{"id":871,"date":"2017-12-19T14:13:46","date_gmt":"2017-12-19T12:13:46","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/somesotilas\/?p=871"},"modified":"2018-02-28T09:47:13","modified_gmt":"2018-02-28T07:47:13","slug":"savua-ja-peileja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/savua-ja-peileja\/","title":{"rendered":"Savua ja peilej\u00e4"},"content":{"rendered":"

Keskusrikospoliisi teki kotietsinn\u00e4n Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen<\/strong> kotiin sunnuntai-illalla. Hesari uutisoi asiasta varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n\u00a0otsikolla\u00a0“Poliisi teki kotietsinn\u00e4n Helsingin Sanomien toimittajan kotiin”<\/a><\/em>, jossa huvittavimpana yksityiskohtana oli kenties Halmisen kertomus siit\u00e4 kuinka h\u00e4n vasaroi tietokonettaan saaden aikaa savua ja apuun tulleen palokunnan my\u00f6t\u00e4 paikalle my\u00f6s poliisin.<\/p>\n

Kirjoitin jo aiemmin, ett\u00e4 “Hesarin toimituksen ja toimittajien kotien ratsaaminen vaikuttaisi ajatuksena perin absurdilta ja Ven\u00e4j\u00e4n mallilta”. Hesari tempaisi jutussa varsin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti aloitteen pakottamalla poliisin kiireellisyysperustaiseen kotietsint\u00e4\u00e4n<\/a>. Samalla Hesari laittoi maanantai-aamun uutiset uusiksi. Muutama suunniteltu puheenvuoro j\u00e4i k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kun huomio keskittyi median edustajaan kohdistettuun kotietsint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

[T]\u00e4llaista ei l\u00e4nsimaisessa yhteiskunnassa ole totuttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. On syyt\u00e4 olla huolissaan.<\/p><\/blockquote>\n

Riikka Ven\u00e4l\u00e4inen, YLE<\/a>.<\/p>\n

\"Ylen<\/a>
Ylen Aamu-TV 18.12.2017: Tiedustelun tietovuoto ja journalismi. Klikkaa kuvaa siirty\u00e4ksesi Areenan videoon.<\/figcaption><\/figure>
\nHalmisen veto on hyv\u00e4 yritys pelastaa se mit\u00e4 pelastettavissa on. Yle ehti jo antaa HS:lle puhtaat paperit otsikolla\u00a0“Media teki teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 \u2013 Asiantuntijat arvioivat, ett\u00e4 HS k\u00e4vi vuotouutisessa rajalla, mutta j\u00e4i turvalliselle puolelle”<\/a><\/em>. Hesarin osalta asia on kuitenkin verrattain selv\u00e4. Edellisess\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4<\/a> totesin asiaa tutkittavan turvallisuussalaisuuden paljastamisena<\/em> (RL 12:7<\/a>). Kyseisen pyk\u00e4l\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat verrattain avoimia, mink\u00e4 my\u00f6s Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio<\/strong> toteaa\u00a0HS:n artikkelissa<\/a>. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tarkoitusta on haettava lain esit\u00f6ist\u00e4 (HE 94\/1993 vp)<\/a>. Turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva yksityiskohtainen perustelu on varsin karu Hesarin n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n

Turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen edellytt\u00e4isi tahallisuutta, ei kuitenkaan pyrkimyst\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4
\nvierasta valtiota tai vahingoittaa Suomea. Tahallisuuteen sis\u00e4ltyy tieto siit\u00e4, ett\u00e4 seikka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi s\u00e4\u00e4detty tai m\u00e4\u00e4r\u00e4tty salassa pidett\u00e4v\u00e4ksi tai ett\u00e4 seikan paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle.
\n[\u2026]
\nVakoilua koskevasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 poiketen edellytyksen\u00e4 ei ole, ett\u00e4 seikan tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle.
\n[\u2026]
\nTurvallisuussalaisuuden paljastamisena voitaisiin pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi puolustusvoimien joukko-osastojen sijoitussuunnitelmien paljastamista [\u2026] Suomen rajojen, aluevesien tai ilmatilan valvontaa koskevien j\u00e4rjestelyjen julkistaminen siten, ett\u00e4 luvaton liikkuminen Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen helpottuisi. Ulkomaansuhteiden suojelemiseksi salassa pidett\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkana voitaisiin pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi sellaista seikkaa, jonka tuleminen yleiseen tietoon kotimaassa aiheuttaisi vahinkoa Suomen suhteille vieraaseen valtioon.
\n[\u2026]
\nRangaistavuus edellytt\u00e4\u00e4 paljastamisen oikeudettomuutta. Oikeudettomasti ei menettele se, jolla on s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin perustuva valtuus antaa tietoja salaisuudesta tai julkistaa se. T\u00e4llaista harkintavaltaa koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on ennen kaikkea yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa. Oikeudetonta tiedon hankkimista ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n julkisen sanan tavanomainen haastatteluin ja kyselyin tai selvityksin tapahtuva tietojen keruu. Sen sijaan tiedotusv\u00e4lineidenk\u00e4\u00e4n lukuun toimiva henkil\u00f6 ei saa oikeudettomin keinoin hankkia t\u00e4llaisia tietoja julkistamistarkoituksessa.<\/p><\/blockquote>\n

