{"id":64,"date":"2016-06-28T23:36:59","date_gmt":"2016-06-28T20:36:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/taskukameramies\/?p=64"},"modified":"2018-02-28T09:52:02","modified_gmt":"2018-02-28T07:52:02","slug":"filmi-on-kuollut-vai-onko-sittenkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/filmi-on-kuollut-vai-onko-sittenkaan\/","title":{"rendered":"Filmi on kuollut. Vai onko sittenk\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Silloin t\u00e4ll\u00f6in minulta kysyt\u00e4\u00e4n, miksi ihmeess\u00e4 kuvaan filmille? Sanotaan, ett\u00e4 se on kallista, LCD -n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei voi tarkkailla valotusta, filmi\u00e4 joutuu vaihtamaan 36 kuvan v\u00e4lein eik\u00e4 ISO -lukemaakaan saa muutettua kesken kaiken. Onko hommassa mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 vai onko kyse vain hipsuleiden nostalgian kaipuusta? Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mielest\u00e4ni.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yhdeks\u00e4n syyt\u00e4 miksi itse kuvaan filmille:<\/p>\n

    \n
  1. Prosessin hidastaminen.<\/strong>\u00a0Jos on kiire, filmi on tietenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4 valinta, mutta pitk\u00e4aikaisessa projektissa ja harrastamisessa prosessin hidastamisesta saattaa olla hy\u00f6ty\u00e4. Kuvien editointi eli kuratointi eli valintaprosessi helpottuu kun katsot kuvia vasta viikkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4 “uusin silmin”. (Kehit\u00e4n itse filmini 10-15rll eriss\u00e4) Usein kuvaustilanteessa johonkin tiettyyn kuvaan tai tilanteeseen saattaa sokeasti rakastua ja voi olla ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rakkaus helpottaa vasta p\u00e4ivien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Usein t\u00e4m\u00e4 palava rakkaus saa sinut yliarvioimaan omien kuviesi laatua.<\/li>\n
  2. Keskittyminen olennaiseen eli itse kuvaustilanteeseen. <\/strong>Digikameran LCD -n\u00e4ytt\u00f6 on pahin vihollinen esim. katukuvauksessa. Juuri silloin kun tuijotat (turhaan) kameran takan\u00e4ytt\u00f6\u00e4, saattaa tapahtua jotain kiinnostavaa. Kun ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mit\u00e4 tuijotella, keskityt itse kuvaamiseen enemm\u00e4n.<\/li>\n
  3. Filmille kuvaaminen on halpaa.<\/strong> Pari konkreettista esimerkki\u00e4: Olympus OM-1 kamera 35mm linssill\u00e4 maksaa k\u00e4ytettyjen kameroiden liikkeess\u00e4 noin sata euroa. \u00a0Digij\u00e4rkk\u00e4ri vastaavalla linssill\u00e4 helposti pari tonnia. T\u00e4llainen manuaalitoiminen\u00a0Olympus kelpaa Jason Eskenazillekin<\/a> (mm. Guggenheim Fellowship), miksi ei siis sinullekin? Toisena esimerkkin\u00e4 Leican digirunko: maksaa noin 6500 euroa ja samalla rahalla saat “vastaavia” (Leican) filmirunkoja noin 10kpl. Mustavalkofilmik\u00e4\u00e4n ei maksa kehityksineen kuin 3-4\u00a0euroa kun purkitat filmit<\/a>\u00a0ja kehit\u00e4t ne itse. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 haluat kuvata keskikoon tai sit\u00e4 isommalle filmille. Mamiya RB67 maksaa kolmisen sataa euroa linssin kanssa ja keskikoon digiper\u00e4 kymmeni\u00e4 tuhansia euroja.<\/li>\n
  4. Kuvaat v\u00e4hemm\u00e4n.<\/strong> V\u00e4lill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n seasta l\u00f6ytyy my\u00f6s timantteja, mutta useimmiten kuvaamisesta tulee harkitumpaa, jos joudut maksamaan jokaisesta ruudusta.\u00a0“So you\u2019re shooting. You say, \u201cYes. Yes. Maybe. Yes.\u201d But you shouldn\u2019t overshoot. It\u2019s like overeating, overdrinking. You have to eat, you have to drink. But over is too much. Because by the time you press, you arm the shutter once more, and maybe the picture was in between.”<\/em> – Henri Cartier-Bresson<\/em><\/strong><\/li>\n
  5. Yhten\u00e4inen ilme.\u00a0<\/strong>Fanitan pitk\u00e4aikaisia dokumentaarisia projekteja, jotka saattavat joissain tapauksissa kest\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4kin. Digikameroiden kennot muuttuvat, mutta filmi ei muutu miksik\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4 filmikamera kest\u00e4\u00e4 sukupolvelta toiselle. Omistan t\u00e4ydess\u00e4 tikiss\u00e4 olevan Rolleiflex -kameran, joka on valmistettu vuonna 1937. On siis mahdollista kuvata vaikka koko elini\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 valokuvaprojekti, jonka ensimm\u00e4inen ja viimeinen kuva ovat t\u00e4sm\u00e4lleen saman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 teknisesti.<\/li>\n
