Asia ei sin\u00e4ns\u00e4 ole uusi, koska mm. ruotsalainen Karlis Neretnieks, kenraalimajuri evp, Swedish Defence Research Agencyn (FOI) ja Institute for Security & Development Policyn (ISDP) tutkija sek\u00e4 Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian (KKrVA) j\u00e4sen kirjoitti samasta asiasta huomattavasti laajemmin jo vajaa vuosi sitten helmikuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2016. KKrVA:n F\u00f6rsvar och S\u00e4kerhet<\/em>\u00a0-blogissa julkaistu merkint\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 suomeksi\u00a0aiemmassa merkinn\u00e4ss\u00e4ni<\/a>.<\/p>\n Moskovassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4lisen turvallisuuden konferenssi Moscow Conference on International Security<\/em> (MCIS) on vuosittain toistuva tapahtuma, johon p\u00e4\u00e4osin ottavat osaa Ven\u00e4j\u00e4n liittolaiset ja muut kumppanit. Iltalehden l\u00f6yt\u00e4m\u00e4 “paljastava kenraalin kartta” on siis yli puolentoista vuoden takaisesta konferenssista, josta on jo aiemmin kirjoitettu julkisesti, joskin suomeksi l\u00e4hinn\u00e4 virallista ven\u00e4l\u00e4ismediaa lyhyesti lainaten<\/a>. (lis\u00e4ys 22.1.2017: suomeksi asiaa on k\u00e4sitelty laajemmin viime vuonna Maanpuolustuskorkeakoulun \u00a0teoksessa Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat muutoksessa\u00a0\u2014 kohti 2030-lukua<\/em><\/a>.)<\/ins><\/p>\n Vajaa vuosi sitten l\u00f6ysin my\u00f6s itseni aiheuttamasta kohua, sill\u00e4 olinhan ilmeisesti muutoinkin puuttunut “puoluepoliitiseen kiistakysymykseen” kyseenalaistaessani \u00a0“Ei ole uhka” -mantran k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/a>.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00e4t\u00e4\u00a0pravdaa\u00a0<\/em>toistaa\u00a0puolustusministeri Jussi Niinist\u00f6, joka rauhoittaa kansalaisia Facebookissa:<\/p>\n Niinist\u00f6 kuittaa varsin kevyesti nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n L\u00e4ntisen sotilaspiirin komentajan, kenraalieversti Andrei Kartapolovin puheet pelkk\u00e4n\u00e4 retoriikkana ja strategisena viestint\u00e4n\u00e4<\/a>. Retoriikka on poliitikkojen aluetta. Kaunopuheisuutta ja suostuttelun taitoa korvataan sotilaspiireiss\u00e4 operaatioanalyysilla, uhka-arvioilla ja esikuntaty\u00f6skentelyll\u00e4. Strategisesta viestinn\u00e4st\u00e4 on aina kysymys, kun puhutaan julkisesti. Strategisen viestinn\u00e4n ytimen\u00e4 on selke\u00e4 sanoma. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Niinist\u00f6n lauantainen sanoma on hyvin voimakkaasti ristiriidassa sen kanssa, mit\u00e4\u00a0puolustusministeri kolme kuukautta sitten ter\u00e4v\u00e4sti totesi Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4:<\/p>\n –\u00a0Ven\u00e4j\u00e4 ei neuvottele alueen valtioiden kanssa asioista, jotka voisivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 sille ep\u00e4edulliseen suuntaan.<\/p><\/blockquote>\n IL, 3. lokakuuta 2016: Puolustusministeri Niinist\u00f6: Ven\u00e4j\u00e4 on suoraan sanoen arvaamaton<\/a><\/p>\n Olen Jussi Niinist\u00f6n kanssa samaa mielt\u00e4. Ei ole syyt\u00e4 h\u00f6tkyill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n edustajat eiv\u00e4t anna p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti harkitsemattomia kommentteja julkisuuteen, vaan he haluavat viestitt\u00e4\u00e4 jotain. H\u00f6tkyily ei t\u00e4ss\u00e4 auta, vaan valmistautuminen.<\/p>\n Vuoden 2015 MCIS:ssa j\u00e4rjestettiin kaksi paneelia, joista toinen k\u00e4sitteli asevoiman ja poliitisten instrumenttien roolia alueellisessa ja globaalissa turvallisuudessa. \u00a0T\u00e4ss\u00e4 paneelissa puhui Ven\u00e4j\u00e4n yleisesikunnan operaatiop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Andrei Kartapolov. Kartapolovin esitys puheineen, josta on saatavilla toukokuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2015 tehty englanninkielinen tiivistelm\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, kuvailee kylm\u00e4n loogisesti ja uusittujen Ven\u00e4j\u00e4n sotilasdoktriinin<\/a>, informaatioturvallisuuden doktriinin<\/a> ja