{"id":16,"date":"2017-08-09T10:52:55","date_gmt":"2017-08-09T07:52:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/tutkitusti\/?p=16"},"modified":"2018-02-28T09:56:04","modified_gmt":"2018-02-28T07:56:04","slug":"miksi-suomalaiset-leimaavat-saamelaisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/miksi-suomalaiset-leimaavat-saamelaisia\/","title":{"rendered":"Miksi suomalaiset leimaavat saamelaisia?"},"content":{"rendered":"

Suomessa ei voi puhua saamelaisten oikeuksista, koska keskustelu tuntuu aina tyss\u00e4ht\u00e4v\u00e4n siihen, ett\u00e4 \u201dtilanne on niin monimutkainen\u201d, \u201dsaamelaiset ovat niin riitaisia\u201d tai koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dsaamelaiset suuttuvat\u201d. T\u00e4m\u00e4 hokema on minusta hyvin kummallista, enk\u00e4 voi olla pohtimatta, miten ja miksi olemme t\u00e4h\u00e4n ajattelemisen umpikujaan p\u00e4\u00e4tyneet?<\/b><\/p>\n

\"dav\"Saamelaisten kulttuurilla myyd\u00e4\u00e4n ja edistet\u00e4\u00e4n Lapin turismia, mutta Suomessa ei tiedet\u00e4 saamelaisuudesta juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/i><\/p>\n

\u201dMit\u00e4 mielt\u00e4 olet saamelaisasioista Suomessa?\u201d olen tiedustellut yhdelt\u00e4 jos toiselta viime aikoina. \u201dNo en kyll\u00e4 oikeastaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n\u201d kuuluu yleisin vastaus. T\u00e4st\u00e4 huolimatta ihmiset tuntuvat olevan hyvin ennakkoluuloisia ja ehdottomia saamelaisia kohtaan.<\/p>\n

Havahduin maamme alkuper\u00e4iskansan tilanteeseen kunnolla vasta muutama vuosi sitten, vaikka olen valmistunut kandiksi yleisen historian laitokselta Helsingin yliopistosta, lukenut kulttuurihistorian perusopinnot Turun yliopistoon ja muutenkin ahminut tietoa ja ty\u00f6skennellyt vuosia ihmisoikeuksien parissa ymp\u00e4ri maailmaa. Silti oli aloitettava aivan perusasioista.<\/p>\n

\u201c\u00c4l\u00e4 hullu puutu saamelaisten ongelmiin, neh\u00e4n ovat aivan ilmiriidoissa kesken\u00e4\u00e4n\u201d on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moni tuttu ja kollega toppuuttellut, kun olen kertonut aloittaneeni tutkimukset saamelaisasioista.<\/p>\n

Viime aikoina mediassa on ollut esill\u00e4 sek\u00e4 Tenojoen saamelaisten ett\u00e4 paikallisten laajalla rintamalla vastustama<\/a> Suomen ja Norjan v\u00e4linen Tenojoen sopimus<\/a>.<\/p>\n

Maaliskuussa juuri ennen eduskunnan \u00e4\u00e4nestyst\u00e4<\/a> Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien j\u00e4sen Aslak Holmberg julkaisi videon<\/a> \u2013 viimeisen h\u00e4t\u00e4huudon heikkenev\u00e4n kalastajasaamelaisen kulttuurin puolesta.<\/p>\n

\"AslakHolmberg-YouTube\"<\/a><\/p>\n

Keskustelu verkossa r\u00e4j\u00e4hti heti villkkaaksi. Holmbergin viesti teilattiin \u201daivan per\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi\u201d, \u201dh\u00e4rskiksi valehteluksi\u201d, lis\u00e4ksi saamelaisten kerrottiin olevan jo vuosikausien ajan \u201dt\u00e4ysin neuvotteluhaluttomia\u201d. Avunpyynt\u00f6 n\u00e4htiin \u201dliioitteluna\u201d ja \u201dpropagandana\u201d.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 saamelaisten kollektiivinen ymm\u00e4rrys oikeuksiensa polkemisesta, ja sukupolvien ajan jaetuista syrjinn\u00e4n kokemuksista kumpuava viesti ei tavoita suomalaisia, jotka puolestaan k\u00e4rsiv\u00e4t rakenteellisesta tietovajeesta suhteessa saamelaisiin. V\u00e4liss\u00e4 on valtava tietoaukko ja siin\u00e4 sinkoilevat v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten sarjatulet.<\/p>\n

Nykyisen\u00e4 internetin trollauksen ja jatkuvan disinformaation kautena Holmbergin viesti saatettiin niputtaa osaksi t\u00e4t\u00e4 valheen ja populismia vyyhti\u00e4, vaikka Holmberg on kertonut puhuneensa omasta ja aiempien sukupolvien el\u00e4m\u00e4nkokemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, sek\u00e4 kuihtuvan kalastajasaamelaiskulttuurin ja saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puolesta.<\/p>\n

