Suvi Auvinen
Suvi Auvinen

Anarkisti Slushissa, osa 1

Kymmenen vuotta sitten teknologiatapathuma Slushia vietettiin varsin toisen näköisessä Helsingissä. On varsin osuvaa, että yhtenä Slushin teemana on vuonna 2017 ilmastonmuutos. Tapahtuma on saanut nimensä loskasta, eikä sitä näy marraskuun viimeisinä päivinä Helsingin kaduilla lainkaan. Ilmasto ympärillämme muuttuu nopeammin kuin voimme käsittää. Jos tapahtumaa nimettäisiin nyt kaupungissa vallitsevan tilan mukaan, juhlisimme loskan sijaan loppumattomalta tuntuvaa pimeyttä. Tervetuloa teknologia- ja startup-tapahtuma Eternal Darknessiin.

Minulla on ranteessani tuhannen euron arvosta Slushin rannekkeita. Varsinaisen Slushin liput maksavat kiinnostuneelle kävijälle noin 600 euroa, juuri ennen Slushin päätapahtumaa järjestettävä musiikkiteollisuuden Slush Music noin 400 euroa. Olen akkreditoitunut molempiin tapahtumiin tajutakseni mistä on kyse. Etuoikeuden tunne on käsinkosketeltava sileiden rannekkeiden muodossa. En voi ymmärtää, kuka maksaisi tapahtumasta tonnin.

Kaiken mitä tiedän startup-kuvioista olen oppinut Silicon Valley -sitcomista. Jokainen täällä tuntuu puhuvan maailmojen mullistuksesta, vaikka todellisuudessa oltaisiin rakentamassa äppiä, jolla voi tilata ruokaa. Lähes kaikilla on jokin mielikuva Slushista, mutta harva edes tapahtumassa käynyt osaa tiivistää sitä mitenkään. Suuri osa meistä silti teeskentelee joka marraskuussa tietävänsä, mikä Slush on.

Slushin kaltainen tapahtuma sopii hyviin aikaan, jossa Valtioneuvosto mainostaa S-ryhmää ja Facebookilla on enemmän kansalaisia kuin Kiinalla. Kaikkialla tuntuu leijuvan ajatus myöhäiskapitalismista, jossa yrityksistä on tullut todellisia vallanpitäjiä ja puoluepolitiikka on aikansa elänyttä. Todellinen valta on yrityksillä ja kuluttajilta, kuulemme kaikkialta.

Slushin lehdistötilaisuus alkaa pelimainosta muistuttavalla dystooppisella videolla, jossa koneet ovat ottaneet vallan maailmasta. Videon lopussa esitetään kutsu ratkaisijoille, a call for solvers. Suhtaudun lähtökohtaisesti erittäin varauksella Slushin retoriikkaan ja sen edustamaan maailmaan. Periaatteessa hyvät ideat – autojen ja asuntojen hukkakäytön minimointi Uberin ja AirBnb:n kautta ja ruoan tilaamista helpottavat palvelut – johtavat usein inhimillisesti kestämättömiin seurauksiin ja työläisten oikeuksien polkemiseen. Startup-maailmassa ihminen kutistuu helposti resurssiksi, jonka henkilökohtaisen arvon yli ajetaan millä tahansa kauniisiin lauseisiin verhotulla kauheudella. Mitä on yksi ihminen, jos käsillä on ruoan/liikkumisen/majoittumisen tulevaisuus!

Slushia ympäröivät suuret sanat. Jo lehdistötilaisuudessa peräänkuulutetaan “radikaaleja ideoita” ja julistetaan vallankumous alkaneeksi. Vallankumouksen tekee omien sanojensa mukaan VR-laseja valmistava yritys. Olen kuunnellut vastaavia fraaseja aktivistipiireissä yli kymmenen vuoden ajan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeet talonvaltaajista eläinoikeustoimijoihin ja anarkisteihin käyttävät hyvin samanlaista kieltä kuin nyt ympärilläni valtavat nimikyltit kaulassa hengailevat ihmiset, joista puolella on päällä huppari, puolella pikkutakki. Helsinkiä esitellään ulkomaisille vieraille kuvilla, joissa jättömaat on otettu spontaaneilta juhlilta näyttävään käyttöön, joissa kaupunkiviljelyn roolia korostetaan ja joissa kadut on vallattu autoilta hengailykäyttöön.

“Re-imagine. The canvas is blank”, julistaa minulle jaettu flyer. Viesti ei eroa merkittävästi anarkistikollektiivi Crimethinc.in fraaseista “There is a secret world concealed within this one” ja “The future is unwritten.” Vallankumouksellisten fraasien ja termien haltuunotto on vanha hallintakeino. Ei pidä sokaistua sille, että it-maailmassa vallankumousta julistavat tahot tekevät laitetta tai sovellusta, joka keskimäärin ei joko koskaan tule näkemään päivänvaloa tai päätyy lopulta välittämään rahaa paikasta toiseen.

Minua on vaivannut jo pidempään ajatus siitä, että kysymme yhteiskuntana vääriä kysymyksiä, joihin sitten etsimme vastausta. Slush etsii ratkaisijoita, mutta joukossa vaikuttaa olevan myös niitä, jotka etsivät oikeita kysymyksiä. Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen ihmiskuntaa uhkaava tekijä. Meillä ei ehkä ole tässä vaiheessa varaa kääntää selkäämme lähes kenellekään, joka osaa löytää oikeat kysymykset. Ei, vaikka kysymyksiä esittäisivät meidän retoriikkamme omivat pukupöhisijät, joiden arvomaailmaa emme jaa.

Revolution? There’s an app for that.

Suvi Auvinen osallistuu Slushiin ja Slush Musiciin 28.11.-1.12.2017 ja raportoi havainnoistaan blogissaan. Toinen osa löytyy täältä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *