sotilaan k\u00e4sikirja 2010<\/em>. Puolustusvoimat. Helsinki, 2010.<\/figcaption><\/figure>\n

Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat<\/h3>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, kuten Suomessakin, sotimiseen kykenevi\u00e4 joukkoja on muuallakin kuin puolustusministeri\u00f6n alaisuudessa. N\u00e4it\u00e4 ovat sis\u00e4ministeri\u00f6n alaisuudessa toimivat sis\u00e4iset joukot (MVD)<\/a>, rajavartiosto<\/a> sek\u00e4 liittovaltion turvallisuusjoukot (FSB)<\/a>.<\/p>\n

N\u00e4iden yhteenlaskettu henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 puolta miljoonaa, joista suuri osa on kykenevi\u00e4 t\u00e4ysmittaisiin sotatoimiin<\/a> omaten esimerkiksi tykist\u00f6\u00e4 ja kohua her\u00e4tt\u00e4neit\u00e4 Stryker-vaunuja<\/a> muistuttavaa kalustoa.<\/p>\n

Varsinaiset puolustusministeri\u00f6n alaiset asevoimat jakaantuvat viiteen puolustushaaraan, sek\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n sotilaspiiriin, jotka ovat varsinainen sotatoimia johtava strategisen tason johtoporras yli puolustushaarojen. Monesti median tekemiss\u00e4 vertailuissa lasketaan<\/a> vain l\u00e4ntisen sotilaspiirin<\/a> joukot. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilma-avaruusvoimien lis\u00e4ksi strategiset ohjusjoukot, sek\u00e4 maahanlaskujoukot ja puolustushaarojen rinnalla on olemassa viel\u00e4 oma tukiorganisaationsa<\/a>.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan puolustusministeri\u00f6n joukoissa aktiivipalveluksessa sotilaita on noin 750 000 ja lis\u00e4ksi reserviss\u00e4 noin kaksi miljoonaa<\/a>. Maavoimissa aktiivipalveluksessa on noin 300 000, merivoimissa 150 000 ja strategisissa ohjusjoukoissa 100 000, ilma-avaruusvoimissa 350 000. Maahanlaskujoukoissa taas on yli 60 000 sotilasta<\/a>, mik\u00e4 on erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomioida, koska n\u00e4m\u00e4 ovat nimenomaan ilmakuljetteisia ensi-iskun joukkoja ja erill\u00e4\u00e4n maavoimien, sek\u00e4 sotilaspiirien vahvuudesta.<\/p>\n

Yhteenlaskettuna eri ministeri\u00f6iss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on siis ilman liikekannallepanoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 noin miljoona sotilasta ja reservit mukaan luettuna noin kolme miljoonaa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n sotilaspiirit kuvattuna eri v\u00e4reill\u00e4. L\u00e4ntinen sinisell\u00e4. K\u00e4sivarrelle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yneen huonosti.<\/figcaption><\/figure>\n

Millaista voimaa Ven\u00e4j\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeassa sodassa?<\/h3>\n

Lienee mahdotonta ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 siirt\u00e4isi yhteen paikkaan valtakunnassaan kaikki joukkonsa, koska t\u00e4ll\u00f6in todenn\u00e4k\u00f6isesti esimerkiksi Tšetšenia itsen\u00e4istyisi, Georgia ottaisi kaikki maakuntansa takaisin hallintaan ja Ukraina siirt\u00e4isi joukkonsa takaisin Krimille. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esimerkiksi ydinasejoukoista ei henkil\u00f6it\u00e4 siirrett\u00e4isi rintamalle. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu lis\u00e4ksi keskeisesti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevasta ajasta, mutta on olemassa kaksi kohtalaisen luotettavaa tapaa arvioida millaista voimaa mill\u00e4kin varoitusajalla esimerkiksi t\u00e4nne luoteisrajalle saataisiin. Voidaan joko tarkastella millaisia skenaarioita Ven\u00e4j\u00e4 harjoittelee tai millaista voimaa se on k\u00e4ytt\u00e4nyt aiemmissa operaatioissa.<\/p>\n