ulkopoliittisen konseptin<\/a> adoptoimaa vastakkainasettelun leimaamaa ja j\u00e4nnitteist\u00e4 maailmankuvaa tukevalla tavalla Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen sotilaallisen potentiaalin kehittymist\u00e4. Esitys antaa my\u00f6s selke\u00e4n kuvan siit\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vastaa. Retoriikan suhteen Kartapolov on mielest\u00e4ni kykyns\u00e4\u00a0n\u00e4ytt\u00e4nyt, kun h\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 surkuhupaisassa\u00a0Ven\u00e4j\u00e4n yleisesikunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 MH17-tiedotustilaisuudessa esitteli “todisteita” siit\u00e4, ett\u00e4 matkustajakoneen ampui alas Ukraina tai muu taho<\/a>.<\/p>\n Ministeri Niinist\u00f6 itse puolestaan kunnostautuu retoriikassa todetessaan Iltalehden haastattelussa :<\/p>\n – Suomen puolustus on kunnossa ja maittemme v\u00e4liset suhteet ovat pysyneet asiallisina siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 olemme tuominneet Ven\u00e4j\u00e4n toimet Krimill\u00e4 ja olemme mukana Ven\u00e4j\u00e4n vastaisissa EU-pakotteissa.<\/p><\/blockquote>\n IL, 16. tammikuuta 2017: Puolustusministeri Niinist\u00f6 ei h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iskenraalin karttakuvasta – “kyse on retoriikasta”<\/a><\/p>\n Suomen puolustusvoimien muodostaman konventionaalisen pelotteen\u00a0kytkeminen\u00a0maiden v\u00e4lisiin suhteisiin n\u00e4ytt\u00e4ytyy Ven\u00e4j\u00e4n sanojen ja toimien varjossa varsin oudolta; Ven\u00e4j\u00e4n\u00a0strategiat ja doktriinit eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista yst\u00e4v\u00e4llisen tai erityisen hyv\u00e4n naapurin varaumaa, eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n rymin\u00e4\u00a0kansainv\u00e4lisen poliitikan areenalla anna mit\u00e4\u00e4n aihetta t\u00e4llaiseen ajateluun. Ven\u00e4j\u00e4 toki varautuu puolustamaan liittolaisiaan<\/em> ja ulottaa perin vaivattomasti doktriininsa koskemaan heit\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4 on jo her\u00e4tt\u00e4nyt suurta huolta Valko-Ven\u00e4j\u00e4ss\u00e4, joka pyristelee kuin kala koukussa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen eroon naapurinsa pakottamasta\u00a0liittolaissuhteesta. Samaan aikaan Suomessa uskotaan erityisen hyvien, l\u00e4heisten ja mutkattomien suhteiden olevan satavuotiaan itsen\u00e4isen Suomen paras turva.\u00a0Valtaan on j\u00e4lleen nousemassa k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka koko sodanj\u00e4lkeisen ajan olisi perustunut viisaaseen ulkopolitiikkaan ja uskottavaan omaan puolustukseen.<\/p>\n Vaikka Suomen Puolustusvoimat ovat liian pienet turvatakseen Suomen rajat, ne ehk\u00e4 olisivat tehokkaita kiusatakseen neuvostojoukkoja niiden matkalla Norjaan ja h\u00e4irit\u00e4kseen niiden huoltolinjoja.<\/p><\/blockquote>\n HS, 18. tammikuuta 2017: Ote tiedusteluarviosta vuodelta 1984 artikkelissa\u00a0Tiedustelupalvelu CIA avasi arkistojaan nettiin \u2013 ufoja, vakoilutarinoita sek\u00e4 satoja Suomea koskevia asiakirjoja<\/em>.<\/a><\/p>\n Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka<\/em> on l\u00e4hes koko sodan j\u00e4lkeisen ajan perustunut YYA-sopimukseen ja edes jokseenkin uskottavasta puolustuksesta ja puolustuspolitiikasta<\/em> on voitu puhua vasta, kun Suomi 90-luvulla irtautui Pariisin rauhansopimuksesta ja hankki h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t, panssarivaunut ja rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rit koko kentt\u00e4armeijalleen. Samalla voitiin hyl\u00e4t\u00e4 viimeisetkin Suomi-konepistoolit ja Maxim-konekiv\u00e4\u00e4rit. Alueellisen puolustuksen doktriini syntyi vasta 60-luvun lopulla ja viel\u00e4 80-luvulla puolustusvoimat askarteli hyvilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 J\u00e4\u00e4k\u00e4riprikaateja (JPr 90), joista useat tosiasiassa eliv\u00e4t keisarin vaatteetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4\u00a0tarkastelee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n suurvalta-asemaansa palauttamaan pyrkiv\u00e4n valtion k\u00e4rjistettyjen uhkakuvien kautta. Ven\u00e4j\u00e4 on varsin selke\u00e4sti osoittanut, ett\u00e4 sen kynnys asevoiman k\u00e4ytt\u00e4miseen on huomattavasti madaltunut samalla kun asevoimien kyky luoda poliittista toimintavapautta on kasvanut parantuneen taisteluvalmiuden my\u00f6t\u00e4. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 ulkopolitiikassaan nojaa kansainv\u00e4lisen oikeuden normeihin ja k\u00e4sitykseen asevoiman k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vasta kun kaikki muut keinot konfliktin ratkaisemiseksi on k\u00e4ytetty, sen toimet osoittavat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vain kansainv\u00e4lisoikeudellinen varauma. Esimerkiksi Krimin tapauksessa Ven\u00e4j\u00e4 kielsi johdonmukaisesti asevoiman k\u00e4yt\u00f6n, kunnes kysymys oli muuttunut irrelevantiksi. My\u00f6s It\u00e4-Ukrainassa Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asevoimaa niin luovilla ja uusilla tavoilla, ett\u00e4 se voi kategorisesti kiist\u00e4\u00e4 sen k\u00e4yt\u00f6n.\u00a0Ven\u00e4j\u00e4\u00a0on uudessa suurvaltapolitiikassaan siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia keinoja, sis\u00e4lt\u00e4en asevoiman rajoitetun k\u00e4yt\u00f6n, joka aina kiistet\u00e4\u00e4n ja jota j\u00e4lkeenp\u00e4in tarvittaessa oikeutetaan muilla perusteilla.<\/p>\n Strateginen viestint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomessa kohdistuvan l\u00e4hinn\u00e4 oman maan kansalaisiin. Muumilaaksosta muistamme miten Muumipappa rauhoittelee perhett\u00e4\u00e4n M\u00f6r\u00f6n uhatessa ja selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 M\u00f6rk\u00f6 ei uhkaa ket\u00e4\u00e4n, vaan on vain yksin\u00e4inen. M\u00f6rk\u00f6 on tahtomattaan pelottavan oloinen, koska se hyyt\u00e4\u00e4 kaiken mihin koskee, vaikkei tarkoittaisikaan tehd\u00e4 niin.<\/p>\n Puolustusministeri Niinist\u00f6n viesti on my\u00f6s suomalaisia rauhoittava ja pyrkii vahvistamaan luottamusta puolustukseen. On kuitenkin yksi asia todeta t\u00e4ss\u00e4 ja nyt “Suomen puolustus on kunnossa” ja t\u00e4ysin toinen asia jatkaa antamalla kuva siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kunnossa oleminen jatkuisi ja strategiset hankkeet itseisarvoisesti loisivat uskottavuutta.<\/p>\n Iltalehden jutussa Niinist\u00f6 toteaa lopuksi:<\/p>\n Suomen puolustus nojaa pohjoisessa Niinist\u00f6n mukaan siihen, ett\u00e4 puolustus pidet\u00e4\u00e4n sellaisessa kunnossa, ett\u00e4 koko maata voidaan uskottavasti puolustaa.<\/p>\n – T\u00e4h\u00e4n liittyy muun muassa valmisteilla olevat strategiset hankkeet, joilla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. My\u00f6s maavoimien suorituskyky\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/blockquote>\n IL, 16. tammikuuta 2017: Puolustusministeri Niinist\u00f6 ei h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iskenraalin karttakuvasta – “kyse on retoriikasta”<\/a><\/p>\n Suomen puolustus on hitaassa n\u00e4ivettymisen tilassa, joka on parlamentaarisessa sovussa puettu termiksi\u00a0“Puolustuksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haasteet<\/a>“. Meri- ja ilmavoimien kaluston korvaaminen ovat puolustuksen elint\u00e4rkeit\u00e4 strategisia hankkeita, sill\u00e4 vain\u00a0meri- ja ilmavoimilla on ne keskeiset sodank\u00e4ynnin kyvykkyydet, joilla strateginen isku, rajoitettu tai laajamittainen hy\u00f6kk\u00e4ys tai muu sotatoimi voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heti alkuunsa. Ilman tiedustelua, valvontaa, maalittamisen tukea ja kaukovaikuttamista ei\u00a0torjuta mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4.\u00a0T\u00e4rkeimm\u00e4t kynnysasej\u00e4rjestelm\u00e4t, jotka jo rauhan aikana luovat ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n pid\u00e4kkeen aseellisen hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta ovat meri- ja ilmavoimilla. My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 tunnustaa JASSM-ohjusten pid\u00e4kearvon nostamalla ne esille yksitt\u00e4isen\u00e4 aseena\u00a0uhkakuvassaan.