  6. Sattuma ja luova prosessi.\u00a0<\/b>Kuvaan itse filmikameralla aivan eri tavalla kuin digill\u00e4. Digikameran herk\u00e4t kennot saa alitajuisesti aikaan sen, ett\u00e4 kameralla ei tule kuvattua esimerkiksi hitailla suljinajoilla. Ep\u00e4ter\u00e4v\u00e4 digikuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla\u00a0virheelliselt\u00e4 useimpien mielest\u00e4, koska veitsenter\u00e4vist\u00e4 kuvista jopa h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 valaistuksessa on tullut arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Filmikameralla annan luovuuden ja tekniikan tietynlaisen rajoittuneisuuden vied\u00e4 ja usein kuvaan\u00a0k\u00e4sivaralta hitailla, esim 1\/15 tai 1\/8 suljinajoilla. “Virheiden” kautta saattaa joskus synty\u00e4 jotain ainutlaatuista. Rakastan virheit\u00e4!<\/em> \u00a0Anton Corbijn kuvasi (taisi lopettaa uransa viime vuonna) tarkoituksella potretteja hitailla suljinajoilla, jolloin kuviin tulee aivan toisenlainen fiilis.\u00a0Ter\u00e4vyys on mielest\u00e4ni t\u00e4ysin yliarvostettu asia nykyp\u00e4iv\u00e4n valokuvauksessa. Itse vedostan mustavalkokuvani suurennuskoneella omin k\u00e4sin. Luova prosessi ei suinkaan p\u00e4\u00e4ty kuvan ottamiseen vaan usein ideoita tulee my\u00f6s vedostusvaiheessa.\u00a0Kuva saattaa alkaa “el\u00e4m\u00e4\u00e4n” vasta suurennuskoneessa, kun sen kontrastia s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 rajustikin tai kun kuvaa valotetaan\/varjostetaan paikallisesti. Toki samat temput voi tehd\u00e4 tietokoneellakin, mutta mik\u00e4\u00e4n ei voita kunnon mustavalkovedoksen s\u00e4vyj\u00e4, raetta ja fyysisyytt\u00e4. Mielest\u00e4ni hyv\u00e4 kuva tulee parhaiten oikeuksiinsa printtin\u00e4 tai kirjan sivuilla.<\/li>\n
  7. Asioiden yksinkertaistaminen.\u00a0<\/strong>Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 asioiden\/tekniikan yksinkertaistaminen antaa sijaa luovalle ajattelulle. Kun sinulla on kamera, jossa voit s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ainoastaan aukkoa ja aikaa, keskit\u00e4t kaiken tarmosi sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja luovaan tekemiseen.\u00a0BB King soitti yhdell\u00e4 kitaralla koko uransa ja h\u00e4nenkin neroutensa perustuu ainakin osittain v\u00e4lineen suvereeniin hallintaan. Aidot kermaiset soundit l\u00e4htee sormista, ei monimutkaisesta pedaalilaudasta.<\/li>\n
  8. Ajans\u00e4\u00e4st\u00f6 j\u00e4lkik\u00e4sittelyss\u00e4.<\/strong> Kyll\u00e4, luit ihan oikein. Kodakilla ja Fujifilmill\u00e4 on vuosikymmenten kokemus v\u00e4reist\u00e4. Kun kuvaat v\u00e4rifilmille, v\u00e4rit yll\u00e4tys yll\u00e4tys tulevat kuvan mukana eik\u00e4 sinun tarvitse kuluttaa aikaasi vekslaamalla erilaisia Lightroom presettej\u00e4. Skannaat filmin hyv\u00e4ll\u00e4 skannerilla, s\u00e4\u00e4d\u00e4t mustan ja valkoisen pisteen ja voil\u00e1, homma hoidettu. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vaikkapa t\u00e4m\u00e4\u00a0Dave Hill:n Jeep Wrangler mainoskuvaussessio viime vuodelta<\/a>. Videon lopussa Dave kertoo j\u00e4lkik\u00e4sittely-prosessistaan.<\/li>\n
  9. Fiilisasioita.<\/strong> Itse ammattikuvaajana en voisi kuvitellakaan, ett\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4htisin kadulle kuvaamaan samoilla vehkeill\u00e4 kuin t\u00f6iss\u00e4. Esim katukuvauksessa on pitk\u00e4lti kysymys fiiliksest\u00e4, ergonomiasta ja muista henkimaailman judansseista. Kameran on toimittava kuin k\u00e4den jatke. Oli kyse filmi- tai digikamerasta.<\/li>\n<\/ol>\n

    Valokuvaajan blogip\u00e4ivitys ilman yht\u00e4\u00e4n valokuvaa olisi kovasti tyls\u00e4, joten t\u00e4ss\u00e4 muutama “ty\u00f6printti” eli l\u00e4hes liukuhihnalla vedostettu kuva t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 projektistani\u00a0“The Family Man”. <\/strong>Valitettavasti viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kuvat on jouduttu logistisista syist\u00e4 digitoimaan, mutta olen jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 julkaisen projektista kirjan sitten joskus.<\/p>\n

    \"familyman03\" \"familyman01\" \"familyman04\" \"familyman02\"<\/strong><\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Silloin t\u00e4ll\u00f6in minulta kysyt\u00e4\u00e4n, miksi ihmeess\u00e4 kuvaan filmille? Sanotaan, ett\u00e4 se on…<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,16,19],"tags":[29,79,87],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/61\/2016\/06\/familyman03.jpg","blog_id":61},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/posts\/64"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":801,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/taskukameramies\/api\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}