Harjoitustoiminta<\/h4>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on harjoituksissaan toistuvasti saanut eritt\u00e4in nopealla varoitusajalla mobilisoitua jopa 150 000 sotilasta<\/a>. Harjoituksiin on osallistunut joukkoja kaikista aseellista voimaa k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 organisaatioista ja useammasta sotilaspiirist\u00e4<\/a>. Lis\u00e4ksi joukkoja on siirretty jopa 3 000 km p\u00e4\u00e4h\u00e4n<\/a>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on niin pitk\u00e4 matka, ett\u00e4 voidaan todeta Ven\u00e4j\u00e4n kykenev\u00e4n siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n mink\u00e4 tahansa joukkonsa mihin osaan valtakuntaa haluaa maksimissaan parin viikon varoitusajalla. Jos mieleen ei muistu, kuin pitk\u00e4 matka 3 000 tai edes 1 500 km on<\/a>, kannattaa perehty\u00e4 mihin tahansa saatavilla olevaan karttaan<\/a>.<\/p>\n

\"Ven\u00e4j\u00e4n<\/a>
Ven\u00e4j\u00e4n ja NATO:n suurimpia harjoituksia 2013\u20132015. Ven\u00e4j\u00e4n osalta MD:t\u00e4 seuraavat kirjaimet kertovat osallistuvat sotilaspiirit. “Readiness exercise”<\/em> taas tarkoittaa harjoitusta, jossa joukot on kutsuttu kokoon p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 parissa. L\u00e4hde: St\u00e5hl B, Wiktorin J: What’s at stake? A geopolitical perspective on the Swedish economic exposure in Northeast Europe<\/a><\/em>. Svensk tillv\u00e4xtbarometer. Stockholm, 2015.<\/figcaption><\/figure>\n

Todelliset operaatiot<\/h4>\n

Mielenkiintoisin todellinen operaatio on ehdottomasti Ukrainan sota. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen kannalta ei ole tarpeellista arvioida Ukrainan sis\u00e4ll\u00e4 toimivien ven\u00e4l\u00e4isjoukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, vaan riitt\u00e4\u00e4 tarkastella operaatiosuuntaan ja rajan tuntumaan vietyjen joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Yhteens\u00e4 joukkoja<\/a> on arvioitu<\/a> olleen<\/a> noin<\/a> 50 000\u201380 000<\/a> sotilasta. My\u00f6s aiemmin Georgian sodassa k\u00e4ytetty voima on mielenkiintoinen vertailukohta. Siell\u00e4 joukkoja arvioidaan olleen 70 000<\/a>.<\/p>\n

Muista Ven\u00e4j\u00e4n operaatioista Tšetšenian sodat ovat jo hieman vanhentuneita tietol\u00e4hteit\u00e4 ja Syyria taas luonteeltaan niin erilainen, ettei siin\u00e4 k\u00e4ytetty joukkom\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvaa samaa asiaa. Olkoonkin, ett\u00e4 Tšetšeniassa k\u00e4ytetty joukkom\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa melko<\/a> tarkasti<\/a> Ukrainaa ja Georgiaa. Syyriasta voidaan pikemminkin tarkastella muita suorituskykyj\u00e4 kuin lukum\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 on siis todistanut kykyns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotatoimeen noin 70 000 hengen voimaa.<\/p>\n

Edelt\u00e4vi\u00e4 tosiasioihin pohjautuneita arvioita voidaan tarkistuksen vuoksi verrata esimerkiksi RANDin tutkimukseen<\/a>, jossa simuloitiin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Baltian maihin. Vaikka Baltia on selv\u00e4sti pienempi alue, on Suomi toisaalta maastona rikkonaisempi j\u00e4rvien ja metsien ansiosta. RAND arvioi hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n joukon olevan 27 pataljoonataisteluosastoa eli eritt\u00e4in karkeasti noin 30 000 miest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ollessa vain maavoimien osuus, olisi kokonaisuus melko l\u00e4hell\u00e4 my\u00f6s Ukrainassa k\u00e4ytetty\u00e4. Tosin Ukrainassa k\u00e4ytetty m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut my\u00f6s RANDin l\u00e4ht\u00f6kohta arviota tehdess\u00e4\u00e4n, joten tarkastelumme kannalta tarkistuksessa on tietty keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4n vaara. RANDin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 arviointitavassa huomattavaa on kuitenkin, ett\u00e4 prikaatien ja rykmenttien arvioidaan kunkin saavan liikkeelle vain mainitun taisteluosaston kokoisen joukon eli selv\u00e4sti alle puolet m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuudestaan. Prikaati varuskuntana ei siis vastaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa prikaatia.<\/p>\n