HE 94\/1993 vp<\/a><\/p>\n

Keskeist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi siis olevan se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on objektiivisesti arvioiden turvallisuussalaisuus ja ett\u00e4 se on oikeudettomasti hankittu. Koska avoimin ovin k\u00e4siteltyj\u00e4 ennakkotapauksia ei juuri ole, on mahdotonta tukeutua muihin oikeusl\u00e4hteisiin kuin hallituksen esitykseen. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4isi lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n kuvauksen mukaan olevan pelkk\u00e4 leima paperissa, vaan se on l\u00e4ht\u00f6kohtainen edellytys sille, ett\u00e4 tiedon oikeudetonta julkistamista yleens\u00e4 voidaan k\u00e4sitell\u00e4 turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Kiinnostavana n\u00e4ytt\u00e4ytynee se, miten oikeus arvioi mitk\u00e4 keinot ovat oikeudettomia tiedon hankkimisessa, jos toimittajat ovat saaneet asiakirjat vuotajalta tai muulta l\u00e4hteelt\u00e4 luettavassa ja salaamattomassa muodossa. Vuotajan osalta kyseess\u00e4 on salassapitorikos ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 on julkisuuslaki, jolloin pelkk\u00e4 leima riitt\u00e4\u00e4. Asiakirjan sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole suurta v\u00e4li\u00e4, joskin tuottamuksen astetta arvioitaessa sis\u00e4lt\u00f6 ja vahinko tai mahdollisuus vahinkoon on tietysti my\u00f6s merkitsev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Joka tapauksessa Helsingin Sanomat tanssii veitsen ter\u00e4ll\u00e4. Ensimm\u00e4inen juttu asiassa oli varsin huonosti j\u00e4sennelty, vaikka j\u00e4lkeenp\u00e4in tehdyt perustelut olivatkin kantavia. Hesari teki my\u00f6s mediatalona ison virhearvion. Jutun julkaiseminen suututti lukijakunnan, jolla on eritt\u00e4in korkea luottamus puolustusvoimiin ja poliisiin. Aiemmin sanomani p\u00e4tee edelleen: “Vaikka Hesarin perustelut jutulle olivat hyv\u00e4t ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys, avoimuus ja julkisuus ovat tavoiteltavia, lienee vaikutus p\u00e4invastainen. Poliisin tutkinta maanpetosrikoksesta ja siihen liittyv\u00e4t pakkokeinot vaientavat hyvin tehokkaasti kaiken keskustelun aiheesta ja antavat ik\u00e4v\u00e4n leiman niille, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t Hesarin n\u00e4kemyst\u00e4 asiassa. Lopputuloksena tiedustelulait menev\u00e4t viel\u00e4kin sutjakammin l\u00e4pi, viranomaisen oikeus absoluuttiseen salassapitoon vahvistuu ja median edellytykset k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuodettua tietoa esimerkiksi v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6tapauksissa heikkenev\u00e4t. T\u00e4llainen lopputulos antaisi helposti viranomaisille blankovaltuutuksen mihin tahansa, jota viel\u00e4 tukisivat suuri yleinen luottamus ja harvat oikeustapaukset.”<\/em><\/p>\n