<\/p>\n Valitettavasti Suomessa tyk\u00e4t\u00e4\u00e4n nauraa naapureille enemm\u00e4n kuin tarkastella kriittisesti omaa puolustustame.<\/p>\n Suomalaisen n\u00e4k\u00f6kulman mukaan Ruotsi palauttaa\u00a0sotilaallista suorituskyky\u00e4\u00e4n romutettuaan sen ensin. Tosiasiassa Ruotsilla on kuitenkin l\u00e4hes kaksinkertaiset ilmavoimat Suomeen verratuna, jotka j\u00e4lleen ovat palauttaneet kykyns\u00e4 hajautettuun taisteluun maantietukikohdista (meid\u00e4n avullamme yhteisiss\u00e4 harjoituksissa). Ruotsi on puolustusvoimiensa ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 j\u00e4lleen palauttanut sotilaallisen l\u00e4sn\u00e4olonsa Gotlannin saarella. Ruotsilla on kyky torjua hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 merelt\u00e4; puolustusvoimat kykenee maalta, merelt\u00e4 ja ilmasta torjumaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n. Avainasemassa ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa Ruotsin ilma- ja merivoimat.<\/p>\n Virosta ja Baltian maista toteamme usein naurahtaen, ett\u00e4 ne ovat niin pieni\u00e4, ettei mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ys riit\u00e4. Ne ovat kuitenkin integroituneet Natoon ja puolustusliitto\u00a0on harjoitellut jokaisessa maassa paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niiden puolustamista hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta. Kaikki Baltian maat ovat osa Naton puolustussuunnittelua, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy jatkuvana Naton j\u00e4senmaiden joukkojen kiert\u00e4v\u00e4n\u00e4 harjoitteluna Baltian maissa.<\/p>\n Puola taas on niin kaukana, ett\u00e4 monilta menee ohi se, ett\u00e4 maa on siit\u00e4 l\u00e4htien kun se liittyi Natoon pit\u00e4nyt puolustusbudjettinsa korkealla. Puolalaiset ajelevat suomalaisilla Patrian AMV-panssariajoneuvoilla (Rosomak), joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on\u00a0yli kymmenkertainen Suomeen arsenaaliin verrattuna. Itsen\u00e4isen, yksin\u00e4isen ja itseriittoisen suomalaisen n\u00e4k\u00f6kulman mukaan puolalaisten into maanpuolustukseen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Puolan yli on aina ajanut suurvalta jos toinenkin.<\/p>\n Ruotsi, Puola ja kaikki Baltian maat ovat nostaneet puolustusbudjettejaan tuntuvasti saavuttaakseen kyvyn torjua Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien aggressiot. Suomessa on puolestaan ajettu l\u00e4pi kustannusneutraaleja lakimuutoksia, hieno laatikkoleikki nimelt\u00e4\u00e4n puolustusvoimauudistus<\/em> ja meill\u00e4 puhutaan hurskaasti siit\u00e4, kuinka ilma- ja merivoimien asej\u00e4rjestelmien ja niiden alustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen lis\u00e4isi tai yll\u00e4pit\u00e4isi puolustuksen uskottavuutta ja kyky\u00e4. Puolustusministerin\u00e4 toimiessaan Stefan Wallin lanseerasi puolustusvoimauudistuksesta sanonnan “pienempi univormu, jossa lihakset n\u00e4kyv\u00e4t paremmin”. Valitettavasti uusi puku on ommeltu\u00a0niin tiukalle, ett\u00e4 henki ei en\u00e4\u00e4 kulje<\/a>.<\/p>\n Tulevissa hankinnoissa on sek\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4jien ett\u00e4 taistelualusten osalta kyse m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4. Taistelualusten m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 seitsem\u00e4n korvataan nelj\u00e4ll\u00e4. Hornetien seuraajien osalta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole viel\u00e4 tiedossa, mutta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n pieneneminen on enemm\u00e4n kuin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, vaikka nykyiset 62 Hornetia muodostavat jonkinlaisen minimitason<\/a>.