Koululaitoksissamme ei opeteta saamelaisten historiaa<\/a>, meille suomalaisille ei kerrota juuri mit\u00e4\u00e4n omasta alkuper\u00e4iskansastamme, eik\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6lle v\u00e4lity saamelaisten n\u00e4k\u00f6kulma tai kokemukset mediasta<\/a>.<\/p>\n

Suomalaisilla ei ole tietoa saamelaisten kokemasta pakkosuomalaistamisesta<\/a> tai muista v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 \u2013 kuten maiden ja vesien anastamisesta, asuntolakoulukokemuksista<\/a>, kulttuurisen h\u00e4pe\u00e4n kehitt\u00e4misest\u00e4, kielen menetyksest\u00e4<\/a>, rodullistamisesta, jatkuvasta syrjimisest\u00e4, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puuttumisesta vastoin perustuslakia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia \u2013 voidakseen vastaanottaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 saamelaiset puheellaan tarkoittavat.<\/p>\n

Holmberg toimii Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien<\/a> ja Saamelaisneuvoston<\/a> lis\u00e4ksi osana Ellos Deatnu! -liikett\u00e4<\/a>,\u00a0 (suom. El\u00e4k\u00f6\u00f6n Tenojoki!) joka puolustaa saamelaisten oikeuksia. Eik\u00e4 vain omaansa, vaan my\u00f6s tulevien sukupolvien mahdollisuuksia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 vapaasti saamelaista identiteetti\u00e4 ja kulttuuria Suomessa ilman, ett\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin ulkopuoliset aina m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t toisten el\u00e4misen ehtoja.<\/p>\n

Saamelaisille perinteiset elinkeinot<\/a>, jotka ovat el\u00e4neet ja kehittyneet ihmisten mukana l\u00e4pi aikakausien, ovat keskeisimpi\u00e4 keinoja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, kulttuuria, perinnetietoa ja luontoymm\u00e4rryst\u00e4 seuraaville polville.<\/p>\n

Elinkeinot ja perinnekulttuurin harjoittamismahdollisuudet ovat kuitenkin kaventuneet sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen, kun ensin valtioiden rajat ovat halkoneet sukujen maita ja nielleet saamelaisten yhteis\u00f6maita etel\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan alaisuuteen. Nykyisin saamelaisten kotiseutualueesta noin 90 prosenttia on Mets\u00e4hallituksen eli valtion hallinnassa.<\/p>\n

\"MonetMonet entiset saamelaisten pyh\u00e4t kohteet eli seidat toimivat nyt turismin tyyssijoina, kuten esimerkiksi Pyh\u00e4tunturin laskettelukeskus. Moni meist\u00e4 etel\u00e4l\u00e4isist\u00e4 ei tule ajatelleeksi, ett\u00e4 suuri osa pohjoisen nimist\u00e4 on saamelaisten antamia.<\/i><\/p>\n

Huhtikuussa istuin bussissa kohti Kilpisj\u00e4rve\u00e4 l\u00e4pi Enonteki\u00f6n aivan Suomineidon peukun perukoille saakka. Saamelaisten pilkkaaminen alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti matkan alettua Levin turistikeskukselta. Kuski ja er\u00e4maahiihtoon hurahtanut etel\u00e4n lomamatkailija tiesiv\u00e4t kivenvarmasti, kuinka saamelaiset ovat t\u00e4ysin mahdottomia riitapukareita ja t\u00e4t\u00e4 juttua riitti tuntien ajan.<\/p>\n

Toukokuussa ty\u00f6skennelless\u00e4ni er\u00e4\u00e4ss\u00e4 helsinkil\u00e4isess\u00e4 kahvilassa en voinut olla kuulematta, kun viereisen p\u00f6yd\u00e4n naiset keskustelivat huiveistaan. Er\u00e4s heist\u00e4 tiedusteli, onko yst\u00e4v\u00e4n kaulassa kukallinen saamelaishuivi. T\u00e4h\u00e4n todettiin, etteih\u00e4n saamelaisten huiveja voi pit\u00e4\u00e4, koska heh\u00e4n suuttuisivat niin kovasti! Koko seurue repesi nauruun.<\/p>\n

On tullut yh\u00e4 yleisemm\u00e4ksi kuulla illallisilla, kaupungilla tai yliopistolla ohimennen heitto saamelaisten suuttumisesta, huumorintajuttomuudesta ja milloin mist\u00e4kin. Minua ihmetytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suomalaisten kerta toisensa j\u00e4lkeen toistama \u201dtotuus\u201d saamelaisista, vaikkei saamelaisista lopulta tiedet\u00e4k\u00e4\u00e4n juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Itse\u00e4ni mietitytt\u00e4\u00e4 kysymys: keit\u00e4 se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen ja Euroopan unionin ainoan alkuper\u00e4iskansan<\/a> oikeuksien sijaan huomio kiinnittyy aina saamelaisten sis\u00e4isiin riitoihin? Mist\u00e4 se johtuu? Kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ll\u00f6in puhutaan? Ja mist\u00e4 l\u00e4htien?<\/p>\n