Avoimuus avuksi<\/h3>\n

\"Bild<\/a>
Bild fr\u00e5n fra.se<\/figcaption><\/figure>
\nJos halutaan keskustella itse asiasta, eli “sotilastiedustelusta”, tai tiedustelusta yleens\u00e4, niin tiedustelun l\u00e4ht\u00f6kohtaisena luonteena ja ongelmana on avoimuuden puute. Viranomaiset pyyt\u00e4v\u00e4t nyt uusia laajempia valtuuksia ja puolustusvoimat pit\u00e4\u00e4 edelleen kiinni absoluuttisesta salassapidosta (KHO, 2007<\/a>). N\u00e4in teki my\u00f6s aikoinaan Suojelupoliisi, joskin se on jo oppinut l\u00e4ksyns\u00e4 varsin hyvin. Sotilastiedustelun osalta ei olisi kovin ongelmallista kertoa perustietoja kansalle. Sotilastiedustelun “tuotteiden” “asiakkaisiin” olisi syyt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 yksi ryhm\u00e4, joka on julkista tietoa tarvitsevat. Perusasiat olisi hyv\u00e4 kertoa, sill\u00e4 salaaminen ei v\u00e4henn\u00e4 kiinnostusta ja kun kovimmalla leimalla salataan perusasioita, joita voi lukea esimerkiksi puolustusvoimien lehdest\u00e4 (Ruotuv\u00e4ki) tai internetin eri l\u00e4hteist\u00e4 rapauttaa se salaamisen perustelujen uskottavuutta. Ruotsissa ja monissa muissa maissa sotilastiedustelusta vastaava viranomainen kertoo avoimesti yleisell\u00e4 tasolla mit\u00e4 se tekee ja miksi. Tekniikoita, taktiikoita ja toimintatapoja ei luonnollisesti kukaan paljasta ja avoimessa Ruotsissakin esimerkiksi MUST:in KSI on t\u00e4ysin salainen. Mutta Viestikoekeskuksen “vastinpari”\u00a0FRA on varsin avoin perustietojensa ja s\u00e4\u00e4ntelyns\u00e4 osalta<\/a>.<\/p>\n

Luottamusta rakennetaan sill\u00e4, ett\u00e4 toiminnasta kerrotaan avoimesti ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ennen kuin p***a osuu tuulettimeen. Yle k\u00e4sitteli julkisen tiedon tarvetta varsin hyvin artikkelissan, jonka my\u00f6s kohun keskell\u00e4 hienosti sosiaalisessa mediassa esiintynyt puolustusvoimien tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Harri Ohra-aho<\/strong>\u00a0linkitti omaan tviittiins\u00e4. Asiassa puhuttiin taas v\u00e4h\u00e4n ohi, kun Ohra-aho vastasi Ylen artikkeliin puhumalla tiedon sanitoinnista ja lis\u00e4talousarvioesityksist\u00e4 eduskunnalle. FRA:n osalta sit\u00e4 koskeva julkinen tieto on tietotarpeeseen tuotettua ja perustuu\u00a0lain lis\u00e4ksi my\u00f6s valtioneuvostotason (regeringskansliet) ohjeisiin viranomaisten julkisuudesta ja tiedon asettamisesta yleis\u00f6n saataville.<\/p>\n

Salaisen materiaalin muuttamista julkiseksi kutsutaan tiedon sanitoimiseksi (puhdistamiseksi salaisesta tiedosta). T\u00e4st\u00e4 on kysymys FRAn toiminnassa. Se vaatii lis\u00e4ty\u00f6voimaa. Voimme lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4budjettiehdotukseemme. #tiedustelulaki<\/a> https:\/\/t.co\/XMNTJnyGIh<\/a><\/p>\n

\u2014 Harri Ohra-aho (@Ohra_aho) December 18, 2017<\/a><\/p><\/blockquote>\n

Yksisarvinen, aarnikotka ja sotilastiedustelu<\/h3>\n

Suomessa asia on vaikeampi ja se johtuu osin maamme historiasta. Kekkosen aikana poliisi oli osin<\/del> politisoitunut ja tiedon hankinta ja k\u00e4ytt\u00f6 oli osa sis\u00e4poliittista peli\u00e4. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4limaastona Suomella oli monta erilaista ja vaikeasti yhteen sovitettavaa intressi\u00e4; niin Neuvostoliittoa, l\u00e4nsimaista yhteisty\u00f6t\u00e4 kuin my\u00f6s omaa turvallisuuttaan kohtaan. KGB:n myyri\u00e4 oli monilla tasolla ja heid\u00e4n p\u00e4\u00e4syns\u00e4 tietoihin oli jopa valtioneuvostotasoista. Samaan aikaan l\u00e4nsimainen yhteisty\u00f6 oli syyt\u00e4 juurikin sen poliittisen tulenarkuuden takia pit\u00e4\u00e4 visusti salassa.<\/p>\n