Yhteenvetona voidaan arvioida, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 todistetusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 noin 70 000 sotilaan voimaa operaatioissaan, harjoittelee 150 000 kanssa ja todenn\u00e4k\u00f6isesti pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sujuvasti ja eritt\u00e4in nopeasti useita kymmeni\u00e4 prosentteja enemm\u00e4n, jos tarve vaatii, eli vaikkapa 200 000 sotilasta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa uuden kansalliskaartin<\/a> my\u00f6t\u00e4 nousta merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/a>.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4nlaisena realismitarkistuksena luvuille voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Irakiin hy\u00f6k\u00e4ttiin 380 000 sotilaalla vuonna 2003, joista 192 000 oli Yhdysvaltalaisia<\/a>. Yhdysvaltojen aktiivipalveluksessa on l\u00e4hes kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sotilaita verrattuna Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 Suomen puolustuskyky?<\/h3>\n

Jokaisen kotimaisen aihetta k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelin taustalla on lopulta sama kysymys Suomen puolustuskyvyn riitt\u00e4vyydest\u00e4. Realistisen kuvan saamiseksi olisikin hyvin toivottavaa, ett\u00e4 journalistit k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t parempia arviointitapoja varuskuntalistausten sijaan. Haastavaksi asian tekee se, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 arvioita kommentoimaan tuskin saa ket\u00e4\u00e4n ammattilaista<\/a>. Vastaavasti varuskuntien paikkoja voidaan kommentoida<\/a> koska tahansa.<\/p>\n

Puolustusvoimien sodanajan<\/a> kokoonpano<\/a> on yl\u00e4tasolla julkinen Wienin asiakirjan<\/a> valtioiden v\u00e4lisen luottamusta lis\u00e4\u00e4v\u00e4n tiedonvaihdon takia. Huomattavaa on, ett\u00e4 sopimus koskee vain Euroopassa olevia joukkoja<\/a>, joten Ven\u00e4j\u00e4 voi aina \u201dpiilottaa\u201d joukkonsa Uralin taakse.<\/p>\n

Sodanajan joukko-osastoja taas on listattu my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

<\/a>
L\u00e4hde: Valtioneuvoston selonteko. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 (VNS 6\/2012 vp), sivu 103<\/a>.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Joukko-osastojen lis\u00e4ksi samat 230 000 sotilasta voidaan jakaa my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6periaatteen mukaan operatiivisiin<\/a>, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin<\/a>, sek\u00e4 toisaalta puolustushaaroittain maa-, meri- ja ilmavoimiin. Kun viel\u00e4 huomioidaan, ett\u00e4 sodan aikana rajavartioston joukot ovat osa Puolustusvoimien ilmoitettua vahvuutta<\/a>, saadaan kattava k\u00e4sitys Suomen puolustuksen volyymista.<\/p>\n

Kukin lukija voi tehd\u00e4 esitettyihin arvioihin haluamiaan korjauksia liittyen teknologiseen edistystasoon ja osaamistasoon sek\u00e4 kaluston ja henkil\u00f6st\u00f6n kuntoon ja motivaatioon. Vaikuttaisi kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 Suomen suunniteltu sodan ajan vahvuus on riitt\u00e4v\u00e4 siihen n\u00e4hden, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 harjoituksissaan ja todellisissa operaatioissaan pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun kyse ei ole heille eksistentiaalisesta konfliktista. Eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 muuta edes se, ett\u00e4 kokonaiseen sotaan ei voida soveltaa nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n kolminkertaisesta ylivoimasta<\/a>. Pikemminkin mielest\u00e4ni puolustajalta vaaditaan karkeasti yht\u00e4 suuri joukko hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4n n\u00e4hden torjunnan onnistumiseksi<\/a>. Koska Ven\u00e4j\u00e4 tietenkin arvioi mahdollisuuksiaan ennen operaatiota, pyrkisi se mahdollisessa konfliktissa kokoamaan aina riitt\u00e4v\u00e4n suuren joukon riippumatta aiemmista suorituksista. Konfliktin eskaloituminen riippuu siten aina arvioidusta panos-tuotos-suhteesta. Mik\u00e4li tilanne on Ven\u00e4j\u00e4lle riitt\u00e4v\u00e4n vakava eli jopa eksistentiaalinen ja Suomi pit\u00e4\u00e4 yksinkertaisesti saada pois pelist\u00e4 vaikka ep\u00e4konventionaalisin keinoin, ei Suomella ole juuri mahdollisuuksia oli sodanajan vahvuus sitten 230 000 sijaan vaikka 350 000<\/a>. Sellaista on olla pieni maa yksin. Pienen pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen joutuminen.<\/p>\n