\u00a0Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyky\u00e4 pitk\u00e4kestoisiin operaatiohin, mik\u00e4 merkitsee suhteellisen nopeasti heikkenev\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 alueellisen koskemattomuuden ja\u00a0valtiojohdon toiminnanvapauden turvaamiseen kriisin keston pidetess\u00e4. Maavoimien el\u00e4v\u00e4n voiman lis\u00e4\u00e4minen ei ole vastaus t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 se ei juuri lis\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pelotetta, vaan pikemminkin korvaa sit\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ll\u00e4 \u2014 koska emme kykene torjumaan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 nopeasti, varaudumme pitk\u00e4kestoiseen kulutussotaan. Talvisodassa 77 vuotta sitten n\u00e4in tehtiin, mutta silloin Neuvostoliitto ei\u00a0kyennyt strategiseen iskuun tai muihin nopeaa ratkaisua tuottaviin sotatoimiin. Silloinkin alasajetun puolustuskyvyn hintana oli 250 miest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Puolustusvoimat puolustaa kyll\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 Suomen valtakuntaa ly\u00f6m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 viimeiseen mieheen asti, mutta\u00a0on syyt\u00e4 kysy\u00e4 miss\u00e4 poliitikkojen sietokyvyn rajat menisiv\u00e4t, etenkin siin\u00e4 vaiheessa, kun meri- ja ilmavoimat olisivat kuluneet loppuun ja maavoimien taistelulla ei en\u00e4\u00e4 voitaisi\u00a0saada aikaan pieni\u00e4 ja kalliita torjuntavoittoja enemp\u00e4\u00e4?<\/p>\n Uusien hankintojen hinta, 10\u201312 miljardia euroa koko hankinnan ajalle jaettuna ei puolustusbudjettiin laskettunakaan nosta sen BKT-osuutta edes l\u00e4helle kahta prosenttia. Suomessa<\/strong> bruttokansantuotteen nousu notkahti laskuun vuoden 2008 globaalin finanssikriisin j\u00e4lkeen ja palautui vuoden 2008 tasolle vasta vuonna 2011. Sen j\u00e4lkeen kasvuvauhti on ollut hidasta. T\u00e4m\u00e4 on heijastunut voimakkaasti puolustusbudjettiin, jonka osuus BKT:st\u00e4 on jo 90-luvulta alkaen ollut laskevalla trendil\u00e4 ja 2000-luvulla pysynyt p\u00e4\u00e4osin alle 1,4 prosentissa<\/a>. Tarkasteltaessa budjetin eurom\u00e4\u00e4ri\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta ei ole aikoihin tapahtunut. Puolustusmateriaali on taas kallistunut 2\u20137 prosenttia vuosittain sen tyypist\u00e4 riippuen. Ruotsissa<\/strong> puolustusbudjetti on ollut 2000-luvulla voimakkaasti laskeva osuutena BKT:st\u00e4<\/a>, mutta eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti vakaa. Vuosille 2016\u20132020 Ruotsissa nostetaan puolustusbudjettia astettain, siten ett\u00e4 se viimeisen\u00e4 vuonna on yli 51 miljardia kruunua. Viro<\/strong> on jatkuvasti kasvattanut puolustusmenojaan bruttokansantuotteen kehityksen mukaisesti<\/a>, joskin jyrkemmin. Viime vuonna Viron budjetti ylitti kahden prosentin rajan.<\/p>\n Viisainkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei korvaa n\u00e4ivettynytt\u00e4 puolustusta. Hyv\u00e4t suhteet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole tae koskemattomuudesta, vaikka Ven\u00e4j\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n maalaa suomalaisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille kuvaa ikuisesta rauhasta ja Suomen roolista siin\u00e4, eli paluusta vuoden 1975 kaltaisten kulta-aikojen erityisasemaan id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4. Hyvien naapuruussuhteiden puolestapuhujat ja entiset Neuvostoliiton yst\u00e4v\u00e4t ovat onnistuneet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskustelua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 jokainen toimi Suomen puolustuksen vahvistamiseksi yhteisty\u00f6varaisesti on signaali, joka on omiaan heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n tai vaarantamaan Suomen erityist\u00e4 suhdetta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Suomessa ollaan tilanteesessa, jossa vanhan neuvostoimperiumin yst\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t halua vahvistaa puolustusta, koska se olisi ik\u00e4v\u00e4 signaali Ven\u00e4j\u00e4lle. Er\u00e4\u00e4t taas uskovat siihen, ett\u00e4 puolustuksen vahvistaminen voidaan korvata erityisen viisaalla “aktiivisella vakauspoliitikalla” ja toiset puolestaan siihen, ett\u00e4 maamiinojen palauttaminen ja maavoimien malli Cajanderiin perustuva vahvuuden kasvattamisen olisi itsen\u00e4isen valtion ainoa oikea ratkaisu. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 turvallisuuspoliittisen keskustelun polarisoitumisessa niin sanottuihin \u00e4\u00e4rip\u00e4ihin.<\/p>\n Paasikiven sanoin “kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Puolustusministeri Niinist\u00f6 totesi lokakuussa Ven\u00e4j\u00e4n olevan suoraan sanoen arvaamaton. Puolustuksen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haasteita tutkinut selvitysryhm\u00e4 totesi raportissaan, ett\u00e4 puolustusvoimien rahoitus on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Asiaa tulisikin tarkastella t\u00e4ll\u00e4 tavoin. Haluttomuus panostaa puolustukseen on j\u00e4rkev\u00e4sti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 vain talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 puolustusbudjettia on vaikea nostaa, jos BKT ei kasva.<\/p>\n Tarkasteltaessa turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutosta ja sen ajureita kiihkottomasti, hyv\u00e4ksytt\u00e4ess\u00e4 arvaamaton Ven\u00e4j\u00e4 uhkana samoilla perusteilla mill\u00e4 se itse kuvaa Suomea ja liittoutumattomia sek\u00e4 liittoutuneita naapureitaan uhkana, on mahdollista, ett\u00e4 vaihtoehtona n\u00e4ytt\u00e4ytyisi uudessa valossa my\u00f6s sotilaallinen liittoutuminen ja sen tuoma yhteisen puolustuksen pelote \u2013 ilman kytky\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n kiimaan, retoriikkaan tai naapurin reaktioon. Yhten\u00e4 vaihtoehtona nousisi t\u00e4ll\u00f6in ainakin hetkeksi esille my\u00f6s liittoutuminen Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, niin absurdilta kuin se kuulostaakin.<\/p>\n \/\/James<\/em><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni mielipiteet ovat omiani, eiv\u00e4tk\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heijasta puolustusvoimien tai muun viranomaisen virallista kantaa.<\/em><\/p>\n P.S. Tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 esiintyi my\u00f6s kansalaisia rauhoittelevasti lauantaina tammikuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Ylen ykk\u00f6saamussa v\u00e4h\u00e4tellen Ven\u00e4j\u00e4n harjoittamaa informaatiovaikuttamista ja vakuuttaen, ett\u00e4 suomalaisten korvien v\u00e4liss\u00e4 on vankka puolustuslinja. T\u00e4t\u00e4 haastattelua on Janne “Rysky” Riihel\u00e4inen perannut blogissaan varsin ansiokkaasti, joten viittaan siihen ja suosittelen lukemaan<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sotasaaliskartta Olli Ainola, joka ampui muutaman “pummin” puolustusvoimien taistelualushankinnassa, kirjoitti Iltalehdess\u00e4 otsikolla…<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":628,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,8,9,11,14,15],"tags":[142,151,201,213,256,259,286,331,405,412],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":7,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/01\/kartapolov-map-bal_6388-1.jpg","blog_id":60},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/01\/kartapolov-map-bal_6388-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/616"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/comments?post=616"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":908,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/616\/revisions\/908"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media\/628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media?parent=616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/categories?post=616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/tags?post=616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![](\"https:\/\/russiamil.files.wordpress.com\/2015\/05\/picture31.jpg\")
<\/a>Retoriikka, strateginen viestint\u00e4 ja\u00a0virallinen totuus<\/h3>\n
![\"Puolustusministeri](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/01\/niinisto-fb-post-1745680595457447.png\")
<\/a>![\"J\u00e4\u00e4k\u00e4riprikaati](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/01\/paper_tiger-1024x728.jpg\")
<\/a>Muumilaakso 2.0<\/h3>\n
![\"Muumi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/01\/muumi-morko-groke-m31.jpg\")
<\/a>Ei varaa aseisiin?<\/h3>\n
\n