Olisi perin sinisilm\u00e4ist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 sotilastiedustelu ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa olisi saanut, hankkinut, k\u00e4ytt\u00e4nyt ja jakanut sellaista tietoa Suomen kansalaisista. Oikeutus sotilastiedustelulle haetaan usein puolustusvoimien varsin yleisest\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, joka nykyisess\u00e4 laissa on sotilaallinen maanpuolustus. Samaan aikaan on kuitenkin hieman ristiriitaista, ett\u00e4 viranomainen itse hakee uusia valtuuksia ja perustelee niit\u00e4 juuri sill\u00e4, ett\u00e4 tiedustelutoimintaa ei voitaisi lainkaan tehd\u00e4 ilman erityisen tarkkaa ja yksityiskohtaista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja tarvittavia lis\u00e4valtuuksia. Asiassa syntyy helposti kuva, ett\u00e4 aiemmin ei ole voitu tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ole tehty, koska ei ole ollut valtuuksia. Jos asia todella olisi n\u00e4in, niin varsin huonosti voitaisiin puolustusvoimien todeta leivisk\u00e4\u00e4ns\u00e4 hoitaneen. Arvostus mm. kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ja kumppanuudet kertovat toista. Tiedustelu on harmaata aluetta, niin my\u00f6s sotilastiedustelu.<\/p>\n

“Sotilastiedustelusta”: Suomalaisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sotilastiedustelu on varsin uusi k\u00e4site. Julkisuuslaki (621\/1999) tuntee sanan, mutta sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, tarkoitusta ja merkityst\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n laki tunne. Sotilastiedustelua ei siis ole olemassa. \ud83d\ude09<\/p>\n

Kaikki kuntoon heti, tai\u2026<\/h3>\n

Se, ett\u00e4 aiemmin on hoidettu hommia hyvin ja fiksusti ilman lakeja on hyv\u00e4 asia. Ilman lakeja ei ole laittomuuksiakaan<\/a> ja jos Suomi ei tee tiedustelua, niin joku muu kyll\u00e4 tekee. Oikeusturvan ja luottamuksen kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ei ole saatu aikaiseksi.<\/p>\n

Kenen oikeusturva?<\/p>\n

Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin kansalaisten luottamus ja oikeusturva on my\u00f6s puolustusvoimien ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeusturva. Tilanne, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4 joutuu olemaan ep\u00e4tietoinen siit\u00e4 mit\u00e4 voi tai ei voi tehd\u00e4 ja rikosoikeudelliset vastuukysymykset eiv\u00e4t ole selvi\u00e4 on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olisi my\u00f6s se, ett\u00e4 oma organisaatio ei tukisi jos tiedustelutoimeksiantoa hoitaessa osuu niin sanotusti tuulettimeen. Selv\u00e4t pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat eduksi kaikille. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on laahannut. Viimeksi kirjoitin asiasta nelj\u00e4 vuotta sitten<\/a> ja liian hitaasti on asiassa edetty. Puolustusvoimat on halunnut lait paikalleen ja ajanut asiaa hyvin. Avoin ja mahdollistava s\u00e4\u00e4ntelypohja lis\u00e4isi my\u00f6s luottamusta kansainv\u00e4lisess\u00e4 tiedusteluyhteis\u00f6ss\u00e4. Kuten monissa muissa puolustusvoimia koskevissa laillisuusasioissa on lukkona ollut milloin eduskunta, hallitus, presidentti tai muu taho, kukin aikaan ja poliittiseen ilmapiiriin sopivine perusteluineen. On pel\u00e4tty ett\u00e4 syntyisi jonkinlainen poliittinen koneisto, vaikka puolustusvoimat on halunnut paikalleen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, joka asettaa selv\u00e4t rajat ja pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t siihen mihin ja miten tietoa voidaan hankkia, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja jakaa. Ehk\u00e4 enemm\u00e4n on pel\u00e4tty oman poliittisen kontrollin ja siihen liittyv\u00e4n oman sis\u00e4poliittisen agendan katoamista. Kansanedustaja Mikko K\u00e4rn\u00e4n mainitsemaan laittomuuden tilaan<\/a>, so. s\u00e4\u00e4ntelyn puutteeseen, ei puolustusvoimat ole mill\u00e4\u00e4n tavoin syyllinen. Tilille tulisi vaatia\u00a0edellisi\u00e4\u00a0valtiop\u00e4ivi\u00e4 ja hallituksia.<\/p>\n