Mit\u00e4 jos jatkuvien syyt\u00f6sten ja solvausten sijaan kuunneltaisiin ja keskusteltaisiin? Kysytt\u00e4isiin \u201dmiksi\u201d niin monta kertaa, kunnes yhteisymm\u00e4rrys l\u00f6ytyisi ja kuulluksi tuleminen t\u00e4yttyisi. Keskeisin saamelaisten vaatimus Tenojoen tapauksessakin on nimenomaan alkuper\u00e4iskansan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ja osallisuus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

Toisaalta my\u00f6s on erikoista, ett\u00e4 entist\u00e4 useammin saan lukea tai kuulla, kuinka ihmiset joko kyseenalaistavat tai kielt\u00e4v\u00e4t alkuper\u00e4iskansamme statuksen ja ik\u00e4\u00e4n kuin pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t saamelaisten viev\u00e4n alkuper\u00e4iskansana meilt\u00e4 oikeuksia tai asettuvan paremmaksi meid\u00e4n edellemme.<\/p>\n

Kyse ei ole erityisoikeuksista tai toisten paremmuudesta suhteessa toisiin, vaan keino saada syrjityss\u00e4 ja heikommassa oikeudellisessa asemassa olevien kansojen ja ihmisten oikeudet toteutumaan yht\u00e4l\u00e4isesti ja samanarvoisesti muiden kanssa. Samojen oikeuksien takaaminen saamelaisille, kuin mit\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4 jo on, vaatii enemm\u00e4n nostamista. Tosin Suomi ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ratifioinut ILO 169 -sopimusta<\/a>, joka korostaa alkuper\u00e4iskansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, joten teht\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 valtiotasoa my\u00f6ten.<\/p>\n

Historiamme on valkoisen suomalaisen miehen kirjoittamaa. Kotimaiseen narratiiviimme kuuluu Suomi, tuo pieni sinnik\u00e4s pohjoisen maa, joka on ollut ensin Ruotsin alainen ja sen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n autonominen osa. Olemme nuorena valtiona identiteettiasioissa naapureitamme hieman enemm\u00e4n hukassa oleva nuori maa, joka ei koskaan ole alistanut toisia alueita ja kansoja, kuten muut isot, pahat kolonialistivaltiot. Tai niin meille on opetettu ja kerrottu.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kansallinen kipuilu, viha ja suomalainen n\u00e4rk\u00e4stys suhteessa saamelaisiin johtuukin juuri siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen narratiivi \u2013 maamme tarina meist\u00e4 kansakuntana on nyt muuttumassa, kun poliittisesti her\u00e4nneet ja kulttuuristaan vihdoin ylpe\u00e4t (ennen opitusta h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 hiljenneet) saamelaiset ravistelevat meit\u00e4 kuulemaan heid\u00e4n tarinaansa, meid\u00e4n alaisuudessa.<\/p>\n

Meid\u00e4n on aika tutkia ja tunnustaa kaikki se mit\u00e4 Suomi on tehnyt valtiossaan asuvalle alkuper\u00e4iskansalle. Meid\u00e4n on katsottava historian jokaista kohtaa silmiin, puhuttava asioista, kuunneltava, pyydett\u00e4v\u00e4 anteeksi ja viel\u00e4 opetettava n\u00e4m\u00e4 tiedot ja taidot avoimesti seuraaville sukupolville oppiaksemme virheist\u00e4mme my\u00f6s jatkossa. Vasta sitten nyt satavuotias Suomi on valmis todelliseen vuoropuheluun ja yhteisty\u00f6h\u00f6n saamelaisten kanssa.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailman alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Toivotan sit\u00e4 erityisesti kaikille saamelaisille: Buorre m\u00e1ilmmi eami\u00e1lbmogiid beaivvi!<\/p>\n

\"Tenojoki-kukkii\"Tenojoki 2017.
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa ei voi puhua saamelaisten oikeuksista, koska keskustelu tuntuu aina tyss\u00e4ht\u00e4v\u00e4n siihen,…<\/p>\n","protected":false},"author":81,"featured_media":18,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,8,12],"tags":[19,21,25,26],"acf":[],"platta":{"numLikes":9,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/63\/2017\/08\/saamelaisnukkeja2.jpg","blog_id":63},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/63\/2017\/08\/saamelaisnukkeja2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/16"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/users\/81"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":37,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions\/37"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/media\/18"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/categories?post=16"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/tutkitusti\/api\/wp\/v2\/tags?post=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}