Puolustajalla on aina kiire<\/h3>\n

Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isikin ison operaation<\/a> suunnitteluun<\/a> ja valmisteluun<\/a> kuukausia, niin varsinaisessa toteutusvaiheessa Ven\u00e4j\u00e4 on saanut tuon 150 000 sotilasta liikkeelle parissa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, tavoitteen ollessa muutamia tunteja<\/a>. Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4in lyhyell\u00e4 perustamisajalla my\u00f6s varuskuntien et\u00e4isyydell\u00e4 on jotain merkityst\u00e4. Harva joukko etenee yli 1 000 km vuorokaudessa.<\/a> Ei kuitenkaan ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurta merkityst\u00e4 onko Suomen raja tyhj\u00e4 Murmanskin ja Pietarin v\u00e4lill\u00e4. Joka tapauksessa on syyt\u00e4 todeta, ettei se nytk\u00e4\u00e4n ole, kun Alakurtissa on joukkoja<\/a>. My\u00f6s RANDin Baltiaa koskevassa tutkimuksessa ennakkovaroitusajaksi NATO:lle arvioitiin vain yksi viikko. Kun Ven\u00e4j\u00e4 on pit\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 valtavia harjoituksia my\u00f6s Suomen l\u00e4hialueilla<\/a> ja Suomen voisi olettaa n\u00e4ill\u00e4 aikajanoilla niihin joutuvan reagoimaan, olisi oletettavaa, ett\u00e4 my\u00f6s valmiutta kohottavia kertausharjoituksia tarvittaisiin aika-ajoin. Julkisuudesta en ole l\u00f6yt\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n tapausta.<\/p>\n

Keskeisemm\u00e4ksi Suomen haasteeksi j\u00e4\u00e4 aikadimension hallinta eli tiedustelu ja ennakkovaroitus<\/a>, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko<\/a>, valmiuden s\u00e4\u00e4tely<\/a>, sek\u00e4 liikekannallepano<\/a>. Aiemmin reservin saaminen palvelukseen on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6syist\u00e4 kest\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme kuukautta ja sen j\u00e4lkeen varsinainen torjuntavalmiuden saavuttaminen viel\u00e4 jonkin aikaa<\/a>. T\u00e4h\u00e4n asti olisi siis tarvinnut p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 rajavartioston, jonka sodanajan vahvuus ei en\u00e4\u00e4 ole julkinen, sek\u00e4 noin 30 000 kantahenkil\u00f6kunnasta ja varusmiehist\u00e4 koostuvan sotilaan voimin. Jos ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 jokin varusmiesjoukko olisi paikalla ja saanut riitt\u00e4v\u00e4n koulutuksen edes talvella mets\u00e4ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 pysymiseen. Nyky\u00e4\u00e4n kun saapumiseriss\u00e4kin on katko.<\/p>\n

\/\/Topias Uotila<\/em><\/p>\n

\n

Tiesith\u00e4n, ett\u00e4 voit seurata Topiasta Twitteriss\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vieraskyn\u00e4 28.7.2016, Topias Uotila. Mediassa esiintyy usein arvioita Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien koosta ja…<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":294,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,14,15],"tags":[42,75,94,96,135,164,231,273,282,389],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":23,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/05\/vd-2014-little-green-men-aa7pqzzjajl6j1dj4cnad1s4fcgrxilf.jpg","blog_id":60},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2016\/05\/vd-2014-little-green-men-aa7pqzzjajl6j1dj4cnad1s4fcgrxilf.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/444"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/comments?post=444"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":920,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions\/920"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media\/294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media?parent=444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/categories?post=444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/tags?post=444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}