Nyt syntynyt tiedustelukohu ja sen taakse laitettu arvovalta, mm. Tasavallan presidentin lausunnot asiassa, osoittavat kuinka tulenarasta asiasta on kysymys. Julkilausuttuina motiiveina ovat salassapitorikos, vuodon vaikutus ulkomaan suhteisiin, tiedon saamiseen ulkomailta ja tiedustelulaitoksen luottamukseen kumppaneiden silmiss\u00e4. Ne ovat varsin painavia. Salaisina motiiveina on varmasti jossain pelko siit\u00e4, ett\u00e4 vuodossa paljastuisi tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 sotilastiedustelun piiriss\u00e4 olisi saatu, hankittu, k\u00e4ytetty ja jaettu sellaista tietoa Suomen kansalaisista, jolla ei ole varsinaista merkityst\u00e4 sotilastiedustelun kannalta. T\u00e4llainen tieto, vaikka aika itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, olisi pelkokuvissa omiaan kaatamaan uudet tiedustelulait.<\/p>\n

Tokkopa n\u00e4in. Hesarin juttu ratkeaa oikeusteitse. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi palauttaa luottamus. Hesarin osuutena lienee palauttaa luottamus lehteen ja puolustusvoimien sek\u00e4 puolustusministeri\u00f6n teht\u00e4v\u00e4 lienee lis\u00e4t\u00e4 luottamusta uusiin lakeihin. Nyt n\u00e4hty ohipuhuminen ja asioiden sekoittaminen toisiinsa edist\u00e4v\u00e4t vain vastakkainasettelua. Jos uusia lakeja ei saada, niin huonompaan suuntaan menn\u00e4\u00e4n. Vaarassa ovat silloin niin kansalaiset, sotilastiedustelun ty\u00f6ntekij\u00e4t, puolustusvoimien arvostus ja Suomen asema maailmalla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 uusia lakeja ei vesitet\u00e4, vaan saadaan keinot ja v\u00e4lineet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esitys laiksi sotilastiedustelusta<\/a> on j\u00e4tetty valtioneuvoston\u00a0lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n arviointineuvostolle<\/a> 8.12.2017. Tiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Harri Ohra-aho kehui esityst\u00e4 hyv\u00e4ksi ja sit\u00e4 se varmasti on, ottaen huomioon ajan ja paineen. Huomio kiinnittyy kuitenkin valitettavasti siihen, ett\u00e4 kirjoitusvirheit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole saatu korjattua vajaan kahdeksan kuukauden aikana ja esityksen pyk\u00e4liss\u00e4 on muutoksia, jotka eiv\u00e4t heijastu yksityiskohtaisissa perusteluissa. Lakiesitys on kuitenkin lukemisen arvoinen ja\u00a0neuvosto hoitaa varmasti kuprut kuntoon. J\u00e4t\u00e4n linkin viel\u00e4 kertaalleen\u00a0t\u00e4h\u00e4n kaikkien l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4ksi<\/a>, koska Google-haku ei sit\u00e4 palauta ja julkaisua tai tiedotetta ei ole viel\u00e4 viety puolustusministeri\u00f6n sotilastiedustelua koskevan sivuston alle. Suosittelen kaikille kunnollista lukemista ja hapen haukkaamista ennen kommentointia. Patrioottisen someraivon aika on ohi ja on t\u00e4rke\u00e4 keskitty\u00e4 kansalaisten perusoikeuksien oikeasuhtaiseen yhteen sovittamiseen kansan turvallisuuden tarpeeseen, jota valtion palveluksessa olevat pyyteett\u00f6m\u00e4sti tekev\u00e4t. Jakolinjoja on suomalaiseen yhteiskuntaan syntynyt ihan tarpeeksi.<\/p>\n

\/\/James<\/em><\/p>\n

\n

T\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni mielipiteet ovat omiani, eiv\u00e4tk\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heijasta mink\u00e4\u00e4n viranomaisen tai muun tahon virallista kantaa.
\nS\u00e4\u00e4nn\u00f6t: Kommentointi vain omalla nimell\u00e4, ellei minun kanssani ole muuta sovittu. Keskustelu asiasta. Asiattomuudet poistetaan ja bannataan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskusrikospoliisi teki kotietsinn\u00e4n Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin sunnuntai-illalla. Hesari uutisoi…<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":876,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,8,9,11,14,19],"tags":[45,97,100,138,139,166,175,299,357,358,401,402],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/12\/fra-tillstand-kontroll-granskning.png","blog_id":60},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/60\/2017\/12\/fra-tillstand-kontroll-granskning.png","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/871"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/comments?post=871"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/871\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":893,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/posts\/871\/revisions\/893"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media\/876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/media?parent=871"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/categories?post=871"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/somesotilas\/api\/wp\/v2\/tags?post=871"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}